Vähäpelto

alkuesittelyorittammatkasvatus

Mörkövaaran Uneton - kuollut 16.11.2016

virallinen nimi: Mörkövaaran Uneton rekisterinumero: VH16-018-1562
sukupuoli: Tamma painotus: Yleispainoitus
rotu: Suomenhevonen koulutus: He A, 100cm, He, Va: Va
syntymäaika: 02.07.2016, 18-vuotias kasvattaja: Mörkövaara (MRKV4038)
väri, säkä: Rautias, 152cm omistaja: VP (VRL-14355)

20.07.2016 Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus SV-I
30.08.2016 Suomenhevosten kantakirjaustilaisuus 56p, ei palk.
30.08.2016 Estevarsojen laatuarvostelu, 33p. EV-I
31.08.2016 Valjakkovarsojen arviointitilaisuus, 30p, VV-I
20.09.2016 Kenttävarsojen arviointitilaisuus, 33,5p, KEV-I
20.10.2016 Suomenhevosten laatuarvostelutilaisuus 88p, SLA-II
25.10.2016 Kenttäratsastuksen laatuarvostelutilaisuus 93,75p, KERJ-II
31.10.2016 Esteratsastuksen laatuarvostelutilaisuus 104,5p. ERJ-I
31.10.2016 Yleislaatuarvostelu, 97p, YLA1
15.11.2016 Kouluratsastuksen laatuarvostelutilaisuus 103p, KRJ-I

Mörkövaaran Uneton eli tuttujen kesken Uneton on Vähäpellon Ratsutilan ensimmäinen yleispainoitteinen suomenhevonen, jonka kanssa on mahdollisuus ajaa myös valjakkoajoa. Kun kävin Mörkövaarassa katsomassa kesän myyntivarsoja, tein kauppakirjat ensin toisesta tammavarsasta, mutta Unettoman kaunis ja rauhallinen olemus jäi kummittelemaan mieleeni pidemmäksi aikaa. Muutamien unettomien öiden jälkeen soitin kasvattajalle, ja kysyin onko Uneton löytänyt jo uuden kodin ja koska se ei ollut, ilmoitin ostavani tamman - hinnalla millä hyvänsä. Olen Unettoman ostosta erittäin mielissäni, sillä se on kasvaessaan osoittanut olevansa järkevä ja kilpailukäyttöön sopiva hevonen - sen kanssa onkin mukava treenata tavoitteellisesti ratsain ja ajaen, sillä tamma toimii molemmissa juuri niin, kun hevosen pitääkin. Tulevaisuudessa meillä on tähtäimenä muun muassa kantakirjaus-, lajilaatuarvostelu- sekä yleislaatuarvostelutilaisuudet, joita ennen Uneton pääsee vierailemaan jalostusorin luona muutamia kertoja.

Uneton on luonteeltaan rauhallinen ja rohkea suomenhevostamma, joka suhtautuu kaikkeen suurella järkevyydellä. Hoitaessa Uneton on hyvin leppoinen ja helppo hoitaa, sillä sen voi jättää esimerkiksi käytävälle seisomaan vapaaksi, eikä tammalla ole minkään valtakunnan halua lähteä tilanteesta pois. Uneton tykkääkin saada ihmiseltä huomiota, ja se nauttii silmin nähden pitkistä harjaustuokioista - sen mielestä onkin parasta, jos sitä rapsutettaisiin kumisuolla korvan takaa ja vatsan alta vaikka maailmaan tappiin asti. Tällöin Uneton ummistaa silmänsä ja vääntää ylähuulensa tötterölle tai vaihtoehtoisesti alkaa hoitamaan huulilla hoitajaansa samalla tavalla, miten hevoset toimivat keskenään. Myös jalkojen hoito onnistuu moitteetta on kyseessä sitten kavioiden puhdistus, jalkojen suojitus tai vedellä kylmääminen. Taluttaessa Uneton kävelee kauniisti rinnalla, mutta toisinaan varsinkin kevään ensivihreyden aikana se haluaisi helposti lähteä maistelemaan ruohoa tien reunaan. Uneton ei kuitenkaan vedä taluttajaansa kumoon, vaan uskoo paineesta että matkaa on jatkettava ilman maittavaa välipalaa.

Ratsastaessa Uneton on sellainen kaikki käy tyyppi, jonka kanssa ratsastaminen on miellyttävää. Se etenee mielellään omalla moottorilla olematta kuitenkaan liian reipas, ja se on kohtalaisen kevyt ratsastajan kädelle. Sillä on hyvä säätelykyky kokoamisen ja lisäysten suhteen, ja se toimii hyvin pienin istuinavuin. Kouluratsastuksessa Unettoman vahvuus on ehdottomasti sen tasaisuus, sillä se kulkee luontaisesti hyvässä muodossa ja asettuu ja taipuu kauniisti. Mikään varsinainen liitokavio hevonen ei kuitenkaan ole, joten sen koulutustaso jää noin Helpon A:n tuntumaan - vaativaa startakseen sillä pitäisi olla hieman suurempi liikelaajuus. Esteratsastuksessa Uneton on hevonen, jonka kanssa voi ratsastaa aikaa - sillä on kolmitahtinen, hyvä ja vahva laukka ja se on pienenä hevosena ketterä kääntää tiukemmissakin kaarteissa. Unettomalla on luontaisesti hyvä hyppytyyli, jonka lisäksi se on erittäin varovainen jaloistaan. Jos puomi jostain syystä tippuu, voi puomista usein syyttää pelkästään ratsastajaa, sillä Uneton itse harvoin kolauttaa puomeihin. Maastoesteillä Uneton rohkea, ja se etenee esteeltä esteelle hyvässä tempossa. Uneton sopii maastoesteillä myös vähemmän kokeneille ratsastajille, sillä tamma tuo ratsastajansa aina turvallisesti maalilinjalle asti. Maastossa Uneton on hyvin saanalainen kuin maastoesteillä; se on rohkea ja sen kanssa voi hyvin mielin maastoilla niin yksin kuin porukassakin. Tammalla on kuitenkin pahana tapana napsia puista lehtivihreää varsinkin kävellessä, joten jos sellainen ärsyttää ratsastajaa, kannattaa tammaa ratsastaa lyhyin ohjin melko keskellä kuljettavaa tietä.

Valjastaessa Uneton on yhtä huoleton kuin muutenkin hoitaessa; sen voi jättää huoletta pihalle seisomaan valjastuksen ja valjakkokärryjen kiinnityksen ajaksi ja hevonen seisoo paikoillaan niin kauan, että ohjastaja pyytää sitä liikkeelle. Koulupuolella tamma on yhtä tasainen ja varma kuin ratsastaessakin sillä se kulkee tasaisesti hyvässä muodossa ja on melko simppeli ja kevyt ajettava. Tarkkuusajossa Uneton saattaa toisinaan kerätä hieman kierroksia ja lisätä turhaksi vauhtia, mutta palautuu kuitenkin helposti takaisin pidätteillä ja ääniavuilla. Tarkkuusajossa hevosen hyvä ajettavuus on ehdoton valttikortti, sillä tammaa voi ja uskaltaa kääntää esteille pienistäkin kaarteista. Maratonajo on varmasti monen ohjastajan lempiosakoe, ja niin se on myös Unettoman - maratonin aikana hevonen nimittäin painelee korvat hörössä lennokasta laukkaa ollen kuitenkin kuuliainen ohjastajan antamille avuille. Maratonilla ollessa hevosen vahvuutena on ehdottomasti sen rohkeus ja kestävyys sillä Uneton ei ole koskaan tullut maaliin väsyneenä henkisesti tai fyysisesti.

Uneton kulkee trailerissa ja rekassa moitteetta, ja se onkin hyvää matkaseuraa esimerkiksi nuorille tai stressaaville hevosille. Kisapaikoilla Uneton on hyvin samanlainen, mitä kotiolosuhteissa: Trailerista ulos tullessaan se nostaa päätään, katsoo ympärilleen ja huokaisee kuin toteakseen, että kohta mennään! Hevosen helppo ratsastettavuus ja ajettavuus säilyy myös vieraissa paikoissa, eikä vaikeatkaan olosuhteet saa hevosta jännittymään.

i. Mörkövaaran Pinsetti
punarautias, 152cm
KRJ-I, ERJ-I
ii. Pyriitti
KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I
iii. Termiitti
iie. Pilvina
ie. Siljana
iei. Karvinen
iee. Sinjaana
e. Mörkövaaran Valveuni
ruunikko, 154cm cm
KTK-II
ei. Tervalan Leonart
KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I
eii. Lanselot
eie. Tervalan Viia
ee. Selkouni
KRJ-I, KTK-II
eei. Lanselot
eee. Surumieli

Isänisänisä Termiitti on nyttemmin ansaittuja eläkepäiviään viettelevä suomenpienhevosori, joka on kokenut yhtä jos toista elämänsä aikana. Ori ratsukoulutettiin heti kolmen vuoden iässä, jolloin se alkoi myös aktiivisesti kilpailla eri ratsastuslajien parissa. Liian ahkera kilpaileminen kuitenkin kävi pian nuoren hevosen jalkoihin, jonka myötä sen kisaura stoppasi lyhyeen ja matka teurastamolle alkoi. Välissä Termiitti kuitenkin pelastettiin, sen jalat hoidettiin kuntoon ja lähdettiin uudestaan kokeilemaan onnea radoille. Kapasiteettia pienellä hevosella riitti esteillä 110cm asti ja koulussa se taittoi helppo B luokan. Tällä kertaa jalat kestivät, mutta puolestaan omistajan ja hevosen kemiat eivät natsanneet, jolloin Termiitti jälleen vaihtoi omistajaa. Tässä vaiheessa ori oli kuitenkin kerännyt jo mukavan määrän menestystä koulun ja esteiden parissa, jonka myötä se ostettiin jalostusoriksi. Jalostusorina ollessaan Termiitti oli kova karkailemaan ja vahinkoastumaan tammoja, jolloin se oli yhden jos toisenkin kerran eristyksissä. Jälkeläisiä ori sai jalostusuran aikana 17 kappaletta, joille se periytti erityisesti hyvää hyppykykyään. Hankalampi luontoinen Termiitti on väritykseltään musta ja säkäkorkeutta pienhevosella on vajaat 146cm.

Isänisänemä Pilvina oli kaunis suomenhevostamma, kasvattajanaan ja omistajanaan Pilvi Andersson. Väritykseltään Pilvina oli rautias ja säkäkorkeutta tältä löytyi 149cm, joten se oli juuri ja juuri hevosen mitoissa. Hyvärakenteinen tamma oli koko elämänsä ajan tuttu näky näyttelykehissä, keräten matkaansa lukuisia BIS-sijoja. Hyvän näyttelymenestyksen myötä myöhemmällä iällä Pilvina kantakirjattiin toiselle palkinnolle. Näyttelykehien ulkopuolella Pilvinalla kierreltiin myös koulukisoissa, pääosin vaativa B luokissa. Tamma omasi kauniit liikkeet, joiden vuoksi se ehkä hurmasi tuomarit ja siten sijoittui toistuvasti. Luonteeltaan Pilvina oli hyvin herkkä ja osittain jopa säikky, vähän ikään kuin yhden ihmisen hevonen. Kilparadoilla se omasi kuitenkin erittäin vahvan kilpailuvietin, joka on ehkä osasyy sen menestykseen. Pilvinaa käytettiin jalostukseen kahden jälkeläisen verran, saaden upeat tamma- ja orivarsat. Molemmille jälkeläisille tamma periytti hyvää liikettään ja kapasiteettia vaativiin luokkiin kouluradoille. Pilvina lopetettiin pitkään vaivanneen puhkurin seurauksena 18 vuoden iässä.

Isänemänisä Karvinen on nytemmin jo eläkepäiviään viettelevä komea suomenhevosori, kasvattajanaan Jouko Kinnunen. Nuorena hevosena Karvinen oli hyvin lupaava ratsuhevonen, joka taittoi kouluratsastuksessa Vaativa B luokat, ylittäen myös rataesteitä 90cm korkeudella. Neljän vuoden iästä lähtien orilla kilpailtiin ahkerasti koulun ja esteiden parissa, saavuttaen lukuisia voittoja sekä muita sijoituksia molemmista lajeista. Viiden vuoden ajan Karvista nähtiin kaiken maailman kissaristiäisissä, kunnes 9 vuoden ikäisenä se loukkasi jalkansa niin pahasti, ettei se kestänyt enää normaalia ratsastuskäyttöä. Tällöin hyvin menestynyt ori meinattiin laittaa kuoppaan, mutta nykyinen omistaja pelasti sen ja teki siitä oivan seurahevosen. Seurahevosen viran ohella Karvista käytettiin myös jalostukseen, saaden kahdeksan jälkeläistä. Jokaiselle jälkeläiselle ori on periyttänyt hyvää kilpakykyään ja mukavanoloista luonnettaan. Hyväluontoinen Karvinen on väritykseltään rautias kera tähtipään ja säkäkorkeutta tältä löytyy noin 159cm. Vaikka jalka edelleen 22 vuotiasta oria vähän vaivaakin, on sillä edessään vielä monta hyvää vuotta.

Isänemänemä Sinjaana oli Siljan tavoin Siiri Kosken kasvattama suomenhevostamma, joka oli luonteeltaan melkoinen känkkäränkkä. Tutummin Sinja oli oman arvonsa tunteva hevonen, joka ei antanut mitään ilmaiseksi missään tilanteessa, aiheuttaen joskus harmaita hiuksia hoitajilleen. Nuorena tamma oli tuntihevosena ratsastuskoulussa, mutta kun huomattiin, että se ei millään tavoin hommasta nauti, myytiin se yksityiseksi. Tällöin Sinja pääsi myös kilparadoille näyttäytymään, ollen aivan tykki ja ylivoimainen esteratsastuksessa 100cm luokissa. Se voitti, tai vähintäänkin sijoittui, melkein jokaisessa starttaamassa kilpailussaan, jättäen kaikki epäilijät kylmäksi. Myös kouluradoilla Sinjaa nähtiin helpoissa luokissa, niissä kuitenkaan suurempaa menestymättä saavuttamatta. Kuusi vuotisen esteuransa jälkeen tamma siirtyi jalostushevosen rooliin, saaden kolme upeaa jälkeläistä. Jälkeläisilleen, kuten myös Siljalle, Sinja periytti punarautiasta väritystään. Säkäkorkeutta hyvärakenteinen tamma omasi 155cm. Vanhemmalla iällä Sinjan jalat alkoivat enemmän ja vähemmän oireilemaan, niitä koetettiin hoitaa kuntoon, mutta aina tuli takapakkia paranemisen kanssa. Sen vuoksi Sinja lopetettiin 19 vuoden ikäisenä.

Emänisänisä Lanselot on upean kilpa- ja näyttelyuran kolunnut hevonen, joka nytemmin viettelee jo ansaittuja eläkepäiviään. Nuoresta hevosesta lähtien Lanselot on kilpaillut menestyksekkäästi koulu- ja esteratsastuksen parissa, voittaen jos jonkinmoista cupia ja tapahtumaa. Helppo A, 100cm tasoinen ori on lisäksi ollut satunnainen näky kenttäratsastuskilpailuissakin helpoissa luokissa, jossa se ei tosin mitään mainittavaa saavuttanut. Mittavan kilpauran ohella hyvärakenteinen Lanselot on pärjännyt näyttelykehissä, ollen monen monta kertaa BIS-sijalla saakka. Tiettävästi oria ei tosin ole kantakirjattu, vaikka siihen varmasti mahdollisuus olisi ollut. Väritykseltään Lanselot on rautias, tosin nyt vanhemmiten jo ennemminkin harmaa, ja säkäkorkeutta siltä löytyy vajaat 158cm. Luonteeltaan Lanselot on aina ollut ratsastassa tasaisen varma ja taitava, mutta käsiteltäessä se omaa vahvaa tahtoa ja itsepäisyyttä, eikä siten sovellu kaikkien hoidokiksi. Hieno kilparatsu oli tietenkin myös kysytty jalostuskäyttöön, jonka vuoksi Lanselot pääsi astumaan liki 20 tammaa. Jälkeläisilleen Lanselot periytti erityisesti hienoa hyppytyyliään sekä rautiasta väritystään. 17 vuoden iässä ori loukkaantui, jonka myötä se jäi olohevoseksi.

Emänisänemä Tervalan Viia on Leonartin tapaan Tervalan tilan kasvattama suomenhevostamma, joka on ollut koko elämänsä ajan siitostammana. Nuorena Viiaa nähtiin aktiivisesti kilpailemassa monien eri lajien parissa, niin koulu- ja esteratsastuksen merkeissä, kuin myös kentäratsastuksen ja valjakkoajojen. Jokaisessa lajissa tamma pärjäsi kohtuullisen hyvin, keräten sijoituksia erityisesti valjakkoajojen parissa vaativissa luokissa. Luonteeltaan Viia on nuoresta pitäen ollut hieman itsepäinen, tai pikemminkin vain tammamainen, joka tuntee oman arvonsa. Siksi sen kanssa työskentely on aina vaatinut paljon töitä, eikä takapakeilta ole missään vaiheessa vältytty. Muutamia vuosia kestäneen kilpauran jälkeen tarvittavat näytöt oli kasassa, jonka myötä Viia jäi täysipäiväiseen jalostuskäyttöön. Se teki ennen eläkeikää seitsemän jälkeläistä, joille kaikille se periytti vauhdikasta luonnettaan. Väritykseltään Viia on rautias ja säkäkorkeutta siltä löytyy vajaat 149cm, hipoen siis pienhevosen mittoja. Rakenteellisesti tamma ei ole kaunein mahdollinen koska sillä on todella lyhyet jalat ja rakenteeseen verrattuna pieni pää. Nytemmin 22-vuotias Viia viettelee siis rauhallisia eläkepäiviään Tervalan tilalla muiden eläketammojen kanssa.

Emänemänisä Selkokieli on kouluratsastuspainotteinen, 147cm korkea, vaaleanruunikko suomenpienhevos-ori joka kilpaili eläkkeelle jääntiinsä saakka erittäin aktiivisesti omassa painotuslajissaan. Ori myös menestyi kouluratsastuksessa erittäin hyvin ja sen vuoksi Selkokieli palkittiinkin jo 11-vuoden iässä kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla. Kun ori myös kantakirjattiin ensimäisellä palkinnolla, alkoi jalostuskyselyitä tulla joka suunnasta ja jälkeläisiä tämä herra onkin kerennyt saamaan elämänsä aikana yhteensä kaksikymmentäkolme kappaletta. Jälkeläisiä kumminkaan ei ole kuulemma tulossa lisää, vaan nyt Selkokieli saa keskittyä leppoisiin eläkepäiviin.

Emänemänemä Surumieli on kouluratsastuspainotteinen, nykyisin jo kilpailueläkeellä oleva, 144cm korkea, ruunikko suomenpienhevos-tamma. Ennen kilpailueläkkeelle jääntiä Surumielellä kilpailtiin kumminkin kohtuullisen paljon ja kaiken lisäksi vielä hyvällä menestyksellä. Surumieli on kantakirjattu toisella palkinnolla ja palkittu kouluratsastusjaoksen laatuarvostelussa ensimäisellä palkinnolla. Huikean menestyksensä lisäksi tämä tamma omistaa myös mitä lempeimmän ja kilteimmän luonteen ja sen vuoksi ihastuttaakin melkein kaikki sen tavanneet. Jälkeläisiä Surumielellä on tällä hetkellä viisi kappaletta ja vain aika näyttää kerkeääkö kilpailueläkkeen aikana tulla vielä muutama jälkeläinen lisää ennen kuin aika jättää tammasta.

© kuusi ensimmäistä kappaletta Mörkövaara, viimeiset kappaleet Susiraja

KRJ-koulukilpailut, 40 sijoitusta

25.07.2016 Hengenvaara, Helppo A, 4/40
28.07.2016 Hengenvaara, Helppo A, 6/40
11.08.2016 Lapland, Helppo A, 3/30
12.08.2016 Lapland, Helppo A, 4/30
12.08.2016 Edelsten Ponies, Helppo A, 2/30
13.08.2016 Turha, Helppo A, 4/30
14.08.2016 Turha, Helppo A, 5/30
15.08.2016 Hortensia, Helppo A, 4/40
15.08.2016 Wayward Dressage, Helppo A, 3/40
16.08.2016 Wayward Dressage, Helppo A, 1/40
17.08.2016 Turha, Helppo A, 4/30
18.08.2016 Lapland, Helppo A, 2/30
18.08.2016 Hortensia, Helppo A, 2/40
20.08.2016 Wayward Dressage, Helppo A, 2/40
21.08.2016 Yorca WBs, Helppo A, 1/30
21.08.2016 Hortensia, Helppo A, 1/40
22.08.2016 Hortensia, Helppo A, 5/40
23.08.2016 Wayward Dressage, Helppo A, 6/40
25.08.2016 Yorca WBs, Helppo A, 5/30
26.08.2016 Yorca WBs, Helppo A, 3/30

24.08.2016 Wayward Dressage, Helppo A, 3/40
25.07.2016 Hengenvaara, Helppo A, 4/40
25.08.2016 Turha, Helppo A, 6/40
26.08.2016 Wayward Dressage, Helppo A, 4/40
26.08.2016 Ros Cirein, Helppo A, 2/30
26.08.2016 Ros Cirein, Helppo A, 2/30
26.08.2016 Ros Cirein, Helppo A, 2/30
28.07.2016 Hengenvaara, Helppo A, 6/40
29.08.2016 Turha, Helppo A, 2/40
29.08.2016 Ros Cirein, Helppo A, 5/30
21.09.2016 Kuuralehto, Helppo A, 2/40
23.09.2016 Kuuralehto, Helppo A, 1/40
25.09.2016 Kuuralehto, Helppo A, 2/40
27.09.2016 Kuuralehto, Helppo A, 6/40
30.09.2016 Kuuralehto, Helppo A, 5/40
22.08.2016 Hengenvaara, Helppo A, 4/30
23.08.2016 Hengenvaara, Helppo A, 3/30
24.08.2016 Hengenvaara, Helppo A, 4/30
29.08.2016 Hengenvaara, Helppo A, 5/30
30.08.2016 Hengenvaara, Helppo A, 2/30

ERJ-estekilpailut, 42 sijoitusta

02.08.2016 Metsovaara, 100cm, 1/30
07.08.2016 Metsovaara, 100cm, 1/30
08.08.2016 Metsovaara, 100cm, 3/30
08.08.2016 Metsovaara, 100cm, 1/30
08.08.2016 Metsovaara, 100cm, 3/30
13.08.2016 Hortensia, 100cm, 2/40
15.08.2016 Metsovaara, 100cm, 3/30
16.08.2016 Metsovaara, 100cm, 2/30
18.08.2016 Viisikko, 100cm, 2/30
19.08.2016 Metsovaara, 100cm, 1/30
19.08.2016 Viisikko, 100cm, 1/30
21.08.2016 Viisikko, 100cm, 3/30
27.08.2016 Viisikko, 100cm, 4/30
29.08.2016 Vähäpellon Ratsutila, 100cm, 5/30
31.08.2016 Vähäpellon Ratsutila, 100cm, 2/30
30.08.2016 Vähäpellon Ratsutila, 100cm, 4/30
15.08.2016 Wayward Dressage, 100cm, 2/40
17.08.2016 Wayward Dressage, 100cm, 2/40
20.08.2016 Wayward Dressage, 100cm, 1/40
24.08.2016 Wayward Dressage, 100cm, 3/40
06.08.2016 Viisikko, 100cm, 5/30

07.08.2016 Viisikko, 100cm, 3/30
09.08.2016 Viisikko, 100cm, 4/30
13.08.2016 Viisikko, 100cm, 2/30
18.08.2016 Vähäpelto, 100cm, 1/30
24.08.2016 Vähäpelto, 100cm, 3/30
21.08.2016 Hengenvaara, 100cm, 5/30
21.08.2016 Hengenvaara, 100cm, 3/30
24.08.2016 Hengenvaara, 100cm, 5/30
25.08.2016 Hengenvaara, 100cm, 3/30
01.09.2016 Hortensia, 100cm, 5/40
03.09.2016 Hortensia, 100cm, 6/40
05.09.2016 Hortensia, 100cm, 5/40
10.09.2016 Hortensia, 100cm, 2/40
01.09.2016 Viisikko, 100cm, 1/30
04.09.2016 Viisikko, 100cm, 1/30
06.09.2016 Ros Cirein, 100cm, 3/30
07.09.2016 Ros Cirein, 100cm, 5/30
10.09.2016 Ros Cirein, 100cm, 3/30
18.09.2016 Ros Cirein, 100cm, 2/30
19.09.2016 Ros Cirein, 100cm, 2/30
20.09.2016 Ros Cirein, 100cm, 5/30

KERJ-kenttäkilpailut, 48 sijoitusta

03.08.2016 Ros Cirein, Helppo, 5/40
04.08.2016 Ros Cirein, Helppo, 5/40
05.08.2016 Ros Cirein, Helppo, 6/40
11.08.2016 Turmeltaja, Helppo, 3/30
12.08.2016 Ros Cirein, Helppo, 6/40
13.08.2016 Ros Cirein, Helppo, 2/40
13.08.2016 Ros Cirein, Helppo, 2/40
17.08.2016 Ros Cirein, Helppo, 5/40
18.08.2016 Ros Cirein, Helppo, 6/40
18.08.2016 Ros Cirein, Helppo, 2/40
19.08.2016 Turmeltaja, Helppo, 3/30
19.08.2016 Ros Cirein, Helppo, 6/40
20.08.2016 Ros Cirein, Helppo, 6/40
25.08.2016 Ros Cirein, Helppo, 2/40
26.08.2016 Ros Cirein, Helppo, 6/40
28.08.2016 Ros Cirein, Helppo, 4/40
29.08.2016 Ros Cirein, Helppo, 1/40
30.08.2016 Turmeltaja, Helppo, 5/30
18.08.2016 Hengenvaara, Helppo, 4/50
20.08.2016 Hengenvaara, Helppo, 2/50
21.08.2016 Hengenvaara, Helppo, 3/50
22.08.2016 Metsovaara, Helppo, 4/28
27.08.2016 Metsovaara, Helppo, 2/28
03.09.2016 Hortensia, Helppo, 5/30

30.08.2016 Bailodir, Helppo, KERJ Cup 5/125
06.09.2016 Hortensia, Helppo, 3/30
10.09.2016 Hortensia, Helppo, 2/30
09.08.2016 Viisikko, Helppo, 5/25
12.08.2016 Viisikko, Helppo, 2/25
12.08.2016 Huvitutti, Helppo, 4/40
19.08.2016 Lapland, Helppo, 5/30
24.08.2016 Huvitutti, Helppo, 2/40
01.08.2016 Marcius, Helppo, 1/35
19.08.2016 Viisikko, Helppo, 5/36
22.08.2016 Viisikko, Helppo, 5/36
26.08.2016 Breawa, Helppo, 5/30
02.09.2016 Vähäpelto, Helppo, 1/30
05.09.2016 Ros Cirein, Helppo, 5/37
15.09.2016 Ros Cirein, Helppo, 1/37
20.09.2016 Ros Cirein, Helppo, 3/37
22.09.2016 Hortensia, Helppo, 2/30
25.09.2016 Hortensia, Helppo, 2/30
26.09.2016 Ros Cirein, Helppo, 5/30
29.09.2016 Ros Cirein, Helppo, 1/30
06.09.2016 Turmeltaja, Tutustumisluokka, 3/39
03.09.2016 Metsovaara, Helppo, 5/29
04.09.2016 Metsovaara, Helppo, 5/29
06.09.2016 Metsovaara, Helppo, 3/29

VVJ-valjakkokilpailut, 43 sijoitusta

21.07.2016 Wyat Shetlands, Vaativa yhdistetty, 1/40
23.07.2016 Wyat Shetlands, Vaativa yhdistetty, 2/40
04.08.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 1/40
11.08.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 1/40
11.08.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 1/40
11.08.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 6/40
12.08.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 6/40
12.08.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 4/40
14.08.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 1/40
15.08.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 4/40
15.08.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 5/40
17.08.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 3/40
18.08.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 5/40
18.08.2016 Metsovaara, vaativa yhdistetty, 1/13
21.08.2016 Vähäpelto, Vaativa tarkkuuskoe, 2/30
22.08.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 4/30
23.08.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 4/30
21.08.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 5/40
23.08.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 4/40
29.08.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 4/40
26.08.2016 Metsovaara, Vaativa yhdistetty, 4/23
29.08.2016 Metsovaara, Vaativa yhdistetty, 4/23

29.08.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 3/40
03.09.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 1/40
04.09.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 4/40
06.09.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 4/40
08.09.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 3/40
11.09.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 4/40
12.09.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 2/40
12.09.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 1/40
16.09.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 1/40
10.09.2016 Metsovaara, Vaativa koulukoe, 2/50
10.08.2016 Viisikko, Vaativa yhdistetty, 1/55
15.08.2016 Wyat Shetlands, Vaativa yhd., 5/40
19.08.2016 Wyat Shetlands, Vaativa yhd., 3/40
28.08.2016 Wyat Shetlands, Vaativa yhd., 6/40
30.08.2016 Wyat Shetlands, Vaativa yhd., 4/40
05.09.2016 Vähäpelto, Vaativa tarkkuuskoe, 3/30
06.09.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 5/30
07.09.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 1/30
23.09.2016 Ros Cirein, Vaativa tarkkuuskoe, 4/40
27.09.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 3/40
30.09.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 4/40

Päiväkirjamerkkinät

Itsenäistä hyppäämistä, omistaja VP
Uneton on viime aikoina vaikuttanut hieman kireältä kyljistään, joten tänään ennen itsenäistä kavaletti- ja estetyöskentelyä ratsastin hevosella erityisen huolellisen alkuverryttelyn. Aloitin alkuverryttelyn ratsastamalla Unettomalla jokaisessa askellajissa erinäisiä kaarevia uria, jolloin pääsin vaikuttamaan sen ulkokylkeen ja siihen, että taivutuksessa hevonen tulisi pehmeäksi sisäpohjetta vasten. Alkuun Uneton hieman kipitti selättömästi, mutta pikkuhiljaa löysi palasia kohdalleen ja pyöristyi niin, että minun oli loppujen lopuksi jo kohtalaisen vaikea myödätä sen liikkeitä. Samalla, kun taivuttelin hevosta molempiin suuntiin, tein sen kanssa siirtymiä askellajista toiseen, mutta myös yhden askellajin sisällä: Näin sain Unettoman nopeammaksi pohkeelle, ja kevyemmäksi kädelle. Pikkuhiljaa Uneton alkoi tuntumaan hyvältä, mutta jatkoin sileäntyöskentelyä vielä tekemällä muutamia avotaivutuksia normaalia suuremmalla taivutuksella. Tässä huomasin hyvin, miten kireä Uneton oli: Se ei halunnut venyttää ulkokyljestään liikkeen mukaan, vaan mielummin nosti päätä pilviin ja vastusteli tasaista kuolaintuntumaa. Jaksoin kuitenkin sitkeästi notkistaa Unettomaa pikkuhiljaa lisää ja lisää, ja kohta huomasinkin sen pehmenneen niin, että se suoritti tehtävää tyytyväisenä.

Jatkoin jumppaamista viiden kavaletin kavalettisarjalla, jotka olin asetellut kaarevalle uralle niin, että kavalettien väliin ei tullut ainuttakaan laukka-askelta. Tässä pääsin edelleen työstämään ulkokylkiä, mutta myös aktivoimaan sen polkevaa sisätakajalkaa; Uneton suoritti tehtävää hyvillä mielin, ja oli jopa hieman innokas - pieni loma hyppäämisestä on selkeästi tehnyt tehtävänsä! Kun hevonen tuntui hyvältä kavaleteilla, annoin sen kävellä hetken pitkin ohjin, kunnes aloin ratsastamaan noin 70cm korkeudella rataa niin, että jatkoin jokaisen esteen jälkeen laukkaamista ja tulin juuri siihen hetkeen sopivan esteen. Tämä harjoitus vaatii jo itseltänikin keskittymistä, mutta on äärettömän hyvä varsinkin lähestymisten ja hyppytekniikan harjoittelussa. Kun hyppäsimme, Uneton laukkasi hyvää, sujuvaa rytmiä ja pysyi kevyenä kädelle. Lisäksi se teki hyviä pyöreitä hyppyjä, joista kehuin sitä taputtamalla sitä kaulalle. Aikani hypättyäni siirsin hevosen raviin, työstin sitä noin viisi minuuttia ravissa parempaan ryhtiin jonka jälkeen annoin sille taas pitkät ohjat käynnin ajaksi. Tällä välin tallityttömme nosti esteet 100cm tasolle, joista pyysin korottamaan vielä muutaman yksittäisen okserin 110cm tasolle. Unetonkin heräsi tähän päivään, kun huomasi esteiden nousseen; se pörhistyi, ja alkoi itse aktivoimaan itseään tulevaa varten. Muutaman käynnissä tehdyn pohkeenväistön jälkeen nostin laukan, ja tulin esteitä edelleen hieman sikin sokin tehdäkseni erilaisia, hevoselle yllättäviä teitä. Suurimman osan ajasta Uneton laukkasi todella rytmikästä laukkaa ja kuunteli apuja kuuliaisesti, mutta muutaman kerran isommalle okserille tullessa se jäi hieman seisomaan estettä vasten - mutta parani kuitenkin toistojen ja aktiivisen ratsastuksen myötä. Tänään oli hyvä lopettaa mallikelpoiseen suoritukseen, joten ratsastin Unettoman vielä kentällä eteen-alas ravissa, jonka jälkeen kävin kävelemässä sen kanssa pitkät loppukäynnit maastossa puiden aiheuttamissa varjossa.

Leppoisaa oleskelua ja sileäntyöskentelyä, ratsastajana Aarnia
Kaksi kärpästä yhdellä iskulla; kaksi uutta hevostuttavuutta samalla reissulla! Join pikaiset kahvit tultuani Hattaran kanssa oikein loistavalta maastoreissulta ennen koulukiemuroiden testaamista Uneton-tamman kanssa. Kippasin sumpit kurkkuun ja lähdin hakemaan ratsuani tarhasta. Minua portille vastaan tuli yltiöystävällisen näköinen rautias tamma, joka hörisi tervehdykseksi ja tökkäsi turpansa kainalooni. Lyhyen rapsuttelutuokion jälkeen laitoin Unettomalle riimun ja talutin lepsukasti takanani käyskentelevän hevosen talliin sisään. Uneton nautti silmin nähden pitkistä harjanvedoista, joten panostin harjaussessioon hieman enemmän kuin tavallisesti on tapana. Puolinukuksissa oleva lerppahuuli-tamma näytti siltä että olisi mieluummin jäänyt karsinaan hemmoteltavaksi kuin lähtenyt kentälle paiskimaan töitä. Armoa tuntematta varustin Unettoman ja talutin sen kentälle sulkien portin perässäni. Säädin jalustinhihnat itselleni sopivimmiksi ja nousin selkään. Tamma nökötti hievahtamatta paikallaan sillä aikaa kun ähersin satulavyön yhden reiän verran kireämmälle. Kehotin Unettoman käyntiin ja se nytkähti kiireettä liikkeelle kohti kaviouraa. Alkuköpöttelyn jälkeen kokosin ohjat jolloin tammakin sai selkeästi ryhtiä ja askelsi reippaammin. Unettoman ravi oli yllättävän korkeaa ja lennokasta. Tamma liikkui halukkaasti eteenpäin kevyellä tuntumalla eikä sitä tarvinut erikseen asetella muotoon. Ravasimme ensin muutaman kierroksen yhteistä säveltä etsien ennen kuin aloin tekemään väistöä keskihalkaisijalta kohti uraa. Uneton oli todella herkkä painoavuille ja suoritti tehtävän huolellisesti loppuun asti. Laukassa teimme pääty-ympyröitä joiden jälkeen siirryin pitkän sivun ajaksi koottuun raviin. Uneton hoiti siirtymätkin moitteettomasti ja tunsin itseni välillä jopa pelkäksi matkustajaksi, niin pienin avuin tamma toimi eikä vastustellut tai kyseenalaistanut mitään ohjetta. Teetätin Unettomalla vielä käynnissä hieman avotaivutuksia jonka jälkeen otin käyntiin ja annoin tammalle pitkät ohjat. Takaisin tallissa harjasin Unettoman oikein perustellisesti sen iloksi ennen kuin vein tamman takaisin tarhaan nauttimaan lounastaan.

Maastossa, tekstin idea Nana, muokkaus VP
Saavuin Vähäpeltoon ajettuani pitkän matkan ihaillen kauniita suomalaisia maisemia, sillä ulkomailla pitkään ollessani olin jäänyt kaipaamaan supisuomalaisia maisemia. Vähäpeltoon saavuttuani minua tuli vastaan tallin omistaja, joka esitteli tallin tilukset vierailuani varten. Samalla, kun VP esitteli minulle tallia, hän kertoi, että voisin aloittaa hevosten liikuttamisen kivasta, leppoisasta suomenhevostamma Unettomasta. Aikamme tiluksia kierrettyämme kävelin vasta remontoituun talliin, jossa minua odotti karsinassa kaunis liinakko tamma. Tässä vaiheessa VP toivotti hyvät päivänjatkot, ja sanoi olevansa puhelimen äärellä mikäli jotain kysyttävää tulisi. Tammaa varustaessani jäin epäilyttämään maastoon lähteminen, sillä voisin eksyä helposti vieraassa paikassa. Naurahdin ääneen, silitin tamman kaulaa ja kuiskasin sille "ehkä sä tuot mut sitten kotiin, jos mä eksytän meidät."

Maastopolulle tammaa ohjatessa aurinko paistoi oksien lävitse ja valaisi tietämme kelmeällä valolla. Nautin kauniista syyspäivästä täysin rinnoin: Puut olivat jo alkaneet pudottamaan lehtiään ja lehdet olivat kauniin värikirjon peitossa. Unelma käveli reippaasti eteenpäin, mutta toisinaan se yritti napsia kuljettavan tien vierestä lehtiä suuhunsa. Nyt ei kuitenkaan ollut aikaa jäädä syömään pidemmäksi aikaa, joten keräsin tamman ohjat tuntumalle ja pyysin tamman raviin. Etenimme verkkaisesti pitkin metsäpolkua, kunnes tie muuttui kangaspohjaiseksi hiekkatieksi. Reitistö tuntui olevan tammalle tuttu, sillä se hiljalleen keräsi takajalkoja vatsan alle ja odotti tarkkaavaisesti laukka-apuja päästäkseen laukkaamaan pitkän suoran. Hymyilin, annoin tammalle laukka-avut ja annoin sen lähteä reippaaseen laukkaan. Hetken laukan vauhdista ja voimakkaasta rytmistä nautittuani istuin alas satulaan, siirsin tamman käyntiin ja käännyimme metsäpolulle, jonka uskoin vievän takaisin Vähäpeltoon. Tallille takaisin päästyä harjasin tamman huolellisesti, jonka päätteeksi vein sen tarhaan nauttimaan iltapäiväheiniään.

Kärrylenkillä, tekstin idea Nana, muokkaus VP
Odotin uutta päivää innolla, sillä edellisen päivän sympaattinen maastoratsu oli varattu minulle tänään rauhallista kärrylenkkiä varten. Vähäpellon tiluksille saavuttuani kello oli noin kymmenen, joten kipaisin Unettoman tarhasta tallin käytävälle, jossa edellisenä päivänä tutuksi tulleet tallityöntekijät tervehtivät minua iloisesti. Käytävällä ollessaan Uneton seisoi kauniisti paikoillaan, joten sain harjata ja varustaa sen rauhallisissa merkeissä. Valjaita tamman päälle virittäessäni sain hetken miettiä jokaista remmiä, sillä viime kertaisesta valjastamisesta oli paljon aikaa. Mietin hiljaa itsekseni, että onneksi otin Unettoman heti aamusta, jolloin tallityöntekijät olivat tallilla ja pystyivät auttamaan minua valjaiden oikeaoppisessa kiinnittämisessä.

Tallin pihalla vedin kypärän päähäni ja nousin kärryille istumaan. Ohjasin korvat höröllä olevan tamman kohti leveää tietä, joka oli kuuleman mukaan tehty hevosille talliremontin yhteydessä. Pehmeäpohjainen hiekkatie oli kärryttelyyn mitä oivallisin, sillä tie tarjosi korkeuseroja jonka lisäksi tiellä oli paljon suoria pätkiä, jolloin uskalsi pyytää hevosta reippaampaan raviin. Ensikertaa tammaa pyytäessäni raviin se mietti hetken, jonka päätteeksi siirtyi ravaamaan melko tarmokkaasti korvat hörössä. Hetken ravattua siirsin tamman käyntiin ja ihmettelin, miksi se kulki niin sanotusti käsijarru päällä ja tuntui jännittyvän yhä enemmän, mitä edemmäs kuljimme. Mietin kaikki kauhuskenaariot karhuista uhkaaviin ihmisiin, mutta tulin siihen lopputulokseen, että todella pelottavassa tilanteessa Uneton olisi todennäköisesti yrittänyt kääntyä kotiin. Nousin kärryiltä, kävelin tamman viereen ja rauhoittelin sitä äänelläni kunnes huomasin, että edempänä hirviperhe oli syömässä kaurapellon antimia. Samalla kun juttelin Unettomalle, hirviperheen isä huomasi meidät ja ohjasi perheensä turvallisesti metsään - näin mekin pääsimme jatkamaan turvallisesti matkaa.

Porkkanajumppaa, jumpparina Salazar
Tämä tulisi olemaan hauska päivä, tuumin matkalla Vähäpeltoon porkkanapussi vieressäni etupenkillä. Olin ajatellut vetää suokkitamma Unettomalle porkkanajumppaa ja muutenkin vähän venytellä tammaa. Löydettyäni tieni tallille kiiruhdin hakemaan hevosta ulkoa sisälle, jossa kehonhuolto olisi huomattavasti helpompaa kuin epätasaisessa tarhassa, jonka pohja oli sateen jäljiltä liukas ja missä hevosta ei saanut edes sidottua kiinni. Harjasin Unettoman rapsutellen mokomaa mussukkaa aina välissä. Tamma otti rennosti takajalkaa lepuuttaen ja silmät ummistettuina. Eloa rautiaaseen tuli kuitenkin heti, kun lopetin hoitotuokion ja kaivoin porkkanat esille houkuttelevasti rapisevasta pussista. Annoin esimakua tulevasta syöttämällä Unettomalle yhden helpon porkkanan, jonka eteen sen ei tarvinnut tehdä oikeastaan mitään muuta kuin näyttää söpöltä. Tamma joutuisi kuitenkin ansaitsemaan seuraavat naminsa ja lähdin taivuttamaan hevosta juureksen perässä. Ensin vasemmalle, niin, että kaula ja koko runko taipuivat niin pitkälle, että herkusta otteen saadessaan Uneton melkein kosketti lautasiaan. Oikealle taipui huonommin, mutta pikkuhiljaa venytellen hevonen onnistui saamaan porkkanansa myös siltä puolelta. Seuraavaksi kävin läpi kaikki jalat yksitellen. Ensin etuset, joita venytin sekä eteen, että koukkuasennossa taakse. Takajalat venyivät jopa paremmin. Unetonta ei vaikuttanut ahdistavan se, että kiskoin sitä koivista vaan se nökötti tyytyväisen oloisena aloillaan käännellen korviaan aina sinne suuntaan, missä milloinkin satuin olemaan. Jumppatuokion jälkeen pidin huolen siitä, että suokin maha ei pääsisi herkuista kasvamaan ja raahasin sen pienelle kävelylle metsään ennen omistajalleen palauttamista.

Leppoisaa oleskelua ja maastoilua, hoitajana Helo
Kyllä sitä välillä pitää olla hullu näitten hevoshommien kanssa kun omalta tallilta saatu vapaapäivä alkaa sillä, että ajelen ihmettelemään ja kummastelemaan Vähäpellon suomenhevosia. Olin ostanut hetki sitten Serellendersin Saksassa sijaitsevaan yksikköön Vähäpellosta kaksi vanhempaa trakehner tammaa. Näitä noutaessa oli sitten tullut ohimennen puheeksi, että voisin tulla joku päivä hakemaan hieman vaihtelua omiin puoliverisiin näistä niin sanotuista suomenjunteista. Onnekseni VP oli laittanut minulle ensimmäiseksi ratsuksi kiltin ja hyvätapaisen Uneton tamman. Vaikka koskaan en ole pahemmin välittänyt suomenhevosista niin kyllä jopa minun mielestä Uneton oli vain yksinkertaisesti kaunis ilmestys. Ajatuksena oli nauttia kerrankin kiireettömyydestä ja ottaa ihan rauhallisesti joten aloittelin päiväni Unettoman puunauksella. Kulutin pitkästä aikaa kunnolla aikaani vaan harjaukseen tamman kanssa juttelemiseen mikä nyt taisi kuulostaa kyllä enemmän lepertelyltä. Unettoman sosiaalinen luonne oli siis piste i:n päälle tälle kaikelle. Kävin pienen jutteluhetken myös tallin henkilökunnan kanssa jonka jälkeen päädyin uskaltamaan lähteä heti suorilta maastoilemaan ilman satulaa. Unettomalla oli nähtävästi ollut rankempi treenijakso takana joten oma rauhallinen ajatus hiljakseen maastoilusta tuntui olevan mukavaa vaihtelua tammankin päiviin. Jo ensimmäisistä metreistä huomasin sen huikean eron mikä Unettomassa oli Serellendersin puoliverisiin verrattuna joilla olin ratsastanut viimeiset pari vuotta. Se ihana rauhallisuus ja kiireettömyys kun sai vain nauttia täysin rinnoin kauniista maisemista ja raikkaasta ilmasta. Uneton oli aivan ihana ratsu. Ei yhtään semmoinen suomenhevonen joihin olin itse tottunut. Nöyrä joka kuunteli ja toimi muutenkin kuin unelma. Ei sellainen jyrä mikä kuva itselläni oli jäänyt suomenhevosista kun olin joskus vuosia sitten niillä viimeksi ratsastanut. Kun saavuimme Unettoman kanssa takaisin tallin pihalle talutin sen suorilta talliin. Hoidin tamman rauhassa jatkaen sitä samaista lepertelyä mitä olin tehnyt koko päivän. Päädyin lopulta viemään tamman kuitenkin nauttimaan vielä ulkoilmasta. Minulla kun oli vielä yksi hevonen kuitenkin liikutettavana tältä tallilta.

Kestävyystreeniä, omistaja VP
Tänään meillä oli Unettoman kanssa ohjelmassa pientä kestävyystreeniä maastossa, joka tuntui olevan tammalle varsin mieluista puuhaa. Tallinpihalta lähdettyämme siirryimme kävelemään kuitupohjaiselle ratsastustielle, jossa kannustin tammaa kävelemään lähes vapain ohjin tarmokasta, matkaavoittavaa käyntiä. Pitkien alkukäyntien jälkeen keräsin ohjat käteen ja kannustin tamman hyvin rauhalliseen laukkaan - nousin itse kevyeeseen istuntaan ja täten annoin tamman selälle lisätilaa. Laukkasin tamman kanssa muutamia kilometrejä, kunnes siirsin sen takaisin käyntiin ja annoin sen tasoittaa hengityksen. Käyntipätkän jälkeen keräsin ohjat uudelleen käsiin, ja kannustin tamman nostamaan laukan uudelleen - tällä kertaa huomattavasti terävämmin, sillä halusin sen lähtevän räjähdysmäisesti eteenpäin. Jatkoin Unettoman kanssa laukkaamista ja pyysin sitä vuoroin hiljentämään laukkaa lähes koottuun laukkaan asti, josta kannustin tamman uudelleen laukkaamaan hyvin reippaasti eteenpäin. Tuulen iskiessä kasvojani vasten en voinut kuin hymyillä - edessäni oli kaunis suomalainen miljöö, sekä visusti eteenpäin suuntautuneet punaiset korvat, jotka odottivat iloisen oloisesti uutta merkkiä ratsastajalta. Pienten välikäyntien jälkeen käänsin Unettoman kotiin, jolloin halusin jumpata hevosta ravissa eteen-alas ratsastuksella loivaa siksak-väistöä tehden. Uneton ravasi energisesti selkä ylhäällä, ja oli normaalia kevyempi ohjastuntumalle joten voisi kai todeta, että treeni oli kaikinpuolin onnistunut sillä se sai sekä ratsastajan että hevosen hyvälle mielelle. Kun matkaa oli noin puoli tuntia jäljellä, siirsin tamman käyntiin ja annoin hevosen venyttää kaulaansa pitkin ohjin. Tallilla huuhtelin hevosen jo osittain kuivuneen hien pois, jonka jälkeen vein tamman kuivattelemaan lämpimän syyspäivän kunniaksi ulos syksyn viimeisen nurmivihreän ääreen.

Valmennukset

Kouluvalmennus, omistaja VP
Tänään meillä oli Unettoman kanssa ensimmäinen yhteinen kouluvalmennus, johon lähdimme hyvin mielin. Tamma oli toiminut viime päivinä oikein mukavasti, ja se vaikutti olevan jo täysin valmis uusiin koitoksiin. Nurmipohjaiselle derbykentällemme kävellessä näinkin, että edeltävä ratsukko oli lopettamassa tuntiaan, joten olin oikein hyvin ajassa - kentälle päästyäni keräsin ohjat käteen, ja aloin työstämään tammaa käynnissä. Halusin, että se reagoi nopeasti pohkeeseen ja asettuu ja taipuu sujuvasti molempiin suuntiin. Pian valmentaja nappasikin meidät tekemään ensimmäistä virallista verryttelytehtävää; avotaivutusta ensin käynnissä pitkillä sivuilla, ja pikku hiljaa samaa tehtävää jatkettiin ravissa ja laukassa. Käynnissä Uneton painoi hieman ohjille, mutta korjatessani hevosta tarmokkaalla pohkeella eteen, se lopetti mukeltamisen ja keveni edestä - tähän tietysti vaikutti myös se, että hieman raskasrakenteinen hevonen alkoi vertymään lihaksistoltaan. Ravissa ja laukassa Uneton tuntui oikein mukavalta; se oli kevyt kädelle ja polki tehokkaasti sisätakajalan kanssa vatsan alle.

Valmennuksen aikana tehtiin tänään paljon avo- ja sulkutaivutuksia, jotka tekivät meille oikeastaan ihan hyvää. Vaikka Uneton on melko notkea hevonen, ei kylkien ja takaosan jumppaaminen tee koskaan huonoa ja lisäksi sain valmennuksen aikana hyvää muistutusta siitä, että myös ratsastajan tulee kantaa itseensä - minulla kun tuppaa olemaan tapana valahtaa hieman lysyyn keskivartalonsa, jonka johdosta ratsastaminen ei onnistu täydellä teholla. Valmennuksen loppua kohden teimme vielä muutamia laukanvaihtoja ilman kentän aitojen tukea, ja täytyy myöntää että siinä piti ihan ratsastaa sillä muuten vaihdoista tuli tasapainottomia roiskauksia. Kun valmistelin Unetonta paremmin, se teki oikein lennokkaita ja tasapainoisia vaihtoja.

Valjakkovalmennus, valmentajana Sani
Olin täksi päiväksi suunnitellut kauniin suomenhevosen ja sen omistajan pään menoksi haastavia tarkkuusajoharjoituksia. Minun tehdessä rataa annoin valjakon työskennellä rauhassa itsenäisesti alkuveryttelyksi. Sivusilmällä katselin heidän yhteistyönsä sujuvan hyvin ja yllätyin positiivisesti nähdessäni Unettoman liikkuvan irtonaisesti sekä rennosti alusta lähtien. Saatuani radan valmiiksi pyysin heidät suurelle keskiympyrälle, johon olin laittanut portteja merkiksi mistä piti kulkea läpi. Valjakon työskennellessä ympyrällä korjasin ajajan virheitä sekä opastin vielä hieman, miten Unettoman saisi vähän rennommaksi ja paremmin avuille. Kun homma näytti hyvältä, jatkoimme ensimmäiseen varsinaiseen harjoitukseen. Siinä pyysin heidät tekemään loivan kiemurauran jokaiselle sivulle portteja mukaillen. Ensin valjakko suoritti vähän huolimattomasti ja jos tötsien päällä olisi ollut pieniä palloja, olisi niistä varmasti ainakin kolmasosa pudonnut. Huomautettuani asiasta tuntui ajajakin hätkähtävän paremmin hereille ja seuraavat kerrat sujuivat paljon paremmin ja tarkkaavaisemmin.

Valmennusta jatkettiin harjoitteella, jossa oli ensin silta sekä sen perässä puomeista rakennettu kulmaeste. Silta sujui hyvin, mutta puomikujassa heillä oli vielä hieman harjoiteltavaa sillä Uneton ei olisi mielellään kääntynyt kulman asettamien raamien mukaisesti. Niinpä pyysin valjakon tulemaan kulmatehtävälle vielä muutaman kerran yksinään, ja sitten siitymään uudelleen alkuperäiseen harjoitteeseen. Tässä tehtävässä ohjastajan piti koko ajan olla tarkkana, jotta tehtävä onnistuisi virheittä - ja loppujen lopuksi tehtävä onnistuikin sujuvasti niin, että hevonen pysyi tehtävän läpi rentona ja kuuliaisena. Lopuksi tein keskimittaisen radan, joka mentiin ensin tien oppimiseksi käynnissä ja sitten pyysinkin valjakon radalle niin, että he tekisivät alkuun virheettömän, tarkan suorituksen eivätkä miettisi niinkään aikaa. Tämä onnistui hyvin ensimmäisellä kerralla, joten pyysin ohjastajaa menemään samalla tavalla kuin kilpailuissa; edelleen tarkkana, mutta mahdollisimman nopeasti. Tällä kierroksella tuli muutama virhe, mutta aika oli silti todella hyvä. He tulivat radan vielä kerran onnistuen paremmin vähemmillä virheillä. Siihen olikin hyvä lopettaa ja ohjasin valjakon suorittamaan loppuverryttelyä itsenäisesti ravissa ja käynnissä. Valjakolla meni tänään kokonaisuudessa oikein hyvin, mutta haastavampia tarkkuustehtäviä sekä nopeutta tarkkuusradalla heidän kannattaa ehdottomasti vielä harjoitella. Uneton vaikuttaa oikein kehityskelpoiselta nuorelta, josta tulee varmasti hyvä suorittaja rutiinin karttuessa.

Kouluvalmennus, valmentajana Florenzia
Raotin maneesin ovea ja hiivin sisälle vihellellen, jottei maneesissa alkuverryttelyitä tekevä ratsukko säikähtäisi minua. "Hei vaan jälleen!" huikkasin VP:lle ja vaihdoimme hieman kuulumisia ennenkuin aloitimme työnteon. Uneton vaikutti varsin rauhalliselta tapaukselta ja pyysinkin heti ensialkuun VP:tä ottamaan muutamat käynti-pysähdys-peruutus-käynti siirtymät, jotta saisimme tammaa hieman paremmin hereille. Jatkoimme työskentelyä käynnissä tehden jokaiseen kulmaan voltit ja asettamalla jokatoisella voltilla sisään ja jokatoisella voltilla ulos. Pyysin myös keskittymään siihen, että tamma etenisi käynnissä jo eteenpäinpyrkivästi, jotta sen ratsastaminen ravissa olisi helpompaa siirryttäessä ravityöskentelyyn. Alkuun Uneton vaikutti hieman siltä, että se koetti mennä sieltä mistä aita on matalin ja luikerteli karkuun VP:n pohjeapuja. Kun ratsastaja sai ratsunsa etenemään riittävän energisesti, alkoivat myös voltit ja taivutukset onnistua huomattavasti paremmin, vaikka Uneton vaikuttikin sellaiselta niin sanotusti hitaasti lämpenevältä tapaukselta.

Pyysin VP:tä siirtämään rautiaan pienen tammansa raviin ja muutaman verryttelykierroksen jälkeen Unettoman tahti alkoi näyttää jo hieman pirteämmältä. Ravissa jatkettiin käyntitehtävän teemalla taivutuksia tehden, mutta kummallekin pitkälle sivulle lisättiin muutaman askeleen mittaiset avotaivutukset. Pikkuhiljaa tamman vertyessä se alkoi liikkumaan jo todella kauniisti peräänannossa ja aluksi hieman vetelän näköiset raviaskeleet muuttuivat lennokkaan energisiksi. "Wautsi, hyvä VP! Jatkakaa tismalleen tuohon malliin!" kannustin ratsukkoa ja pyysin pian ottamaan välikäynnit, jotta tamma saisi kiitoksen hyvästä ja rehellisestä työskentelystä. Laukassa tarkoituksena oli tänään harjoitella pieniä pätkiä vastalaukkaa. Pyysin VP:tä ratsastamaan joka kierroksella puolikkaan kokorataleikkaa-linjan, jolle nostettiin laukka sitä edeltävästä lyhyestä päädystä. Uneton nosti laukan täsmällisesti ratsastajansa pyynnöstä, mutta muutamalla ensimmäisellä kerralla rikkoi sen linjan vaihtuessa suoralle uralle vastalaukkaan. Opastin ratsastajaa lyhentämään hieman ohjaa ja keskittymään ulkopohkeeseen ja sisäohjaan, jotta saisimme laukan säilytettyä loppuun saakka. Nämä muistaessaan, VP ja Uneton onnistuivat vastalaukkaharjoituksessa loistavasti ! Opastin kehumaan tammaa hyvistä suorituksista runsaasti ja pikkuhiljaa otimme takaisin raviin, jossa jatkettiin ravaamalla rennosti eteen-alas loppuverryttelyiksi. Valmennuksen loppuun otettiin viellä pitkät loppukäynnit vapailla ohjilla.

Kouluvalmennus, valmentajana Pierre
Uneton on kyllä ehdottomasti yksi kauneimmista suomenhevostammoista, johon olen hetkeen törmännyt! En siis voinut pitää näppejäni erossa siitä, vaan minun oli pakko käydä antamassa tammalle parit rapsutukset ennen valmennuksen alkua. Lämmittelyissä tamma liikkui itse eteenpäin ja kannatteli myös päänsä hyvin, joten se vaikutti olevan ratsastajalle oikein miellyttävä hevonen. Takajaloilla se työskenteli tehokkaasti sekä käynnissä että ravissa, ja kummassakin askellajissa tahti säilyi hyvin ratsastusteistä riippumatta. Tehokkaiden askellajien vuoksi uskoin tämän päivän harjoitustemme, etu- ja takaosakäännösten sujuvan varsin vähin virhein tehdessämme ne käynnissä. Pyysin ratsastajaa valmistelemaan tamman huolella tekemällä pidätteitä ja kokoamaan käynnin hyvissä ajoin, kun liikkeet tehtäisiin kentän keskipisteessä. Käskin ratsastajan huomioida ohjasotteen sopivan tuntuman, jottei hevonen reagoi liian kireään ohjaan peruuttamalla. Takaosakäännöksessa selkeä käännöspiste uupui, ja hevonen ajautui selkeästi oikealle liikkeen aikana. Kehotin ratsastajaa vastaamaan sivuttaisliikkeeseen pohkeella ja kokoamaan hevosen paremmin. Uneton polki takapäällään hyvin, ja se oli sen vahvin alue tällä kertaa, sillä taivuttamisessa olisi ollut parantamisen varaa. Etuosakäännöksessä hevosen takaosa kääntyi hyvin etuosan ympäri, ja liike kiertyi selkeän pisteen ympärille, eikä lähtenyt seilaamaan. Myös asetus liikkeestä poispäin sujui hyvin, mutta pientä viilaamista hommassa olisi yhä ollut.

Kouluvalmennus, valmentajana tvisha
Suloinen suomenhevostamma Uneton saapui ensimmäistä kertaa valmennettavakseni ratsastajansa VP:n kanssa kouluratsastuksen pariin. Alkuverkassa Uneton oli hieman laiskanoloinen, ratsastaja sai herätellä sitä napakoin avuin, jotta se sai vähitellen jalat allensa, eikä vain löntystänyt eteen. Tamman virkistyessä liike oli kuitenkin sen verran jäykkää edelleen, että ratsastaja sai yhä taivutella paljon ratsuaan ja tehdä siirtymisiä, jotta saimme hevosta paremmin avuille. Kova työstäminen kuitenkin tuotti vähitellen tulosta, tamman vetristyessä ja alkaessa liikkumaan pehmeämmin ratsastajansa alla.

Tälle ratsukolle olin kaavaillut tänään paljon ravi- ja laukkatyöskentelyä, joten helpolla en ajatellut heitä päästää. Ratsukko sai siirtyä tahdikkaassa ravissa kolmikaariselle kiemurauralle niin, että aina kiemuroiden kaariin tuli tehdä voltit ja sen jälkeen pysähdys. VP ja Uneton aloittivat tehtävän oikein mallikkaasti, ratsastaja asetti ja taivutti hevostaan hienosti kiemuroilla ja volteilla, ja antoi pysähdykseen huolelliset avut. Myös pysähdyksestä suoraan raviin siirtyminen sujui näppärästi, kunhan VP vain käytti riittävän reippaasti pohjetta. Ulko-ohjan tuen kanssa VP sai olla jatkuvasti hereillä, sillä jos ohja yhtään löyseni, lösähti Unetonkin samantien ja tällöin tuntuma täytyi etsiä aina uudelleen. Vähitellen rupesimme lisäämään tehtävään laukkaan, jättäen pysähdykset tehtävästä pois. Voltit tuli kuitenkin edelleen tehdä ravissa, jolloin saimme mukaan hieman haastetta. Ratsastajan merkistä tamma siirtyi oikein hyvätempoiseen laukkaan, eikä sen ylläpitämisessäkään ollut missään vaiheessa ongelmia. Symmetrisellä kiemurauralla pysyminen oli sen sijaan vauhdikkaassa askellajissa se suurin haastavuus, sillä Uneton lähti herkästi kaartumaan kiemuroilta ulospäin. Ulkoavut, ulkoavut! Lisäksi VP joutui käyttämään napakoita pidätteitä raviin siirtymisen jälkeen, jotta se ravi ennätti tasaantua, eikä Uneton vain painanut kaasu pohjassa menemään. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita tämän tehtävän kohdalla siis riitti. Lopussa siirryimme tekemään uraa pitkin lisäyksiä ravissa molempiin suuntiin, joiden aikana Uneton näytti kyllä äärettömän söpöltä painaessaan "pitkin" askelein eteen.

Kun kaikki tehtävät oli hiottu pakettiin, sai ratsukko lähteä vähitellen itsenäisesti loppuverkan pariin. Loppuverkassa VP taivutteli Unetonta vielä hetken aikaa rauhallisessa ravissa ja käynnissä, kunnes antoi tälle pitkät ohjat ja vuolaat kiitokset taputuksin. Tämän ratsukon työskentelystä jäi kyllä valmentajalle todella hyvä mieli! Alkuun hevosella oli pieniä käynnistymisongelmia, mutta kun VP sai reippain avuin ratsuunsa liikettä, sujui kaikki suorastaan upeasti. Pienestä Unettomastakin kuoriutui kaunis kouluratsu, joka työskenteli hyvällä draivilla ratsastajansa kanssa.

Kouluvalmennus, valmentajana Salazar
Vanhoja tuttuja oli aina kiva päästä morjestamaan otollisen tilaisuuden kohdalle sattuessa. Siksi olinkin melko innoissani saatuani tietää, että tässä nyt käyntiin pyörähtävässä kouluvalmennuksessa treenattavana hevosena oli ihana Uneton. Tammaa olin käynyt tapaamassa aiemmin porkkanajumpan merkeissä, nyt saisin kuitenkin valmentaa sitä ihan aikuisten oikeasti. Alkuverryttelyssä teimme paljon kontrollipainotteisia juttuja, kuten siirtymisiä askellajien välillä, peruutuksia ja vähän pohkeenväistöä. Uneton liikkui koulusatula selässään kuin kala vedessä, letkeän rennon ottein ja hyvässä temmossa ilmavin askelin. Sitten olikin aika siirtyä tekemään etukäteen suunnittelemiani tehtäviä ravissa. Pyysin ratsukon ympärilleni keskiympyrälle, jolla aloimme käydä läpi askelpituuden muutoksia. Ensin helpolla tavalla, puolet ympyrästä pidempää ravia ja puolet lyhempää. Uneton reagoi kuskinsa apuihin kuuliaisesti ja vaikutti kevyeltä ratsastaa. Se ei säästellyt voimiaan vaan meni ja teki oikein hienosti. Vaikeutin samaa tehtävää vähän. Laitoin ympyrälle neljä kartiota tasaisin välimatkoin ja ohjeistin pidentämään askelta joka toisessa välissä ja lyhentämään joka toisessa. Ensin hevonen oli vähän pihalla, mutta kun ratsastaja vaan neuvoi sitä huolellisemmin niin Uneton sai tehtävästä kiinni ja suoritti nopeat askelpituuden muutokset täsmällisesti. Lopuksi otimme vielä laukkaa. Tässä oli luvassa sama tehtävä kuin ravissa, mutta aluksi isommalla alueella eli koko kentän ympäri. Lyhyille sivuille tuli pidennykset, pitkille lyhennykset. Näin päin tehtynä harjoitus olisi vaikeampi, sillä olihan itsestään selvää, että hevonen mielummin kaahottaisi pitkät pätkät ja menisi kootummin lyhyet. Molemmissa laukoissa harjoitus sujui, sillä Uneton oli hyvin avuilla ja malttavainen, vaikka lyhennys pitikin säilyttää niin pitkällä matkalla. Ympyrällä vielä samoja harjoitteita laukassa, onnistui hyvin. Loppuverryttelyissä ratsukko teki paljon suunnanvaihtoja ja vähän avotaivutusta hevoselle jumpaksi.

Estevalmennus, valmentajana tvisha
Iltapäivällä suuntasin Vähäpeltoon, jossa minua odotti VP:n ja Unettoman valmentaminen esteratsastuksen parissa. Jo alkuverkassa tamma liikkui tyytyväisen näköisenä eteenpäin, reagoiden herkästi ratsastajan selästä antamiin apuihin. Ratsukko sai tehdä alkuverkan melko pitkälti itsenäisesti, käydä huolella läpi kaikki askellajit ja taivutella volteilla. Kun Uneton oli hyvin avuilla, lähdimme ottamaan muutamia lämmittelyhyppyjä pienille pystyesteille, jotka ylittyivät oikein kauniisti.

Alkuverkan aikana olin rakentanut kentälle seitsemän esteen radan, jossa oli pitkälti metrisiä pystyjä sekä yksi kahden esteen sarja. Kävimme VP:n ja Unettoman kanssa läpi siis pitkälti esteradan ratsastusta, keskittyen eritoten hyviin lähestymisiin, sillä esteet oli sijoiteltu tiivisti pienen alueen sisään ja tiukkoja käännöksiä oli paljon. Ratsukon ollessa valmis, saivat he aloittaa radan hyppäämisen omaan tahtiin molempiin suuntiin. Uneton aloitti hyppäämisen hyvin, se eteni radalla kohtuullisen kivassa laukassa ja oli ratsastajansa tavoin tarkkana hyvästä ponnistupaikasta. Kaipasin menoon kuitenkin vähän lisää terävyyttä, sillä ratsukko näytti olevan kuin sunnuntaiajelulla konsanaan, joten VP sai ratsastaa hevosensa laukkaa heti ensimmäisen kierroksen jälkeen huomattavasti tahdikkaammaksi. Vauhdin lisääntyessä alkoi esteillä olla jo vähän enemmän säpinää, ratsastajan tuli ohjata hevostaan tarkkaavaisesti esteeltä seuraavalle, eikä tiukkojen käännösten vuoksi mietintäaikaa liiemmin jäänyt. Ketterä Uneton oli kuitenkin näillä haastavimmillakin lähestymisillä kuin kotonaan, se ponnisti esteiden ylitse päättäväisesti huonostakin kulmasta, eikä tippaakaan epäröinyt hyppyjä missään vaiheessa. Toistojen kautta ratsastajakin pääsi paremmin hyppyihin mukaan ja osasi näin ollen vähän ennakoida seuraavan esteen suhteen, jolloin suoritukset alkoivat olemaan todella priimaa. Sikäli hyvin ratsukolla meni, että vaikka muutamia heikompia hyppyjä oli mukana, ei pudotuksia tullut valmennuksen aikana yhden yhtä!

Reilun tunnin hyppäämisen jälkeen lähdimme hiljalleen lopettelemaan ja siirtymään loppuverkan pariin. Ratsastaja sai jäähdytellä ja taivutella hevostaan vielä hetken aikaa ravissa, ja tulla loppukäynneiksi alas selästä. Mitäpä tähän taas voi sanoa - todella hyvin meni, niin kuin viimekertaisessakin valmennuksessa! Ratsukon työskentelyä oli todella ihastuttava seurata, he tekivät hienosti töitä yhteen ja ylittivät jokaisen eteensä tulevan esteen hyvällä tyylillä.




YLA1, SLA-II,
KRJ-I, ERJ-I, KERJ-II
SV-I, KEV-I, EV-I, VV-I

virtuaalihevonen


© ei halua nimeään mainittavan

Astutukset

Uneton on tarjolla jalostukseen ensisijaisesti 2-polvisille puhdasrotuisille suomen(pien)hevosille, lisätiedot ja varaukset sähköpostitse.

Jälkeläiset

t. Vähäpellon Talviuni
s. 11.07.2016
i. Talviainen

o. Vähäpellon Uskoton
s. 29.07.2016
i. Lakean Luutnantti-Laukas


© VÄHÄPELLON RATSUTILA
ulkoasun suunnittelu & toteutus: Narie
otsikkokuvat © Jacques Toffi
Vähäpellon Ratsutila on virtuaalitalli | a SIM-game stable