Vähäpelto

alkuesittelyorittammatkasvatus

Vähäpellon Mystiikka

virallinen nimi: Vähäpellon Mystiikka rekisterinumero: VH16-018-2200
sukupuoli: Tamma painotus: Yleispainoitus
rotu: Suomenhevonen koulutus: Helppo A, 120cm, CIC1
syntymäaika: 23.09.2016, 2v. kasvattaja: Vähäpelto, Suomi
väri, säkä: Kulomusta, 157cm omistaja: VP (VRL-14355)

20.10.2016 Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus 37,4p. SV-II

Yleisesti Mystiikka on perus suomenhevonen: Omaa päätä löytyy, mutta rakastaa silti oman ihmisensä rapsuttelua. Tästä tammasta löytyy tosin aimoannos myös itsepäisyyttä ja omaa tahtoa. Toisinaan, voit olla varma, että Mystiikka on maailman ärsyttävin nelijalkainen, mutta toisinaan taas olet sitä mieltä, ettei parempaa hevosta löydykään!

Hoitaessa tamma käyttäytyy kiltisti. Tosin ennen kuin karsinaan olet päässyt neiti saattaa näyttää tympeätä naamaa ja olla kovinkin juro. Ei sitä kuitenkaan kannata hätkähtää; Mystiikka vain pelleilee ja katsoo, kenellä on pokkaa astua peremmälle. Kun sitten karsinassa asti olet, tamma on jo seurallinen kuin pieni koira. Se laskee pääsi kainaloon ja lerputtaa alahuultaan käsivarttasi vasten. Mystiikka ei pidä kovin kovakouraisesta rapsuttelusta, joten sitä tulisi harjata pehmeillä harjoilla. Päästään se on myös hieman arka, joten muistathan olla varovainen. Jalat tamma nostaa suhtkoht hyvin, mitä nyt joskus esittää, että jalat ovat juurtuneet maahan. Mystiikkaa ei tarvitse sitoa hoitotoimenpiteiden ajaksi, sillä hevonen pysyy hyvin aloillaan ilman remeleitäkin. Se ei liiskaa sinua seinään eikä takuulla ala pyörähtelemäänkään. Satuloidessa voit jo varautua siihen, että tamma esittää ensin kirahvia ja sitten sotanorsua. Kun olet saanut pään alas ja olet valmiina livauttamaan kuolaimet suuhun, pää pingahtaa takaisin yläilmoihin. Ja Mystiikka tekee tämän kaiken vain kiusallaan. Sitten, kun kuolaimet olet onnistunut suuhun saamaan ja suitset aloilleen, ja matkaat satulavyön luokse, saat kyllä takuulla pinnistää voimasi äärimmilleen, sillä Mystiikka osaa olla kuin pahinkin pallokala. Se ei kuitenkaan näyki tai muuten protestoi vastaan. Suosittelen, että tarkistat satulavyän aina vielä selästäkin, ettei neiti sitten kymmenen minuutin päästä kun ollaan tunnilla päästäkin ilmoja ulos ja hups - satula tippuu alas. Taluttaessa Mystiikka on aamuisin hyvin laiska. Siitä olisi hauskempaa jäädä talliin nukkumaan kuin mennä ulos kylmään värisemään. Prinsessa mikä prinsessa. Iltaisin sitten kyllä löytyy vauhtia enemmän kun kaurasanko häämöttää! Silloin pitää joskus jopa pyöräyttää innokasta Mystiikkaa ympäri ja hieman toppuutella. Yleensä tamma kyllä kulkee kiltisti ja moitteettomasti vierellä.

Muiden hevosten seurassa Mystiikka on lauman jossain siellä keskivaiheilla. Se ei ole pohjimmainen, muttei korkein arvoisinkaan. Se viihtyy mielellään kahdestaan jossain kauempana toisen hevosen kanssa. Se ei määräile toisia hevosia, ja tuleekin siksi toimeen lähestulkoon kaikkien hevosten kanssa. Koskaan Mystiikka ei ole aiheuttanut muille hevosille haavereita tarhassa. Itsekin se alistuu aina kun tuntuu siltä, että tilanne on jo hieman väkevä. Eläinlääkärin ja kengittäjän tullessa Mystiikka on selväpäinen ja kiltisti aloillaan. Se ei välitä kengityksestä eikä eläinlääkäristä. Kengittäessä se seisoo kiltisti aloillaan eikä nyhdä kavioitaan tai muuta sellaista. Rokotukset yms. sujuu ongelmitta, eikä Mystiikka hätkähdä pientä pistosta. Sillä on hyviä kokemuksia kummastakin, joten sen ei tarvitsekaan pelätä näitä arkisia ihmisiä.

Ratsastaessa Mystiikka on oikein ihana! Sillä on miellyttämisenhalua ja innokkuutta oppia uutta ja soveltaa oppimaansa. Sen askellajit ovat oikein pehmeät ja mukavat, ja tamma nauttiikin kaikista eniten esteratsastuksesta, jossa on vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Tämä tamma ei ole mikään laiska möhömahainen suomenhevonen, vaan paraskin lamborghini - ainakin omasta mielestään. Esteillä Mystiikka on kissamainen, vaikkei sitä heti suomenhevosesta uskoisikaan. Se hyppää hienolla ja vakaalla tyylillä esteet, ja harvoin kieltää. Mystiikka hyppää ratana 120cm asti eikä isommatkaan esteet eivät sitä pelota. Vesiesteet ynnä muut vastaavat muureista lähtien eivät tammaa hidasta, joten kestävä tamma on varma valinta myös maastoesteille. Vaikka Mystiikka on ehdottomasti parhaimmillaan hypätessä rata- tai maastoesteitä, myös kouluratsastus sujuu ihan hyvin sillä Mystiikka tykkää näyttää kuinka hienosti se osaa mennä ja tuntuukin ilveilevän toisinaan sanoakseen "Hei kattokaa mua! Tsiigaa näitä askelsarjoja, pystyks samaan?". Tammalla on komeat ja irtonaiset liikkeet. Laukka on tasaista ja pyörivää ja ravi on rentoa ja irtonaista. Käynti on reipas ja eteenpäin vievä, eikä suinkaan laiskaa. Mystiikka on koulutettu tasolle Helppo A asti, ja kaikki liikkeet se suorittaa oikein mallikelpoisesti. Maastossa vauhtia löytyy ja hiekompia saattaakin hirvittää! Tamma ei kuitenkaan ole säikky, kuten aiemmin jo mainitsinkin. Jarrutkin löytyy, mitä kaikki eivät heti usko. Jos jäät kuitenkin repimään suusta kun hiljennät, voit olla varma, että Mystiikka ei heti pysähdy. Tamma nimittäin vihaa suussa roikkumista ja kylkiin potkimista. Kilpailuissa Mystiikka on rento ja rauhallinen. Se ei paljoakaan välitä ympärillä olevasta, vaan keskittyy omaan suoritukseensa. Tamma kyllä tietää milloin pitää näyttää kaikki parhaat puolensa. Koskaan se ei ole vielä pistänyt kisoissa ranttaliksi. Onneksi. Koulukisoissa tyttönen esittää aina hienot liikkeet ja este- ja kenttäkisoissa se puuskuttaa eteenpäin vakaasti ja nopeasti.

i. Myrskymerkki
KTK-II, KERJ-I, KRJ-I
159cm, musta
ii. Myrskyvaroitus
evm, ruunikko, 1560cm
iii. Hirmumyrsky
evm, punarautias, 158cm
iie. Vilppaan Nanna
evm, ruunikko, 158cm
ie. Molla-Martta
evm, tummanruunikko, 156cm
iei. Muntterin Niilo
evm, punaruunikko, 158cm
iee. Mollamari
evm, ruunikko, 153cm
e. Marenkelli
ruunikko, 158cm
ei. Taifuuni
evm, ruunikko, 159cm
eii. Taklaus
evm, ruunikko, 158cm
eie. Mainio Moona
evm, rautias, 160cm
ee. Miksaara
evm, rautias, 155cm
eei. Erhaus
evm, rautias, 156cm
eee. Mareetta
evm, ruunikko, 154cm

Isänisä Myrskyvaroitus on komea musta suomenhevosori, jonka kilpaura jatkuu edelleen kouluratsastuksen (heA-vaB luokissa) ja esteiden (90-100cm) parissa. Luonteeltaan Myrskyvaroitus on erittäin miellyttämisenhaluinen ja yritteliäs hevonen, joka on nöyrä ja ahkera ratsu. Se on kärsivällinen ja herkkä, ja sen kanssa pystyy helposti työstämään vain pariakin asiaa pidemmät pätkät putkeen. "Myrsky" kuumuu ainoastaan esteillä, mutta ei ikinä liikaa, vaan juuri sopivasti saadaakseen hyvin potkua ja vauhtia esteradoille. Ori on kantakirjattu ratsusuunnalle II-palkinnolla, jonka jälkeen sitä on tarjottu satunnaisesti siitokseen. Tällä hetkellä orilla on kahdeksan jälkeläistä. Myrsky on rakenteeltaan melko järeää tekoa, ja sillä on hyväasentoiset jalat, pitkä, kaareva kaula ja vahva, hyvä takaosa. Runko sillä saisi olla tiiviimpi ja lyhyempi, ja lapa voisi olla myös loivempi. Myrskyvaroituksen jälkeläiset ovat perineet vahvasti isänsä ulkonäköä, ja onneksi myös korkeaa työmoraalia, hyviä liikkeittä ja hyppytekniikkaa.

Isänisänisä Hirmumyrsky oli punarautias, kenttäpainotteinen suomenhevosori, jonka kanssa oli ilo suorittaa. Ori sopi nöyrän ja kiltin luonteensa ansiosta kaikenlaisille ratsastajille, ja sen kanssa kilpailtiin useamman ratsastajan toimesta hyvällä menestyksellä niin metrin rataesteillä, helppo A -luokissa koulun parissa sekä helpoissa kenttäluokissa. Hirmumyrskyn liikkeet olivat lennokkaat ja joustavat, hyppytekniikka oli nopea ja terävä, eikä rohkeuttakaan tältä raudikolta puuttunut. Hirmumyrsky oli rakenteltaan melko sopusuhtainen, mutta hieman raskastyyppinen ori. Sillä oli leveästi runkoon liittynyt, pitkä ja kaareva kaula, pitkä vahva lapa, pitkähkö runko ja himpun liian pitkä selkä, sekä hyvä, vahva takaosa. Jalat punarautiaalla olivat hyvin järeätekoiset ja hyväluustoiset, eikä asennoissa ollut vennohkojen vuohisten lisäksi muuta valittamista. Hirmumyrsky kantakirjattiin toiselle palkinnolle erittäin hyvillä käyttöpisteillä, ja kirjauksen jälkeen sitä tarjottiin useana kesänä jalostukseen. Hirmumyrsky lopetettiin 24-vuotiaana kroonistuneiden jalkavaivojen takia, ja loppujen lopuksi orille oli ehtinyt syntyä 27 jälkeläistä. Varsat näyttävät perineen isältään lähinnä nöyrää luonnetta ja hyvää ratsastettavuutta, sekä lennokkaita liikkeitä.

Isänisänemä Vilppaan Nanna oli vauhdikas ja eläväinen 158cm korkea ruunikko, joka oli aina menossa. Tammalla kisattiin menestyksekkäästi pääosin esteratsastusta 110cm luokissa. Muutamissa kenttäkisoissakin Nanna käytettiin, mutta niistä ja menestyksestä luovuttiin, kun sijoitushaaveet kaatuivat koulukokeeseen - nipin napin helppo B -tasoinen tamma ei tosiaankaan ollut kouluratsu sielultaan, eikä sen keskittymiskyky riittänyt tasaisiin tai edes puhtaisiin ratoihin. Esteratsuna Nanna sen sijaan oli mitä mainioin; se oli erittäin nopea ja tarkka jaloistaan, kääntyi vaikka pennin päällä, ja hyppäsi jokaisen erikoisesteenkin, joka sen eteen vain osui. Pitkän kilpauransa aikana tamma ehti kiertää kolmella eri omistajalla, ennen kuin se päätyi neljännelle ja viimeiselle omistajalleen. Uuteen kotiin päästyään Nanna kantakirjattiin melko pian, pääosin kilpailunäyttöjen perusteella - ruunikon rakenteessa oli melko paljon puutteita, kuten lyhyt ja paksu kaula, pysty lapa, pitkä avo runko, ja erittäin jyrkkä, huipukas lautanen. Jalka-asennoiltaan tamma oli käyräkintereinen, lyhyt säärinen ja etujaloissaan sillä oli vennot vuohiset. Kaviot olivat luultavasti tamman paras puoli, sillä ne olivat erittäin hyvää ja kestävää ainesta, ja sopivana kokoiset. Kantakirjauksen jälkeen Nannalla kilpailtiin vielä muutama vuosi, aina 18-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen se siirtyi harraste- ja siitoskäyttöön. Tamma oli varsonut kerran aikaisemmin nuoruudessaan, joten sitä uskallettiin yrittää saada vielä tiineksi vanhoilla päivillään. Se tiinehtyikin muutaman yrityksen jälkeen, ja varsoi suurikokoisen orivarsan. Nanna ei kuitenkaan ehtinyt kauaa varsaansa hoivata, sillä se menehtyi synnytyksen jälkeisiin komplikaatioihin.

Isänemä, kovapäinen ja haastavahkon luonteen omaava Molla-Martta oli kaunis tummanruunikko tamma, joka teki lyhyehkön kilpauran kenttäratsastuksen parissa vaihtelevalla menestyksellä. Tamma kilpaili muutaman vuoden parhaimmillaan CIC1 -tason luokissa, joista toisinaan tuli ruusukkeita ja joskus voittojakin, mutta toisinaan tamma jäi tuloslistoissa häntäpäähän. Martta oli luonteeltaan hyvin ailahtelevainen, ja huonoina päivinä se antoi ratsastajan kärsiä joka ikisestä pienestäkin virheestä, jotka koituivat kohtalokkaiksi etenkin este- ja maastoradoilla, kun tamma kieltäytyi useamman kerran hyppäämästä. Kouluradoilla Martta oli yleensä melko tasainen suorittaja, kunhan ratsastaja muisti antaa hevoselle tilaa ja rauhaa suorittaa. Martan hyppytyyli oli, silloin kun se suostui hyppäämään, hyvä; se oli erittäin tarkka jaloistaan ja ketterä liikkumaan, eikä se yleensä kerännyt virhepisteitä puomeja pudottamalla. Muutaman kisavuoden jälkeen Martta kaatui maastoesteradalla ja mursi etujalkansa, joka johti kolme vuotta kestäneen uran päättymiseen. Tamman jalkaa paranneltiin vuosi, jonka jälkeen sitä päätettiin siirtää siitoskäyttöön. Martta varsoikin kaksi komeaa orivarsaa sekä yhden tammavarsan, joka jätettiin kotiin ja orivarsat myytiin. Viimeisen varsan jälkeen ruunikko tamma sai pahan ähkyn, jonka jälkeen varsottamiset päätettiin lopettaa, ja tamma jäi kotiin toimimaan harrasteratsuna. Martta lopetettiin 22-vuotiaana, kun sen vanha jalkavamma alkoi vaivaamaan liikaa. Tamman jälkeläiset perivät onneksi emältään lähinnä sen kelpoa, ratsumallista rakennetta, ja luonteenpiirteensä ne saivat pääosin isiltään.

Isänemänisä Muntterin Niilo oli näppärä yleishevonen, joka ei hurmannut liikkeillä tai rakenteellaan, mutta luonteellaan niidenkin edestä. Nuoruusvuosinaan 159cm korkea punaruunikko menestyi kohtalaisesti raveissa lyhyillä matkoilla, ja raviuran loputtua 6-vuotiaana, se koulutettiin ratsuksi. 12-vuotiaana Niilo olikin jo yksi tunnetuimpia nimiä estesuomenhevosten keskuudessa, sillä ori osoittautui erinomaiseksi esteratsuksi. Se oli kylmäpäinen mutta innokas hyppääjä, tarkka jaloistaan ja kohtalaisen hyppytekniikan omaava hevonen. Niilo oli luonteeltaan sataprosenttinen suorittaja, joka yritti aina parhaansa mukaan ja antoi ratsastajan virheitä paljon anteeksi. Vaikka ori ei ollutkaan rakenteeltaan mikään kaunokainen (lyhyt, kevyt kaula jossa heikko ylälinja, pysty lapa ja korkea säkä, sopivan pituinen kevyt runko, jyrkkä lautanen ja jaloissa hyvä luusto, mutta lyhyet vuohiset ja takana myös käyrät kintereet), kirjattiin ori kolmannella palkinnolla pääosin kilpailunäyttöjensä ja ratsastettavuudensa ansiosta. Kirjauksen jälkeen Niilo jatkoi menestyksekästä esteratsun uraansa avoimissa 120cm luokissa, joista menestystä irtosi yllättävän paljon. 16-vuotiaana orin jalat alkoivat oireilemaan pitkän esteuran tuomia kulumia, ja ori siirrettiin kevyempään ratsukäyttöön ja sitä tarjottiin jalostukseen. Niiloa käytettiin harmittavan vähän menestyksekkäästä kilpaurastaan huolimatta, ja loppujen lopuksi se ehti saamaan 12 jälkeläistä, joille ori periytti vahvasti hyvää, yritteliästä luonnettaan sekä hyppykapasiteettiaan ja -tyyliään. Muntterin Niilo kuoli jo 19-vuotiaana pahaan suolikiertymään.

Isänemänemä, 153cm korkea Mollamari kaikin puolin melko keskivertotamma - se ei omannut näyttäviä liikkeitä, rakenteesta se sai muutamista näyttelyistä 38 pistettä, ja luonteeltaankaan se ei ollut kummoinen. Käsiteltäessä hyvin tammamainen ja välillä vähän kiukkuinen musta piirtopää oli kuitenkin ratsuna hyvin tasainen ja varma, useimmiten jopa hieman laiska. Tamma toimi nuoruusvuosinaan muutaman vuoden siitostammana, jonka jälkeen se myytiin harrasteratsuksi pienelle maalaistallille ja sieltä ratsastuskouluun tuntihevoseksi. Kiukkuisesta luonteestaan huolimatta se oli monen ratsastajan suosikki, sillä Mollamari oli liikkeiltään tasainen, ja se oli hyvin tyyni ja rauhallinen ratsu. Jalalle se oli melko hidas, mutta osaavampien ratsastajien kanssa tästäkin tammasta löytyi herkempi ja näyttävämpikin ratsu, vaikkei se vieläkään miksikään liitokavioksi muuttunut. Esteilläkään tamma ei loistanut, se oli hidas eikä kovinkaan tarkka jaloistaan, mutta se hyppäsi ihan kohtuullisilla tuloksilla muutamissa harjoitusestekisoissa, joissa sijat jäivät saamatta yleensä liian hitaan ajan takia. Mollamari oli myös pienten lasten käytössä, ja elämänsä viimeiset vuodet se toimi myös terapiaratsuna. Mollamari teki ratsastuskouluvuosinaan vielä yhden varsan aiempien kolmen varsan lisäksi, mutta tamma ei selvästikään ollut mikään periyttäjä - jos varsat jotain emältään saivat, niin muutamia huonoja piirteitä luonteen osalta. Mollamari kuoli 26-vuotiaana sydänkohtaukseen kotitallinsa laitumella.

Emänisää Taifuunia kuvastaa korulause "lempeä, suuri jättiläinen" paremmin kuin hyvin. Ruunikko, 159cm korkea ori oli rakenteeltaan vanhanajan työsuomenhevostyyppiä edustava hevonen. Melko raskaasta rakenteesta huolimatta ori oli parhaina vuosinaan erinomainen suorittaja niin koulu-, este-, maastoeste-, kuin valjakkoradoillakin sillä sen kuvaillaan olleen yhteistyöhaluinen, sinnikäs ja kestävä hevonen. Vahvan ja ryhdikkään ylälinjan omaava ori oli varsinkin koulu- ja valjakkoratojen mittaamaton kuningas, mutta se pärjäsi myös esteratsastuksessa tasaisen varman suorittamisen avulla. Omistajan sanoin, "Taifuunin kanssa saattoi ratsastaa puhtaita ratoja pienillä, rauhallisilla teillä. Siinä missä nopeat hevoset tekivät turhia puomivirheitä, Taifuuni suoritti tasaisen varmasti ilman puomikosketuksia." Ennen eläkkeelle siirtymistä Taifuuni kilpaili suomenhevosten mestaruuksissa kouluratsastuksen ja valjakkoajon parissa saaden yhteensä kolme mestaruusmitalia. Upean kilpauran ja 27 jälkeläisen päätteeksi Taifuuni siirtyi viettämään eläkepäiviään 18-vuotiaana omistajaperheen pojan käyttöön. Nöyränä ja luotettavana hevosena tunnettu Taifuuni nosti perheen 13-vuotiaan pojan vielä aluetasolle kouluratsastuksessa, jonka päätteeksi se pääsi viettämään rauhallista maastoiluhevosen virkaa aina 25-vuotiaaksi asti.

Emänisänisä Taklaus oli omanlainen legenda jo syntyessään, sillä maitovarsana orpovarsaksi jäänyt ori kiri hankalassa tilanteessa monen hevosharrastajan tietoon. Olemattomat vasta-ainearvot omaava orivarsaa kävi kahden tamman alla huonolla tuloksella, kunnes kolmas kerta sanoi toden ja Taklaus sai itselleen arvoisensa keinoemän. Loistavan tukijoukon ja ihanan keinoemän avustuksella Taklauksesta kasvoi lempeä ja ystävällinen ori, joka rakasti ihmisten seuraa jo kesällisenä varsana. Ruunikko, 158cm korkeaksi kasvanut ori oli vanhemmiten loistava kilpahevonen, sillä se teki ratsastajan kanssa aina maksimaalisella keskittymiskyvyllä ja yhteistyöhalukkuudella hommia. Taklauksen kanssa kilpailtiin kansallisella tasolla koulu-, este- ja kenttäratsastuksessa, jonka lisäksi ori kilpaili aluetasolla noviisi-sarjassa valjakkoajossa. Orin parhaimmiksi saavutuksiksi siunaantui kaksi este- ja kolme kenttäratsastuksesta saatua mestaruusmitalia peräkkäisinä vuosina, jotka hevonen otti jatkuvaksi voittaakseen. Ratsukantakirjaan II-palkinnolla kantakirjattua oria käytettiin melko maltillisesti jalostukseen, sillä ori astui tammoja vain luomuna. Jälkeläisiä taklaus jätti jälkeensä yhteensä 14 kappaletta.

Emänisänemä Mainio Moona oli rakenteeltaan melko työhevostyyppinen, sillä se oli kaikin puolin jykevärakenteinen ja melko pitkärunkoinen. Rautias, 160cm korkea tamma oli ulkonäöllisesti kuin emänsä kopio, ja se jätti myös kahdelle jälkeläisilleen hyvin paljon samaa näköä. Luonteeltaan Mainio Moona oli iloinen ja rohkea, ja sen muistetaan olleen melko energinen ratsu. Mainio Moona oli varmajalkainen hevonen, joka nosti useita aikuis- ja junioriratsastajia 120cm tasolle, joka tuona päivänä osoitti suomenhevoselta erinomaista kykyä sekä kestävyyttä. Mainio Moona kilpaili lisäksi alue- ja kansallisella tasolla muutamia avoimia Helppo A luokkia, jonka lisäksi se teki muutamia startteja kenttäratsastuksen parissa. Kenttäratsastuksessa Mainio Moona pärjäsi vaihtelevin menestyksin, sillä toisinaan sillä oli tapana päättää matka kesken maastoratsastuskokeen kuivahaudalle. Sinnikkäänkään treenaamisen myötä kuivahautapelkoa ei saatu kitkettyä hevosesta pois ja loppujen lopuksi tuntui, että kuivahaudan ylittäminen oli silkkaa tuurikauppaa vaikka ratsastaja olisi ratsastanut aina täsmälleen samalla tavalla.

Emänemä, lempeä luonteinen suomenhevostamma Miksaara on luonteeltaan iloinen hössöttäjä, joka sopii monen tasoisen harrastajan hevoseksi. Varmajalkainen rautias 155cm korkea tamma on myyty kasvattajaltaan alunperin tuntihevoseksi Yrjänän Ratsastuskouluun, jossa tamma oli teki edistyneempien tuntilaisten ja intensiiviryhmäläisten tunteja sekä koulu-, este-, että kenttäratsastuksessa. Miellyttämisenhaluinen tamma on nostanut varsinkin useita junioriratsastajia aluekilpailuihin ja niin kutsuttuihin pikkukansallisiin, jossa luokat ovat olleet lähinnä suomenhevosillea voimia. Tamman ura ratsastuskouluhevosena päättyi kuitenkin erään tuntilaisen tekemään ostotarjoukseen, josta fiksu yrittäjä ei voinut olla kieltäytymättä. Suuren rahasumman myötä Miksaara siirtyi yksityiskäyttöön ja toimi uuden omistajansa harrastehevosena ratsastuksen kuninkuuslajissa kenttäratsastuksessa. Vanhoilla päivillään tamman on tarkoitus siirtyä pienimuotoiseen jalostustoimintaan, sillä nykyinen omistaja on monesti haikaillut oman, pienen pikku-Miksaaran perään.

Emänemänisä Erhaus on hevonen, joka ei valitettavasti hurmannut ulkoisella hapituksellaan. Melko pitkärunkoinen, lyhyt jalkainen ja matalaryhtinen ori oli ulkoisesta karmeudestaan kauneudestaan huolimatta suuren sydämen omistava hevonen, joka teki aina kaikkensa ratsastajaa miellyttääkseen. Sympaattiseksi ja helposti käsiteltäväksi kuvailtu ori kilpaili kansallisella tasolla niin koulu- kuin esteratsastuksessa, jonka lisäksi se teki muutamia startteja aluetasolla kenttäratsastuksessa ja valjakkoajossa. Monitoimihevosena toiminut ori oli ensisijaisesti omistajansa tärkein harrastekumppani, eikä sen tarkoituksena ollut toimia suomenhevostammojen sulhoehdokkaana. Tästä huolimatta Erhauksella on muutamia jälkeläisiä, joista osa on pärjännyt hienosti ratsuna, osa perinteisenä harrastehevosena ja osa on toiminut täysin valjakkopainoitteisena kilpahevosena.

Emänemännemä Mareetta oli tamma, joka oli kuin suoraan hevostyttöjen kauneimmista päiväunista. Kauniin punaruunikon värityksen omaava tamma oli luonteeltaan ystävällinen ja nöyrä, joskin ratsastaessa - varsinkin hypätessä - melko herkkä ja kuuma. Suorittajaluonteinen hevonen ei kuitenkaan koskaan ottanut nokkiinsa ratsastajan virheistä, vaan se porskutti aina tasaisen varmasti maaliin asti niin koulu-, este- kuin kenttäradoiltakin. Tamma oli omiaan varsinkin esteratsastuksessa, sillä vahvalaukkainen tamma oli rohkea hyppääjä, joka omasi hyvän ja melko varovaisen hyppytyylin. Tämän ominaisuuden ansiosta se ei koko kilpailu-uransa aikana kerännyt turhia, itsestään johtuvia puomeja ja se oli tuttu näky rataestekilpailuiden palkintojenjaossa. Melko ponimaisen rungon omaava tamma oli rakenteeltaan siro, mutta kuitenkin sopusuhtainen. Sillä oli hyvät, tahdikkaat liikkeet jossa oli melko hyvä lennokkuus.

Isän puolen sukuselvitys © Turmeltaja, emän puolen sukuselvitys © Vähäpelto

KRJ-koulukilpailut, 43 sijoitusta

12.10.2016 Hortensia, Helppo A, 4/30
14.10.2016 Hortensia, Helppo A, 1/30
20.10.2016 Hortensia, Helppo A, 2/30
22.10.2016 Hortensia, Helppo A, 4/30
21.10.2016 Pirunkorpi, Helppo A, 4/60
25.10.2016 Pirunkorpi, Helppo A, 7/60
30.10.2016 Pirunkorpi, Helppo A, 6/60
12.10.2016 Vähäpelto, Helppo A, 1/30
16.10.2016 Vähäpelto, Helppo A, 2/30
21.10.2016 Vähäpelto, Helppo A, 5/30
27.10.2016 Vähäpelto, Helppo A, 3/30
28.10.2016 Vähäpelto, Helppo A, 4/30
30.10.2016 Vähäpelto, Helppo A, 2/30
03.11.2016 Vähäpelto, Helppo A, 5/30
09.11.2016 Vähäpelto, Helppo A, 2/30
09.11.2016 Vähäpelto, Helppo A, 3/30
12.11.2016 Vähäpelto, Helppo A, 2/30
14.11.2016 Vähäpelto, Helppo A, 2/30
14.11.2016 Vähäpelto, Helppo A, 5/30
16.11.2016 Vähäpelto, Helppo A, 2/30
16.11.2016 Vähäpelto, Helppo A, 3/30
17.11.2016 Vähäpelto, Helppo A, 5/30

18.11.2016 Vähäpelto, Helppo A, 1/30
19.11.2016 Vähäpelto, Helppo A, 5/30
20.11.2016 Vähäpelto, Helppo A, 4/30
06.10.2016 Kaunovaara, Helppo A, 4/30
10.10.2016 Kaunovaara, Helppo A, 2/30
11.10.2016 Kaunovaara, Helppo A, 3/30
19.10.2016 Kaunovaara, Helppo A, 4/30
21.10.2016 Kaunovaara, Helppo A, 2/30
23.10.2016 Hortensia, Helppo A, 5/30
25.10.2016 Hortensia, Helppo A, 3/30
05.11.2016 Ros Cirein, Helppo A, 1/40
08.11.2016 Ros Cirein, Helppo A, 3/40
25.10.2016 Heljävirta, Helppo A, 1/30
28.10.2016 Heljävirta, Helppo A, 5/30
20.10.2016 Escorant, Helppo A, 5/40
08.11.2016 Mörkövaara, Helppo A, 1/40
10.11.2016 Mörkövaara, Helppo A, 4/40
10.11.2016 Mörkövaara, Helppo A, 4/40
14.11.2016 Ros Cirein, Helppo A, 4/40
17.11.2016 Ros Cirein, Helppo A, 2/40
20.11.2016 Ros Cirein, Helppo A, 5/40

ERJ-estekilpailut, 47 sijoitusta

07.10.2016 Rumour Ponies, 110cm, 3/30
14.10.2016 Vähäpelto, 120cm, 3/30
15.10.2016 Vähäpelto, 120cm, 1/30
16.10.2016 Vähäpelto, 120cm, 5/30
17.10.2016 Vähäpelto, 120cm, 5/30
18.10.2016 Vähäpelto, 120cm, 2/30
02.11.2016 Vähäpelto, 120cm, 5/36
04.11.2016 Vähäpelto, 120cm, 5/36
14.11.2016 Vähäpelto, 120cm, 1/36
18.11.2016 Vähäpelto, 120cm, 6/36
20.11.2016 Vähäpelto, 120cm, 4/36
01.11.2016 Hortensia, 110cm, 6/40
05.11.2016 Hortensia, 110cm, 1/40
10.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 3/30
04.11.2016 Iowa, 120cm, 3/30
06.11.2016 Iowa, 120cm, 2/30
06.11.2016 Iowa, 120cm, 1/30
08.11.2016 Iowa, 120cm, 5/30
09.11.2016 Iowa, 120cm, 5/30
10.11.2016 Iowa, 120cm, 2/30
22.11.2016 Vähäpelto, 120cm, 4/30
25.11.2016 Vähäpelto, 120cm, 4/30
11.10.2016 Hiprakka, 120cm, 3/75
05.11.2016 Vähäpelto, 120cm, 4/30

11.11.2016 Vähäpelto, 110cm, 5/30
13.11.2016 Vähäpelto, 110cm, 3/30
15.11.2016 Vähäpelto, 110cm, 2/30
05.11.2016 Ros Cirein, 120cm, 2/27
07.11.2016 Ros Cirein, 110cm, 4/29
09.11.2016 Ros Cirein, 110cm, 5/29
10.11.2016 Ros Cirein, 120cm, 3/27
13.11.2016 Ros Cirein, 110cm, 4/29
18.11.2016 Ros Cirein, 110cm, 1/29
01.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 3/30
02.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 2/30
05.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 4/30
31.10.2016 Rappadan, 110cm, 3/30
31.10.2016 Rappadan, 110cm, 1/30
01.11.2016 Rappadan, 110cm, 4/30
02.11.2016 Rappadan, 110cm, 4/30
07.11.2016 Rappadan, 110cm, 2/30
08.11.2016 Metsovaara, 110cm, 6/40
09.11.2016 Metsovaara, 110cm, 1/40
10.11.2016 Metsovaara, 110cm, 3/40
15.11.2016 Metsovaara, 110cm, 2/40
16.11.2016 Metsovaara, 110cm, 2/40
20.11.2016 Metsovaara, 110cm, 4/40

KERJ-kenttäkilpailut, 12 sijoitusta

01.11.2016 Iowa, CIC1, 4/30
02.11.2016 Iowa, CIC1, 2/30
09.11.2016 Iowa, CIC1, 4/30
02.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 4/30
08.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 5/30
10.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 5/30
21.11.2016 Hengenvaara, CIC1, 2/30
25.11.2016 Hengenvaara, CIC1, 5/30
29.11.2016 Hengenvaara, CIC1, 1/30
08.12.2016 Hengenvaara, CIC1, 4/30
01.11.2016 Hortensia, CIC1, 1/30
13.11.2016 Hortensia, CIC1, 1/30

VVJ-valjakkokilpailut, 44 sijoitusta

08.10.2016 Iowa, Vaativa koulukoe, 2/30
10.10.2016 Iowa, Vaativa koulukoe, 1/30
11.10.2016 Iowa, Vaativa koulukoe, 5/30
12.10.2016 Iowa, Vaativa koulukoe, 4/30
12.10.2016 Iowa, Vaativa koulukoe, 3/30
13.10.2016 Iowa, Vaativa koulukoe, 1/30
14.10.2016 Iowa, Vaativa koulukoe, 1/30
11.10.2016 Metsovaara, Vaativa koulukoe, 6/50
14.10.2016 Metsovaara, Vaativa tarkkuuskoe, 7/50
16.10.2016 Metsovaara, Vaativa tarkkuuskoe, 5/50
20.10.2016 Metsovaara, Vaativa koulukoe, 4/50
14.10.2016 Hengenvaara, Noviisi tarkkuuskoe, 3/30
19.10.2016 Hengenvaara, Noviisi tarkkuuskoe, 2/30
09.11.2016 Vähäpelto, Vaativa tarkkuuskoe, 4/30
10.11.2016 Vähäpelto, Vaativa tarkkuuskoe, 2/30
13.11.2016 Vähäpelto, Vaativa tarkkuuskoe, 5/30
15.11.2016 Vähäpelto, Vaativa tarkkuuskoe, 2/30
15.11.2016 Vähäpelto, Vaativa tarkkuuskoe, 4/30
01.11.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 6/40
03.11.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 3/40
05.11.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 4/40
05.11.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 3/40

01.11.2016 Mörkövaara, Noviisi tarkkuuskoe, 3/40
03.11.2016 Mörkövaara, Noviisi koulukoe, 1/40
04.11.2016 Mörkövaara, Noviisi koulukoe, 4/40
06.11.2016 Mörkövaara, Noviisi tarkkuuskoe, 5/40
07.11.2016 Mörkövaara, Noviisi koulukoe, 2/40
08.11.2016 Mörkövaara, Noviisi tarkkuuskoe, 4/40
21.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 3/30
25.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 1/30
26.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 5/30
27.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 3/30
28.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 5/30
29.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 3/30
30.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 5/30
14.11.2016 Mörkövaara, Noviisi tarkkuuskoe, 4/40
16.11.2016 Mörkövaara, Noviisi koulukoe, 6/40
18.11.2016 Mörkövaara, Noviisi koulukoe, 6/40
19.11.2016 Mörkövaara, Noviisi tarkkuuskoe, 4/40
01.11.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 4/34
09.11.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 5/33
10.11.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 2/33
05.11.2016 Metsovaara, Noviisi tarkkuuskoe, 2/50
29.10.2016 Fiktio, Noviisi yhdistetty, 2/15

Päiväkirjamerkinnät

-

Valmennukset

Maastoestevalmennus, valmentajana Tuulia T.
Ennen seuraavaa valmennusta pidimme hieman pidemmän tauon, jonka aikana söin nopeasti mukanani tuomat voileivät sekä täytin termosmukini sisällön höyryävän kuumalla kaakaolla. Nautittuani lounaani lähdin kävelemään derbykentälle, minne saavuitkin pian kulomustaa suomenhevostammaa taluttaen, jonka esittelit Mystiikaksi. Olimme tauon aikana jo sopineet, että tällä kertaa pitäisimme maastoestevalmennuksen, sillä olit maininnut, että tamma oli helposti kuumuvaa sorttia maastoesteillä ja kaipasit vinkkejä sen menon hillitsemiseen. Ohjeistin sinua ensin veryttelemään mustan suomenhevosen kunnolla sileällä tehden joitain kiemurauria ja voltteja kaikissa askellajeissa. Lämmiteltyänne kunnolla aloitimme hyppäämisen yksinkertaisella tukkiesteellä, jolle tamma ampaisi kuin mikäkin ohjus. Huusin sinua antamaan puolipidätteet reippaammin, sillä Mystiikka ei pahemmin menoaan hidastanut antaessasi sille puolipidätteitä varovaisin ottein. Teitkin työtä käskettyä ja sait tamman hidastamaan vauhtiaan, jolloin hypyistänne tuli hallitumman näköisiä. Saatuasi näin mustan ratsusi kunnolla hallintaasi siirryimme V-esteelle. V-esteellä tarkoituksena oli hypätä esteen ylitse vinosti läheltä esteen kapeampaa kärkeä, mutta huomiosi ilmeisesti herpaantui ensimmäisellä yrityksellä, sillä ajauduitte lähemmäksi esteen leveimpää kohtaa, jonka yli ette yhdellä isolla hypyllä selvinneet. Kehotin sinua olemaan seuraavalla kerralla olemaan tarkkaavaisempi ja tällä kertaa selvisittekin esteen yli yhdellä isolla loikalla. Viimeiseksi vielä harjoittelimme tukeista kootulla trippelillä, jonka kanssa teillä ei kuitenkaan ongelmia ilmennyt ja parin onnistuneen hypyn jälkeen annoin sinulle luvan siirtää Mystiikka ravin kautta käyntiin. Käynnissä saitte vielä tehdä joitain ympyröitä ja voltteja ennen kuin annoin sinulle luvan pysäyttää tamma ja viedä se talliin.




SV-II
virtuaalihevonen

© Narie

Mystiikka on tarjolla 1-polvisten suomenhevosten jalostukseen. Varaukset ja lisätiedot sähköpostitse.

Jälkeläiset

Varsulainen
synt. 00.00.2016
e. Tamma Neitokainen

Varsulainen
synt. 00.00.2016
e. Tamma Neitokainen


© VÄHÄPELLON RATSUTILA
ulkoasun suunnittelu & toteutus: Narie
otsikkokuvat © Jacques Toffi
Vähäpellon Ratsutila on virtuaalitalli | a SIM-game stable