Vähäpelto

Tervanokka

KTK-II, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I, SLA-I, Jälkeläisluokka C, Bronze Award

k. 20.06.2017 - Kuin ehtymätön virran juoksu, kuin tuntematon tuulen tie, kuin kesäyössä kielon tuoksu, se tuokionsa tuo ja vie.


Rekisterinumero VH16-018-2381
Syntymäaika, ikä 15.07.2016, 8-vuotias
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, ori
Säkäkorkeus ja väriTummanrautias, 158cm
Maahantuoja NinniH. (VRL-05766)
OmistajaVP (VRL-14355)
PainoitusYleispainoitteinen
KoulutustasoVa B, 120cm, CIC1, Vaativa

15.01.2016 Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 102,5p. KRJ-I
31.01.2017 Valjakkoajojaoksen laatuarvostelu 103,5p. VVJ-I
25.02.2017 Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuus 101,5p. KERJ-I
28.02.2017 Esteratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuus 104p. ERJ-I
01.03.2017 Virtual Riding Horses Assessment 64,444% Bronze Award
20.03.2017 Suomenhevoskantakirjatilaisuus 70p. KTK-II
05.03.2017 myönnetty Jälkeläisluokka C-arvonimi
20.04.2017 Suomenhevosten laatuarvostelutilaisuus 101p. SLA-I

Tervanokka on varmasti Vähäpellon huumorintajuisin hevonen, jonka lisäksi pientä pilkettä silmäkulmassa omaava ori on aina työntämässä nenänsä kaikkialle - mistä lie raukka on nimensä saanut? Hoitotoimenpiteitä tehdessä kaikki sujuu helposti ja vaivattomasti silloin, kun orin on ottanut hoidettavaksi käytävälle ja sen on laittanut kaksinpuolin kiinni. Karsinassa vapaana hoitaessa aika kuluu lähinnä siihen, että ori leikkii vesiautomaattinsa kanssa, riepottaa harjakassia harjojen lentäessä iloisessa kaaressa turvepatjalle tai nyppii hoitajansa takin helmaa namujen toivossa. Varustaessa se taitaa pullistelun jalon taidon, ja suitsiessa sen riimu kannattaa jättää suosiolla kaulalle - Terva kun tuppaa olemaan toisinaan energisempää sorttia ja olisi jo menossa suorittamaan päivän hommia ennen, kuin suitset ovat kokonaan päässä. Taluttaessa Terva kulkee melko maltillisesti ihmisen vieressä, mutta varsinkin kevätaikaan kauniit morsiamet saavat sen mielen ja äänihuulet jylläämään jonkin verran. Tarhatessa Terva on melko leikkisä; se säpsyy asioita omaksi ilokseen saadakseen syyn heittää tarharallia, jonka jälkeen se painaa päänsä heinäkasalle aloittaakseen tarharallin pian uudelleen.

Ratsastaessa Tervanokka on melko yritteliäs ja nöyrä, mutta orille on siunaantunut myös pientä itsepäisyyttä joka korostuu varsinkin silloin, kun ratsastaja ei ole täysin ajantasalla tilanteesta tai ei vaadi orilta tarpeeksi - silloin todellakin mennään kuin täi tervassa eli ei yhtään mihinkään. Osaavalla, tarmokkaalla ratsastajalla Terva on osaava ja miellyttävä ratsu, joka taitaa kouluratsastuksen salat aina Vaativa B-tasolle saakka ja joka hyppää niitä maankuuluja talon kokoisia esteitä. Kouluratsastuksessa Tervan bravuureita lienee kaikki laukassa ja ravissa esitetyt elastisuutta ja tasapainoa vaativat jutut kuten sulkutaivutukset, laukanvaihdot ja askellajien sisällä tehdyt siirtymät kootusta askellajista lisättyyn askellajiin. Näitä tehtäviä tehtäessä Terva liikkuu ponnekkaasti eteenpäin ja on hyvin kevyt ja kuuliainen avuille. Hankalempia sileäntyöskentelyn juttuja Tervalle ovat käynnissä tehdyt tehtävät, kuten takaosakäännökset joissa se jää toisinaan hieman hitaaksi sekä edestä että takaa.

Rata- ja maastoesteillä kuten myös maastoillessa Terva on aavistuksen energisempi kuin sileäntyöskentelyssä, jonka vuoksi ratsastajan rauhallinen ja itsevarma ote korostuu entisestään. Parhaimmillaan Terva on silloin, kun ratsastaja tukee hevosen matkaa lähellä hevosta käsi alhaalla ja antaa hevosen edetä melko reipasta tempoa esteeltä esteelle. Tällöin sekä yksittäisten tehtävien että radan ratsastus on sujuvaa, ja hevonen tekee tekniikaltaan hyviä ja tarkkoja hyppyjä. Mikäli ratsastaja jää kuitenkin syystä tai toisesta ratsastamaan esteitä vasten kädellä, ei Terva jää paikkailemaan ratsastajansa tekemisiä vaan kolauttelee esteille kuin todetakseen, että ahkera poika kasvattaa laiskaa isäntää ja hän ei kyllä ainakaan ole se poika. Pääsääntöisesti Terva on kapasiteetikas este- ja kenttähevonen, jolla on hyvä kestävyys sekä saumaton rohkeus hypätä erikoisempiakin elementtejä osaavan ratsastajan kanssa.

Vaikka Terva on äärettömän taitava ratsuna, ei sen monipuolisuus siihen jää. Huumorintajuinen ja rohkea hevonen on nimittäin omiaan myös valjakkoajossa, ja sitä saattaa ajaa sekä yksilönä että parivaljakkona. Valjakkohevosena Terva on kuuliainen ja melko simppeli ajettava, joskin sen todellinen kapasiteetti tulee ilmi vauhtia ja rohkeutta vaativissa tehtävissä. Kouluajossa Terva pystyy tekemään tasaisia ja ryhdikkäitä suorituksia, kun taas tarkkuus- ja maratonajossa orin kanssa saattaa edetä normaalia reippaampaa vauhtia tiukoilla kaarteilla.

Kilpailupaikoilla Terva on kiinnostunut ympäristöstään ja saattaa alkuun vaikuttaa aavistuksen stressaantuneelta, sillä ori haluaisi mielellään olla ajantasalla kaikesta ympärillä tapahtuvasta. Pienen kävelyn jälkeen ori kuitenkin rauhoittuu omaan moodiinsa ja keskittyy lähinnä kisahoitajansa taskujen kaivamiseen. Pitkillä kilpailumatkoilla se on hieman huono syömään sillä se haluaisi uteliaana hevosena vain seurata käytävällä olevaa vilinää, tutustua naapurikarsinoiden hevosiin ja tehdä perinpohjaisen tutkimuksen karsinalleen. Itse suorituksessa Terva kuitenkin pystyy keskittymään hyvin ratsastajaan tai ohjastajaansa, eikä se välitä esimerkiksi muista hevosista tai erikoisista ärsykkeistä kuten yleisöstä tai tuulen mukana lepattavista tuomariteltoista.

i. Pikku-Tuhto
evm, tummanrautias, 160cm
ii. Tuhoontuomittu
evm, tummanpunarautias, 159cm
iii. Tuhtituho
evm, tummanpunarautias, 160cm
iie. Juhannustaika
evm, vaaleanpunarautias, 154cm
ie. Pikku-Okariina
evm, vaaleanruunikko, 157cm
iei. Onnimanni
evm, vaaleanruunikko, 158cm
iee. Lauriina
evm, punarautias, 155cm
e. Terviäinen
evm, kulomusta, 155cm
ei. Hiilijouli
evm, kulomusta, 156cm
eii. Hiisi
evm, musta, 156cm
eie. Noen Telma
evm, kulomusta, 150cm
ee. Tervareesi
evm, tummanpunarautias, 151cm
eei. Terva-Nalle
evm, tummanpunarautias, 159cm
eee. Pikku-Helmiina
evm, tummanrautias, 150cm

Jälkeläiset

sukupuolinimisyntymäaikaemä
tamma Vähäpellon Tervaliina 03.11.2016 Kahvikerma
ori Vähäpellon Tervakuutti 05.11.2016 Naavakko
ori Vähäpellon Tuumas 14.11.2016 Hurppura
ori Vähäpellon Kaskivelho 03.01.2017 Savusuukko

i. Pikku-Tuhto on tummanrautias, 160cm korkea suomenhevosori joka on tehnyt merkittävän kilpailu-uran koulu-, este ja kenttäratsastuksen parissa, jonka lisäksi ori on kilpaillut menestyksekkäästi useita voittoja ja sijoituksia haaliten valjakkoajon parissa. Orin parhaita saavutuksia ovat olleet kaksinkertainen hallimestaruuskulta sekä esteiltä että kentästä, jonka lisäksi orilla on useita aluemestaruus sijoituksia ja voittoja. Luonteeltaan rehelliseksi ja reippaaksi kuvailtu ori on rakenteeltaan melko keskinkertainen, sillä orin rakenteesta löytyy sekä hyviä, että huonoja ominaisuuksia. Orilla on hyvät tyypit ja ryhti, sopusuhtainen pyöreä runko, melko pitkä kaula, jyrkkä lautanen. Etujalat orilla on aavistuksen vasikkapolviset kun taas takajalat orilla on melko hyväasentoiset. Kaviot orilla on aavistuksen kaidat ja holvikkaat. Orin käynti on puhdasta joskin melko ahdasta, kun taas ravi- ja laukkaliike on erittäin pitkää ja joustavaa. Pikku-Tuhtoa on käytetty melko paljon jalostukseen, ja sen tiedetään jättävän monipuolisia, kestäviä käyttövarsoja lajiin kuin lajiin.

ii. Tuhoontuomittu oli suomenhevosori, joka kilpaili monta kautta kansallisella tasolla koulu- ja valjakkoajon parissa. Tummanpunarautias, melko massiivirakenteinen ori kilpaili valjakkoajossa myös muutamia kansainvälisiä startteja edustaen Suomea muun muassa Pohjoismaiden mestaruuksissa vuonna 2010 ja 2011. Touhoksi kutsuttu ori oli luonteeltaan varsin lempeä ja rauhallinen, ja monesti sitä kuvailtiin kisahälinän keskellä sanalla ruunamainen sillä luomunakin astunut ori ei jaksanut kiinnostua esimerkiksi kilpailumatkoilla tammoista pätkän vertaa. Ratsu- ja työhevoskantakirjaan II-palkinnolla kantakirjattua oria on käytetty melko paljon jalostukseen sen hyvän luonteen, kestävän rakenteen ja erikoisemman suvun vuoksi. Orin tiedetään periyttäneen hyviä suorittajahevosia varsinkin koulu- ja valjakkoajon pariin, mutta muutama orin jälkeläisistä on kilpaillut kansallisella tasolla myös este- ja kenttäratsastuksen parissa. Tuhoontuomittu lopetettiin vuonna 2016 keväällä jalkavaivojen vuoksi 24-vuoden ikäisenä.

ie. Pikku-Okariina oli vaaleanruunikko 157cm korkea suomenhevostamma, joka oli niin sisäisesti kuin ulkoisestikin varsin sympaattinen hevonen. Pikku-Okariina oli Lauri Oksasen kasvattama hevonen, ja sitä lähdettiin luotsaamaan jo varsana kohti kasvattajakilpailua ja tulevaisuuden kansallisia luokkia. Melko sirorakenteinen, pitkäraajainen ja lennokasliikkeinen tamma oli omiaan sekä koulu- että esteratsastuksen parissa, ja se palkittiin muun muassa kolmevuotiaana suomenhevosten laatuarvostelutilaisuudessa parhaana askellajihevosena, kun taas neljävuotiaana tamma palkittiin parhaana estehevosena. Kuusivuotiaana tamma hyppäsi kasvattajakilpailun toiseksi ja se siirtyi hiljalleen kansallisiin 110-115cm luokkiin. Valitettavasti tamman ura jäi lyhyeksi kuin tähdenlento, sillä tamma loukkasi tarhassa vasemman etujalan pinnallisen koukistajajänteen, eikä jänne huolellisesta kuntoutuksesta huolimatta parantunut aktiivikäyttöä kestäväksi. Tästä syystä Pikku-Okariina jäi jalostuskäyttöön ja se jätti jälkeensä kaksi ori- ja yhden tammajälkeläisen. Pikku-Okariina lopetettiin vain 15-vuotiaana etujalan alkaessa vaivaamaan tamman elämää myös oloneuvoskäytössä.

e. Terviäinen on kulomusta, 155cm korkea tamma jonka on kasvattanut omistajansa Petra Gullans. Tamma on sisäänratsastettu 3-vuotiaana, mutta sen jälkeen tammalla on ratsastettu vain satunnaisesti sunnuntaimaastoja. Aktiiviratsastuksen sijaan tammaa on käytetty ahkerasti suomenhevosten valtakunnallisissa näyttelyissä, jossa tamma on saanut erittäin hyviä pistekokonaisuuksia saaden lähinnä vain II+ ja I-palkintoja. Hyvät, joustavat liikkeet omaava tamma on ollut mukana suomenhevosten sukujuurten elvyttämisessä, sillä tammalla on tänä päivänä neljä upeaa jälkeläistä joista muutama on noussut suomenhevosten kärkikahinoiden nimiksi. Omistajan tulevaisuuden suunnitelmana on ratsastaa tammaa aavistuksen eteenpäin, jotta se voidaan kantakirjata ratsukantakirjaan.

ei. Hiilijouhi on ratsukantakirjattu kulomusta suomenhevosori, jolla on hyvänpuoleiset tyypit, sillä on pyöreä vankka runko, loiva lapa ja pyöreä lautanen. Jalka-asennot orilla ovat kohtalaiset; jalat ovat kuivalaiset, etujalat aavistuksen hajavarpaiset ja sapelissa kun taas kaviot ovat hyvät ja kestävät. Yleispainotteinen suomenhevosori kilpaili kansallisella tasolla niin koulu-, este- kuin kenttäratsastuksen parissa haalien itselleen useita sijoituksia ja voittoja jopa avoimista luokista. Rehelliseksi työmyyräksi kuvailtu ori oli omiaan kouluratsastuksessa, sillä Hiilijouhella on lennokkaat, joustavat liikkeet ja se oli tasapainoinen ja kuuliainen ratsastaa. Hiilijouhi oli kuitenkin myös hyvä este- ja kenttähevonen, sillä ori oli niin fyysisesti kuin psyykkisesti vahva, ja sillä oli melko hyvä, lennokas hyppytyyli. Tänäpäivänä ori viettää rauhallista eläkeläishevosen elämää, sillä se on jättänyt taakseen sekä kilpa- että jalostushevosen työt. Orilla on yhteensä kolmekymmentä jälkeläistä, jotka ovat esittäneet erinomaista laatua kilparadoilla.

ee. Tervareesi oli tummanpunarautias 155cm korkea suomenhevostamma jonka omisti koko elinajan kasvattajansa Petra Gullans. Tervareesi oli alkujaan omistajakasvattajansa silmäteränä toimiva harrastekilpahevonen ja se kilpaili pääsääntöisesti koulu- ja esteratsastuksen parissa seura- ja aluetasolla, mutta omistajan perheenlisäyksen myötä aktiivinen valmentautuminen sekä kilpailuinnostus lopahti. Lempeäluonteinen Tervareesi oli muutaman kilpailukauden satunnaisessa sunnuntaiköpöttelykäytössä jalostustoiminnan lisäksi, jonka jälkeen Petran tytär halusi kilpailla ponien lisäksi hevosilla. Kahden varsan ja perusteellisen kunnonkohotuksen jälkeen Tervareesi nousi vielä uudelleen kilpailemaan aluetasolle junioriratsastajan kanssa, jonka jälkeen se siirrettiin kevyeen eläkekäyttöön. Tervareesi lopetettiin 21-vuoden ikäisenä, sillä tamman siitepölyallergia tuntui pahenevan vuosien myötä.

KRJ-koulukilpailut, 44 sijoitusta

04.11.2016 Metsovaara, Vaativa B, 4/40
05.11.2016 Metsovaara, Vaativa B, 5/40
08.11.2016 Metsovaara, Vaativa B, 2/40
08.11.2016 Metsovaara, Vaativa B, 4/40
11.11.2016 Metsovaara, Vaativa B, 6/40
13.11.2016 Metsovaara, Vaativa B, 3/40
17.11.2016 Metsovaara, Vaativa B, 4/40
20.11.2016 Metsovaara, Vaativa B, 4/40
20.11.2016 Metsovaara, Vaativa B, 4/40
02.11.2016 Ros Cirein, Vaativa B, 3/40
02.11.2016 Ros Cirein, Vaativa B, 5/40
10.11.2016 Ros Cirein, Vaativa B, 4/40
21.11.2016 Vähäpelto, Vaativa B, 2/40
23.11.2016 Vähäpelto, Vaativa B, 3/40
30.11.2016 Vähäpelto, Vaativa B, 5/40
08.11.2016 Fiktio, Vaativa B, 3/40
10.11.2016 Fiktio, Vaativa B, 6/40
23.11.2016 Metsovaara, Vaativa B, 5/40
25.11.2016 Metsovaara, Vaativa B, 3/40
26.11.2016 Metsovaara, Vaativa B, 5/40
04.11.2016 Fiktio, Vaativa B, 02/30
09.11.2016 Fiktio, Vaativa B, 04/30

11.11.2016 Ventos, Vaativa B, 05/30
14.11.2016 Ventos, Vaativa B, 03/30
14.11.2016 Ventos, Vaativa B, 03/30
18.11.2016 Ventos, Vaativa B, 02/30
27.11.2016 Metsovaara, Vaativa B, 1/40
13.11.2016 Mörkövaara, Vaativa B, 2/40
14.11.2016 Mörkövaara, Vaativa B, 4/40
17.11.2016 Mörkövaara, Vaativa B, 6/40
20.11.2016 Mörkövaara, Vaativa B, 5/40
04.12.2016 Vähäpelto, Vaativa B, 3/40
08.12.2016 Vähäpelto, Vaativa B, 3/40
16.11.2016 Ventos, Vaativa B, 01/30
20.11.2016 Ventos, Vaativa B, 01/30
02.12.2016 Mörkövaara, Vaativa B, 05/40
06.12.2016 Mörkövaara, Vaativa B, 03/40
06.12.2016 Mörkövaara, Vaativa B, 04/40
11.12.2016 Ros Cirein, Vaativa B, 05/30
13.12.2016 Ros Cirein, Vaativa B, 05/30
14.12.2016 Ros Cirein, Vaativa B, 02/30
14.12.2016 Ros Cirein, Vaativa B, 05/30
15.12.2016 Ros Cirein, Vaativa B, 05/30
08.12.2016 Metsovaara, Vaativa B, 4/40



ERJ-estekilpailut, 45 sijoitusta

01.11.2016 Hortensia, 110cm, 05/28
05.11.2016 Hortensia, 110cm, 01/28
06.11.2016 Hortensia, 110cm, 03/28
06.11.2016 Hortensia, 110cm, 02/28
11.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 02/18
17.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 02/18
18.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 04/18
20.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 02/18
05.12.2016 Vähäpelto, 120cm, 3/30
07.12.2016 Vähäpelto, 120cm, 3/30
08.12.2016 Vähäpelto, 120cm, 2/30
16.12.2016 Vähäpelto, 120cm, 4/30
19.12.2016 Vähäpelto, 120cm, 2/30
18.11.2016 Haavelaakso, 110cm, 3/30
28.11.2016 Haavelaakso, 110cm, 4/30
03.12.2016 Haavelaakso, 110cm, 1/30
05.12.2016 Haavelaakso, 110cm, 3/30
18.12.2016 Haavelaakso, 110cm, 1/30
14.12.2016 Metsovaara, 120cm, 3/30
17.12.2016 Metsovaara, 120cm, 1/30
18.12.2016 Metsovaara, 120cm, 1/30
17.12.2016 Romilly, 110cm, 3/50
17.12.2016 Romilly, 120cm, 4/49

20.12.2016 Romilly, 120cm, 2/49
21.12.2016 Romilly, 110cm, 4/50
21.12.2016 Romilly, 120cm, 7/49
24.12.2016 Romilly, 110cm, 1/50
26.12.2016 Romilly, 120cm, 4/49
13.12.2016 Romilly, 110cm, 6/56
14.12.2016 Romilly, 120cm, 2/46
11.12.2016 Edelsten Ponies, 110cm, 3/30
14.12.2016 Vähäpelto, 110cm, 2/30
15.12.2016 Vähäpelto, 110cm, 1/30
24.12.2016 Vähäpelto, 120cm, 2/13
26.12.2016 Vähäpelto, 120cm, 1/13
27.12.2016 Vähäpelto, 120cm, 3/13
02.12.2016 Edelstein Ponies, 110cm, 5/30
02.12.2016 Ventos, 110cm, 2/30
03.12.2016 Romilly, 120cm, 01/34
01.01.2017 Vähäpelto, 110cm, 01/30
07.01.2017 Vähäpelto, 110cm, 01/30
11.01.2017 Vähäpelto, 110cm, 3/30
16.01.2017 Vähäpelto, 110cm, 2/30
18.01.2017 Vähäpelto, 110cm, 4/30
19.01.2017 Vähäpelto, 110cm, 2/30



KERJ-kenttäkilpailut, 41 sijoitusta

02.11.2016 Hortensia, CIC1, 03/30
22.11.2016 Hortensia, CIC1, 02/30
24.11.2016 Hortensia, CIC1, 05/30
27.11.2016 Hortensia, CIC1, 04/30
23.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 4/30
24.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 4/30
26.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 1/30
02.12.2016 Vähäpelto, CIC1, 4/30
08.12.2016 Vähäpelto, CIC1, 3/30
13.12.2016 Vähäpelto, CIC1, 3/30
15.12.2016 Vähäpelto, CIC1, 4/30
16.12.2016 Vähäpelto, CIC1, 1/30
17.12.2016 Vähäpelto, CIC1, 2/30
14.12.2016 Ros Cirein, CIC1, 2/30
16.12.2016 Ros Cirein, CIC1, 5/30
18.12.2016 Ros Cirein, CIC1, 4/30
20.12.2016 Ros Cirein, CIC1, 5/30
01.12.2016 Mörkövaara, CIC1, 5/30
09.12.2016 Mörkövaara, CIC1, 2/30
10.12.2016 Mörkövaara, CIC1, 5/30
08.12.2016 Metsovaara, CIC1, 4/21

23.12.2016 Vähäpelto, CIC1, 4/22
07.12.2016 Erkinheimot, CIC1, 3/37
08.12.2016 Erkinheimot, CIC1, 3/37
12.12.2016 Erkinheimot, CIC1, 3/37
14.12.2016 Erkinheimot, CIC1, 5/37
16.12.2016 Erkinheimot, CIC1, 4/37
28.12.2016 Erkinheimot, CIC1, 3/37
30.12.2016 Erkinheimot, CIC1, 2/37
11.12.2016 Turmeltaja, CIC1, 5/37
19.12.2016 Turmeltaja, CIC1, 3/37
28.12.2016 Turmeltaja, CIC1, 1/37
30.12.2016 Turmeltaja, CIC1, 1/37
02.01.2017 Vähäpelto, CIC1, 1/30
08.01.2017 Vähäpelto, CIC1, 1/30
10.01.2017 Vähäpelto, CIC1, 04/30
11.01.2017 Vähäpelto, CIC1, 03/30
13.01.2017 Vähäpelto, CIC1, 01/30
18.01.2017 Vähäpelto, CIC1, 03/30
13.01.2017 Vähäpelto, CIC1, 1/30
19.01.2017 Vähäpelto, CIC1, 5/30



VVJ-valjakkokilpailut, 44 sijoitusta

06.11.2016 Fiktio, Vaativa yhdistetty, 5/25
10.11.2016 Fiktio, Vaativa yhdistetty, 4/25
14.11.2016 Mörkövaara, Vaativa koulukoe, 05/36
28.11.2016 Metsovaara, Vaativa tarkkuuskoe, 04/42
29.11.2016 Metsovaara, Vaativa koulukoe, 01/42
06.12.2016 Metsovaara, Vaativa tarkkuuskoe, 2/50
04.12.2016 Mörkövaara, Vaativa tarkkuuskoe, 3/40
10.12.2016 Mörkövaara, Vaativa tarkkuuskoe, 1/40
09.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 4/30
11.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 1/30
12.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 2/30
13.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 4/30
20.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 2/30
30.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 3/30
07.12.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 2/30
08.12.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 3/30
14.12.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 1/30
17.12.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 2/30
19.12.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 4/30
20.12.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 2/30
24.11.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 01/27
30.11.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 03/27

23.12.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 4/30
25.12.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 5/30
26.12.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 2/30
27.12.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 4/30
30.12.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 3/30
12.12.2016 Metsovaara, Vaativa tarkkuuskoe, 2/26
18.12.2016 Metsovaara, Vaativa tarkkuuskoe, 2/26
20.12.2016 Metsovaara, Vaativa tarkkuuskoe, 1/26
22.12.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 2/17
26.12.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 3/17
26.12.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 4/17
28.12.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 2/17
27.12.2016 Mörkövaara, Vaativa tarkkuuskoe, 2/20
23.12.2016 Mörkövaara, Vaativa tarkkuuskoe, 4/20
07.01.2017 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 5/30
07.01.2017 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 4/30
12.01.2017 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 2/30
10.01.2017 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 1/30
06.01.2017 Mörkövaara, Noviisi koulukoe, 2/30
07.01.2017 Mörkövaara, Noviisi koulukoe, 5/30
11.01.2017 Mörkövaara, Noviisi koulukoe, 5/30
16.01.2017 Mörkövaara, Noviisi koulukoe, 1/30



VSR-Cup kilpailut, 00 sijoitusta


VSN-Näyttelymenestys

31.01.2017 Huvitutti VSN, RCH 35,5p. tuom. Spookiness

Päiväkirjamerkintä, ratsastajana yaren
"Kaikkea minä suustani päästänkään.." VP tokaisi minun kavutessani Tervan selkään. Olin päässyt seuraamaan oria jo sivusta kahden valmennuksen ajan, joten tuntui varsin mukavalta päästä itse tällä kertaa selkään. Varsinkin huomattuani suomenhevosen yhteistyökykyisen luonteen, en ollut tippaakaan epävarma siitä, etteikö yhteinen sävel meiltä löytyisi. Käänsinkin orin turvan tuota pikaa kentän suunnalle ja VP seurasi meitä huvittuneen näköisenä perästä. Mahtoi myhäillä hiljaa mielessään sitä, että ihastuisin tähän mokomaan oriin vielä niin pahasti, että haluaisin siitä vielä varsaa itselleni. Tosin, kukapa sitä tiesi..

Nautin ihan oikeasti joka hetkestä, minkä Terva minulle tällä kertaa tarjosi. Vaikka en tehnytkään missään vaiheessa mitään monimutkaista, olin yllättynyt, miten hyvin tummanrautias minulla toimi. Ehkä Terva oli jo huomannut treenien parissa minun olevan topakka muija, joka ei armoa tuntenut, eikä tämän takia missään vaiheessa edes yrittänyt mitään. Taipuva hevonen kaartui kauniisti taivutuksissa ja nosti ravin pehmeästi, pitäen sen myös yllä tasaisella tahdilla. Kokeilin pienimuotoisia temponmuutoksia ja sain sen, mitä orilta pyysin. Laukan kohdalla Terva hiukan innostui, mutta pysyi kuitenkin hallinnassa koko ajan. Olisin voinut jäädä vaikka asumaan suomenhevosen selkään koko illaksi, mutta jossain vaiheessa kuulin VP:n vaativan äänen: "Eiköhän jo riittäisi, olet tahkonnut sillä jo yli tunnin.." Yllätyin valtavasti tästä, sillä ihan oikeasti minusta tuntui siltä, että vastahan minä olin aloittanut. Harvemmin uuden hevosen kanssa hommat sujuivat niin saumattomasti, että olisi voinut kuvitella, että yhteisiä työskentelytunteja olisi ollut takana useampikin.

Päiväkirjamerkintä, omistaja VP
Treenit Tervan kanssa on kulkenut viimeaikoina hieman ailahdellen, sillä nuoret sisäänratsastettavat ovat vieneet suuren osan ajastani syyskauden mittaan. Nyt, kun Vähäpelto sai lisävahvistusta tallityöntekijöihin ja työntekijöistä löytyy myös ratsutustaitoisia, olen voinut keskittyä tarkkaan treenaamiseen kilpahevosten kanssa. Kun Tervan treenit jäivät hieman vähemmälle, se alkoi olemaan hieman hankala ratsastaa - se ei antanut mitään puoli-ilmaiseksi ja jokainen ratsastuskerta oli yhtä läpiratsastusta mutta nyt kun Tervan treenit ovat taas tarkoin suunniteltuja, on treenit kulkeneet jouhevammin. Nyt ollaan taas siinä tilanteessa, että hevonen on vastaanottavainen ja herkkä ratsastaa ja työskentely on molemmille osapuolille mukavaa ja joskus jopa hauskaa.

Tänään työstin Tervaa melko pitkään ravissa, sillä halusin hevosen parempaan ryhtiin takaosansa päälle ilman, että se tulisi niskastaan hieman kovaksi sillä Tervalla on jonkinasteisena tapana jännittyä kootussa ravissa jolloin asettaminen ja ohjan seuraaminen tai sille myötääminen on aavistuksen hankalaa. Sinnikäs työskentely siirtymisten ja erinäisten tehtävien parissa kuitenkin teki tehtävänsä, sillä noin puolituntia oria työstettyäni se oli rennonletkeä ja pysyi pehmeänä hyvinkin kootussa ravissa. Kiitokseksi hyvästä työskentelystä ratsastin orin hieman avoimemmalle kaulalle ja lähdin työstämään sitä melko rennoin rantein ravissa ja laukassa maapuomien ja kavalettien parissa. Vaikka ori sai ratsastuksen loppua kohden hyvin paljon omaa tilaa, halusin sen kuitenkin kuuntelevan istunta-apuja tarkkaavaisesti jolloin sen tuli esimerkiksi lyhentää laukkaa optimaaliselle ponnistuspaikalle löytääkseen. Aikani puomeja ja kavaletteja tultuani taputin Tervaa kaulalle ja kehuin sitä vuolaasti - on se vaan aika kiva ja yritteliäs hevonen, varsinkin silloin, kun ratsastaja on hommassa mukana yhtä suurella panostuksella.

Päiväkirjamerkintä, omistaja VP
Joku viisas on kertonut, että tehokas startti on avainsana onnistuneeseen päivään. Tästä motivoituneena harjasin ja suojitin Tervan heti aamuheinien aikaan ja saatuani orin valmiiksi suuntasin sen kanssa maneesiin, jossa tarkoituksenani oli jumpata hevosta juoksuttamalla sitä maapuomien tehokkuutta hyödyntäen. Tervan käveltyä hetken alkukäyntejä verryttelin orin lihaksiston ravissa ja laukassa ilman apuohjia, joka tuntui olevan Tervalle tänään hyvin mieluista - se kulki korvat höröllä varsin pyöreässä mutta avoimessa muodossa, ja sen liike näytti hyvin energiselle ja ilmavalle. Pikkuhiljaa ohjasin oria apuohjia hyödyntäen kohti työskentelymuotoa ja lähdin työstämään oria ravissa maapuomeilla, jotka olivat sijoitettu niin että ori joutui vuoroin pidentämään että lyhentämään askeltaan. Ensimmäiset kierrokset menivät lähinnä hämmennyksen vallassa ja puomit kolisivat siihen malliin että koko maneesi raikasi, mutta hiljalleen Terva tuntui tajuavan jutun juuren ja jäi kuuntelemaan ääniapujani tarkkaavaisesti. Kun Terva löysi sopivan tahdin ja tasapainon työskentelyyn, oli sen meno jopa kadehdittavan upean näköistä; se kulki kevyellä kuolaintuntumalla itseään kantaen ja sen liikkeet tuntuivat saavan kierros kierrokselta enemmän joustoa ja ilmavuutta. Kun olin tyytyväinen Tervan suorittamiseen sekä ravissa että laukassa, heitin orin päälle kävelytysloimen ja lähdimme nauttimaan aamuauringosta kimaltelevaan pakkashankeen. Alkuperäinen suunnitelma noin viidentoista minuutin loppukäynneistä venähti lopulta lähes tunnin mittaiseen kävelyyn, sillä upea talvisää veti meidät pidemmälle kävelyretkelle - joka ei kyllä tuntunut haittaavan meistä kumpaakaan. Tallille takaisin päästyämme harjasin Tervan ekstrahuolellisesti, jonka jälkeen ori pääsi aamupäiväheinille tarhaan.

Kouluvalmennus, valmentajana yaren
"Voi hyvä tavaton nyt, kasva jo ihmisiksi! Oot nähnyt ties kuinka monta suomenhevosta elämäsi aikana…" kuulin jälleen kerran VP:n suusta tämän kommentin, mutta minkäs minä itselleni mitään mahdoin. Tämä nainen toi kerta toisensa jälkeen yhden jos toisenkin komeuden ja kaunokaisen eteeni, ja Tervanokka nyt vain oli aika silmiä hivelevä näky isoine merkkeineen. Erityisesti tuo pää… "Ei jooko käydä jälleen kerran tätä samaa kaavaa, aloitetaan jo. En todellakaan aio jäädä tänne jäätymään sen takia, että saat vaan seisoa ja möllöttää. Käyt vaikka omatoimisesti tällä ratsastamassa…" pääsi VP:n suusta ja minä tokaisin tähän samoin tein: "Sovittu!" Päätään pudistellen ratsastaja jatkoi alkuverryttelyitä ja varmaan mietti kiivaasti mielessään, mitä oli tullut suustaan päästäneeksi.

Niin, oltiinhan tänne jälleen kerran tultu töitäkin tekemään! Olin jo tottunut siihen, että Vähäpellon hevoset olivat helppoja valmennettavia, koska ne nyt vaan olivat aina niin hienoja. Tervakin asteli eteenpäin nöyränä poikana, eikä pistänyt hanttiin ratsastajalleen. VP ratsasti orinsa pikaisesti läpi eri askellajeissa ja pian saatoimme aloittaa varsinaisen treenin. Pimeä oli jo laskeutunut yllemme, mutta kentän kirkas valo valaisi koko alueen läpikotaisin, eikä työskentely mennyt täysin pimeähommiksi. Reippaasti liikkuva suomenhevonen oli kuulemma taitava ravi- ja laukkatyöskentelyssä, joten totta kai päätin pureutua hankalampaan osuuteen. Näin VP:n silmissä välähtävän tuskastuneisuuden, kun pyysin ratsukkoa seuraavalla pitkällä sivulla tekemään takaosakäännöksen, mutta suuta hän ei siltikään avannut naristakseen asiasta. Oppimaanhan tänne olikin tultu!

Kieltämättä Terva osoitti melkoista nahkeutta käyntitehtävien suhteen. Raukkaparka tuntui täysin siltä, ettei se tiennyt, mihin jalkansa sijoitella, eikä edes VP:n täsmällisistä ohjeista tuntunut olevan apua. Autoin toki ratsukkoa lähes tulkoon kädestä pitäen ja vaikka turhautuminen oli varsin selkeää niin ratsastajan kuin ratsunkin suunnalta, minä en jämeränä antanut periksi. "Älä anna sen pysähtyä", tokaisin joka kerta, kun Tervan liike vain hiipui ja hiipui, ja pyysin VP:tä rivakampaan pohjetyöskentelyyn. Tosiasiahan oli, että liike vaati niin moneen eri asiaan keskittymistä, ettei mikään ihmekään, jos nuoren orin pasmat tuntuivat menevän moisesta sekaisin. Pitkän ja piinallisen pään takomisen jälkeen annoin kaksikolle vielä tehtäväksi muutaman avo- ja sulkutaivutuksen ravissa. Liike oli jo tässä vaiheessa paljon ilmavampaa ja irtonaisempaa, eikä ori jäänyt jurraamaan vasten liikettä. Tervalla oli vielä paljon opittavaa edessään, mutta mikään ylitsepääsemätön ongelma sillä ei kuitenkaan edessään ollut.

Kouluvalmennus, valmentajana yaren
Olin alkujaan ajatellut teetättää VP:llä ja Tervalla seuraavan kerran estevalmennuksen, mutta koska meillä oli viime kerralla koulutreenit jääneet niin keskeneräiseksi, päätin muuttaa hiukan suunnitelmia. Annoin VP:n tälläkin kertaa lämmitellä hevosen hyvin, jotta liikkeiden laatu ei kärsisi minkäänlaisista lihaskireyksistä tai –jännityksistä. Tälläkin kerralla Terva vaikutti kuitenkin rennon letkeältä, eikä osoittanut minkäänlaisia merkkejä siitä, että olisi ollut välinpitämätön hommaa kohtaan. Ratsukolla oli ollut pari päivää aikaa työstää itsenäisesti takaosakäännöstä ja yllätyin varsin positiivisesti, kun tilanne oli parantunut kummasti sitten viime kerran! Terva otti enemmän askelia, mutta ne olivat pieniä ja tiheitä, jolloin liike ei missään vaiheessa pysähtynyt, eikä venynyt epämuodostuneeksi. Myös VP:n pohje ja kädet pysyivät aktiivisina, eikä kummankaan käyttö unohtunut. Vau, kaksikkohan oli oikeasti ottanut oppia pienestä saarnastani!

Vihdoin saivat vuoron varsinainen ravi- ja laukkatyöskentely, joka oli viime kerralla jäänyt ehdottomasti retuperälle ajan loputtua kesken. Tälläkin kerralla ratsukko pääsi esittelemään hienoja avo- ja sulkutaivutuksiaan, ja Terva oli entistäkin rennomman oloinen, takaosakäännös oli selvästi saanut sen taipumaan entisestään. Myös pienet temponmuutokset kuuluivat kuvaan, eikä niissäkään ollut mitään moittimisen varaa. Orin mahdollisesta silloin tällöin ilmenevästä itsepäisyydestä ei ollut tietoakaan, päinvastoin hevonen teki kaikkensa sen eteen, että olisi miellyttänyt niin minua kuin selässään jykevästi istuvaa VP:täkin. Laukanvaihdoissa saatoin huomata pientä säröä, mutta sekin seikka korjaantui, kun asiasta ratsastajalle huomautin. Ongelma kun lähinnä juonti juurensa VP:n turhan passiivisista pohkeista. Terva parani loppua kohden aina vain lisää, eikä minun taaskaan tarvinnut vaivata päätäni kovinkaan hanakasti. Tästäkin orista tulisi vielä varsinainen taituri vähintäänkin kouluradoilla, sanokoon muut mitä tahansa!

ulkoasu © Narie                  muu materiaali © Vähäpelto                  virtuaalitalli - virtuaalihevonen