Vähäpelto

Mörkövaaran Loviisa - k. 04.03.2017

KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I, SLA-I, YLA2


Rekisterinumero VH16-018-0907
Syntymäaika, ikä 02.04.2016, 15-vuotias
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, tamma
Säkäkorkeus ja väriRuunikko, 155cm
Maahantuoja Vähäpelto, Suomi
OmistajaVP (VRL-14355)
PainoitusYleispainoitteinen
KoulutustasoHeA, 100cm, Helppo, Noviisi

20.10.2016 Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus 39,2p. SV-II
25.12.2016 Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 101p. KERJ-I
31.12.2016 Esteratsastuksjaoksen laatuarvostelu 105p. ERJ-I
15.01.2017 Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 106,5p. KRJ-I
30.01.2017 Yleislaatuarvostelu 90p. YLA2
31.01.2017 Valjakkoajojaoksen laatuarvostelu 105,25p. VVJ-I
20.02.2017 Suomenhevosten laatuarvostelutilaisuus 100p. SLA-I

Mörkövaaran Loviisa on niitä harvoja, jotka ovat tulleet Vähäpeltoon kisauransa tehneenä. Neljän lajin monitaiturina kisannut Lisa tuli rikastuttamaan Vähäpellon hevoskantaa erityisesti jalostukselliset tulevaisuuden suunnitelmat mielessään, mutta siinä samalla tamman lihaskuntoa pidetään yllä aktiivisella treenaamisella lajissa kuin lajissa. Alkuaika tamman kanssa oli vaikeaa, sillä tamma saapui Vähäpeltoon tuoreen jännevamman kanssa - huolellisen kuntoutusjakson päätteeksi vamma on kuitenkin parantunut odotetusti ellei jopa paremmin, ja tamma pystyy elämään tänäpäivänäkin kivutonta elämää. Lisan tulevaisuuteen kuuluu varsojen lisäksi erinäiset lajilaatuarvostelut, jonka lisäksi tamma käynee yleis- ja rotulaatuarvostelussa.

Vaikka Lisa näyttää kaukaa katsottuna ihanalta ja lempeältä suomenhevostammalta, on se käsiteltäessä kaikkea muuta kuin helppo. Tamma on yleensä äkäinen kuin takapuoleen ammuttu karhu, eikä sen kuumakalle luonne muutenkaan helpota tilanteita. Lisa on siis yleisesti ottaen melko omalaatuinen tamma, se ei juurikaan nauti ihmisseurasta eikä aina tahdo muistaa edes kunnioittaa hoitajiaan. Lisäksi kun tamman jaloista löytyy vauhtia tilanteen tullen, osaa se luoda säpinää jokaiseen päivään ja melkeinpä jokaiseen hetkeenkin. Tämä hevonen vaatii hoitajaltaan siis äärettömän pitkää pinnaa ja topakkaa asennetta, muutoin se varmasti käyttää tilanteet hyödyksi ja vie hoitajaansa mennen tullen 100-0. Ei mikään lasten unelmaponi.

Hoidettaessa Lisa on todellinen känkkäränkkä, se irvistelee söpöillä hampaillaan ja vetää visusti korvat niskaansa kiinni, eikä takajaloilla maata paukuttelukaan ole uutta ja ihmeellistä. Tämän vuoksi tamma kannattaa hoitaa kiinnisidottuna, sillä irti ollessaan tamma herkästi näykkäisee hoitajaa tai pyörii karsinassa sen verran tiuhaan tahtiin ympyrää, ettei siinä hoideta kyllä yhtään ketään. Kiinni ollessa hoitotoimenpiteet sujuvat kohtalaisen hyvin, toki erityisesti pään harjaaminen voi tuottaa silloin tällöin ongelmia, eikä kavioitakaan aina saa helpoimman kautta puhdistettua. Satuloidessakin Lisa tyypilliseen tapaan pullistelee ja on kärttyinen, mutta hoitajan on vain pidettävä pää viileänä ja tehtävä hommat määrätietoisesti hevosen pelleilystä huolimatta. Suitsiessa tamma ottaa yllättävänkin nätisti kuolaimet vastaan, joten suitset menevät päähän hyvin, paitsi mikäli Lisa nostaa päänsä korkealle. Taluttaessa Lisa on energinen, se kulkee todella reippaasti hoitajansa vierellä, välillä jopa vähän narun päässä pomppien. Lisa päättää herkästi suunnan, joten mikäli hoitaja ei ole riittävän napakkana, lähtee tamma varmasti vetämään hoitajaa perässään pitkin maita ja mantuja.

Ratsastaessa tamma ei arvatenkaan ole mistään helpoimmasta päästä, se kyllä koettelee ratsastajan hermoja varmasti viimeiseen asti, ennen kuin alkaa päästämään. Lisa vaatii alusta alkaen todella topakoita apuja ja reipasta työstämistä, jotta se lähtee liikkumaan tasaisesti ja kuuntelee selästä tulevia apuja malttavaisesti. Mikäli selässä ei olla riittävän hereillä, pistää Lisa varmasti turbovaihteen päälle ja mennä viipottaa ympäri kenttää oman mielen mukaan, ollen kuuntelematta hetkeäkään selästä tulevia pidätteitä. Oman haasteen ratsastukseen vielä tuo se, että vaikka tamma tarvitsee reippaita apuja, ei se siedä liian kovaa painetta, vaan silloinkin pyrkii vauhdikkaasti apuja karkuun. Taitavalla ratsastajalla Lisasta kuitenkin saa mukiin menevän ratsun, joka pienen taiston kautta kuuntelee apuja ja liikkuu niiden mukaisesti eteen. Varsinasesti tamme ei ole yhteistyökykyinen, mutta siinä tietyssä pisteessä se antaa periksi ja nöyrtyy, jolloin siitä kuoriutuu pehmeä ratsastettava, joka toimii virheittä. Jos jotain hyviä puolia Lisasta etsitään, on se äärimmäisen maastovarma! Se ei varmasti säiky tai kyttäile yhtään mitään, jonka vuoksi se on oiva maastokaveri huonommallakin säällä.

Kouluratsastus Lisan kanssa ei aina suju kuin tanssi, mutta silloin kun se sujuu, on se aivan mahtavaa! Ollessaan hyvin ratsastajansa avuilla helppo A tasoinen tamma suoriutuu jos jonkinmoisesta kiemurasta, sen parhaimmistoon kuuluu mm. lisätyt askellajit, vastalaukka ja laukan vaihdot käynnin kautta. Lisan virkeän luonteen vuoksi se itse tykkää työstää tehtäviä, joissa se saa liikkua reippaasti eteen, ilman sen suurempaa ajatusta. Pienet tarkkuutta vaativat tehtävät vaativat siten selästäkin huomattavasti huolellisempia avuja, sillä näissä tehtävissä tamma pyrkii luisumaan herkästi tehtävästä. Lisäksi Lisa tylsistyy melko nopeasti jos yhtä ja samaa tehtävää jankataan, joten sen vuoksi tunnit on pidettävä vaihtelevina ja tehtävät monipuolisina. Päivästä riippuen tamma siis joko liikkuu tahdikkaasti ja tekee hyvällä draivilla töitä, tai sitten se puree kuolaimeen ja ei tee mitään.

Esteillä tamma on melkoinen vauhtihirmu, jossa sen kuuma luonne tulee hyvin vahvasti esiin. Esteistä Lisa nimittäin kuumuu, jo ne nähdessään se lähtee melkeinpä päättömänä laukkaamaan eteen, eikä näin ollen ole helposti hallittavissa. Topakka ratsastaja saa kuitenkin tamman melko nopeasti haltuun, jolloin sille saa edelleen jakaa paljon pidätteitä ja olla todella skarppina lähestymisissä, jottei se ala liikaa rynnimään kohti. Päästessään hyppäämisen makuun tasaantuu Lisan vauhti huomattavasti, jolloin se alkaa hyppäämää todella kivalla tyylillä, eikä hyvän ponnistuspaikan löytäminenkään tuo ongelmaa. Kapasiteettia Lisalla riittää rataesteillä hienosti metriin asti, mutta koska se ei kammoa suurempiakaan esteitä, on vain taivas rajana. Myös maasto- ja erikoisesteet ylittyvät tammalta hyvin, sen yltiö-rohkean luonteen vuoksi se ei varmasti aristele ihmeellisiäkään esteitä.

Kilpailuissa Lisa tyypillisesti näyttää hapanta naamaa ja kiukkuaa minkä vain jaksaa, jonka vuoksi häntääkin koristaa punainen rusetti, sillä ikinä ei voi tietää ketä tamma keksii mojauttaa. Matkat kilpapailuihin sujuvat yleensä kohtuullisen hyvin, tamma menee nätisti traileriin heinäkasan perässä, eikä se hermostu pidemmästäkään matkasta. Kilpapaikalle saavuttaessa Lisa ei ala riekkumaan, vaan se tyytyy paikoillaan irvistelyyn, siinä ohessa vähän tiiraillen ympärillä tapahtuvia asioita. Lämmittelyyn tamman kanssa kannattaa varata aikaa, ja paljon, jotta sen ehtii rauhassa ratsastaa hyvin avuille ja edes joten kuten kuulolle. Jos lämmittely on mennyt mönkään, on täysin varma, ettei radallakaan muutosta ainakaan parempaan tapahdu. Ajoittain Lisa loistaa kilpailuissa, tehden hienoja suorituksia kerta toisensa jälkeen ja tehden toki myös omistajan ylpeäksi. Välillä tamman motivaatio on kuitenkin niin hukassa, ettei siellä radalla tapahdu paljon muuta kuin henkien taistoa ratsukon välillä, ja lopputuloksena parhaimmillaan hylky.

© kasvattaja
i. Ruunappa
KRJ-I, ERJ-I, KERJ-II, VVJ-II
sph-o, vprt, 144cm
ii. Ruupertti
evm, rn, 149cm
iii. Reinart
evm, rt, 152cm
iie. Nuuni
evm, rn, 148cm
ie. Kaislakka
evm, rt, 155cm
iei. Niklaus
evm, rt, 155cm
iee. Kiamilla
evm, rt, 153cm
e. Minerva
KRJ-I, ERJ-I
sh-t, prn, 160cm
ei. Raikuva
evm, prt, 162cm
eii. Ronski
evm, prt, 160cm
eie. Vaahtera
evm, trn, 152cm
ee. Matilda
evm, rn, 158cm
eei. Lentolippu
evm, prn, 161cm
eee. Markiisi
evm, rn, 160cm

Jälkeläiset

sukupuolinimisyntymäaikaemä
ori Vähäpellon Karkkihirmu 02.10.2016 Vähäpellon Namuvaras
ori Vähäpellon Loisto 01.11.2016 Runon Armas

ii. Ruupertti, tutummin vain Pertti, on oikein reipasluontoinen ori, jonka omistaja joutuu kokemaan päivittäin jännittäviä tilanteita. Vauhtihirmuksikin kutsutti Pertti on nimittäin melkoisen lujatahtoinen hevonen, joka ei missään tapauksessa ole aivan kaikkien käsiteltävissä. Menevä luonne on kuitenkin ollut eduksi kilpailuissa, sillä ori on kerännyt melkoisen määrän sijoituksia erityisesti kenttäkilpailuissa helpoissa luokissa. Kenttäkilpailuiden lisäksi Perttiä on nähty niin koulu-, este- ja valjakkoajokisoissakin, ihan kohtuullisella menestyksellä. Ori on ollut koko elämänsä saman omistajan hoivissa, joka on tätä kilpailuttanut nyt 7. vuotta peräkkäin. Kilpauran ohella Pertti on astunut reilun kymmenisen tammaa, saaden melko hurjapää-jälkeläisiäkin, jotka tosin ovat menestyneet hyvin eri lajien parissa. Väritykseltään ori on ruunikko ilman merkkejä, ja säkäkorkeutta tältä löytyy vajaat 149cm, joten kovin suuresta hevosesta ei ole kyse. Pertti on jo yli 15 vuoden ikäinen, joten ehkä jo seuraavan kauden jälkeen sitä odottaa ansaitut eläkepäivät, päästen astumaan vielä muutamat tammat lisää.

iii. Reinart oli äärimmäisen hieno kilpahevonen, joka loisti radoilla yli kymmenen vuoden ajan, sijoittuen jos jonkinmoisessa kilpailussa. Orilla kilpailtiin aktiivisesti eri lajien parissa, mutta parhaiten se menestyi kouluratsastuksessa helppo A tasolla ja rataesteillä metrissä. Lisäksi nuorempana Reinart pyörähti muutamaan otteeseen raviradoillakin, mutta vauhti ei sillä saralla liiemmin riittänyt, jonka vuoksi keskityttiin ratsastuslajeihin. Luonteeltaan ori oli yllättävän tasainen ja helppo oriksi, sen kanssa ei tarvinnut stressata missään tilanteessa, sillä se osasi aina käyttäytyä mallikkaasti. Väritykseltään Reinart oli rautias kera piirtopään ja säkäkorkeutta tämä kohtuullisen hyvärakenteinen hevonen omasi 152cm. Menestynyt kilpahevonen oli myös kysytty jalostukseen, muttei sen omistaja halunnut tätä antaa aivan mille tammalle tahansa. Näin ollen Reinart astui vain kuusi tammaa, mutta se jätti jälkeensä sitäkin hienompia ja kilparadoille kyvykkäitä jälkeläisiä. Reinart lopetettiin reilun 20 vuoden iässä pitkään vaivanneen hengitystie ongelman vuoksi.

iie. Nuuni oli kuvankaunis suomenpienhevostamma, joka nuorempana menestyi eritoten näyttelykehissä. Hyvän rakenteen omaava tamma oli väritykseltään ruunikko kera 148cm säkäkorkeuden, ilman minkäänlaisia merkkejä. Näyttelymenestys mahdollisti sen kantakirjauksen toiselle palkinnolle seitsemän vuoden ikäisenä, joka olikin sen mittavin meriitti. Tammaa nähtiin näyttelykehien lisäksi kouluratsastuskilpailuissa helpossa luokissa, joissa se menestyi kohtuullisen hyvin, ollen ajoittain joka ensimmäisellä sijalla. Luonteeltaan Nuuni oli yleisesti ottaen rauhallinen ja tasainen, mutta ihmisiä kohtaan se osasi olla äkäinen, eikä hyväksynyt kaikkia hoitajakseen. Vanhemmiten tamma myytiin siittolan omistajalle, joka käytti Nuunia kolmen varsan verran jalostukseen. Jälkeläisilleen tamma periytti hankalaa luonnettaan, mutta myös pientä kokoaan. Nuuni lopetettiin pian kolmannen varsomisen jälkeen, sillä mitä ilmeisemmin se sai pahan kohtutulehduksen.

ie. Kaislakka on jo edesmennyt suomenhevostamma, jonka kasvatti Ruun tavoin Räppisen tila. Kaislakka myytiin heti vieroituksen jälkeen lupaavaan kotiin, jossa se pääsi heti neljän vuoden iässä starttaamaan ensimmäisissä kisoissaan. Tammalla kilpailtiin tällöin ahkerasti, ihan hyvällä menestyksellä, kenttä- ja kouluratsastuksen parissa, ja itseasiassa lopulta liian kova kisaaminen pilasikin Kaislakan jalat. Kuusi vuotiaana Kaislakka oli ns. jalaton, jonka vuoksi kasvattaja halusi ottaa sen takaisin itselleen ja mahdollisesti kuntouttaa. Näin ollen tamma siirtyi jalostuskäyttöön, tehden kilpauransa jälkeen kolme hienoa jälkeläistä, joista kaikki olivat oreja. Luonteeltaan Kaislakka oli hyvin tasainen ja ihmistä kunnioittava persoona, ja sikäli harmi, että tamma ei periyttänyt tätä hurlumhei-jälkeläisilleen. Väritykseltään tamma oli perinteinen rautias kera otsan pienen tähden ja säkorkeutta tämä omasi reilut 155cm. Hyvärakenteisen Kaislakan jalat eivät koskaan palautuneet hyväksi, joten se jouduttiin lopulta lopettamaan 11 vuoden iässä jalkojen oireilun pahentuessa.

iei. Niklaus oli astetta tuntemattomampi suomenhevosori, jota nähtiin pääsääntöisesti työhevoskisoissa. Ratsastuskilpailuissa oria ei koskaan tavattu, eikä edes tiedetä, osasiko Niklaus ylipäätänsä ratsunhommia. Ori teki ahkerasti töitä omistajiensa maatilalla, jossa se oli apuna pelto- ja puutöissä, ja talvisin se toimi rekihevosena. Tämä monitoiminen ajokki oli luonteeltaan rauhallinen ja ns. pomminvarma, joka teki siitä oivan hevosen työhönsä. Väritykseltään Niklaus oli rautias kera tähtipään ja säkäkorkeutta tältä löytyi vajaat 155cm. Sadan prosentin varmuutta orin jalostuskäytöstä ei ole, mutta tietojen mukaan sillä on kaksi jälkeläistä, joista molemmista kehittyi oikein näppäriä ratsuhevosia. Ori lopetettiin ilmeisesti vanhuuden oireisiin 23 vuoden ikäisenä, asuen koko elämänsä saman omistajan hoivissa.

iee. Kiamilla oli kerrassaan suloinen suomenhevostamma, joka oli luonteeltaan pirteä kuin mikä ja varsinainen rakkauspakkaus. Nuorempana tamma teki töitä ratsastuskoulussa, soveltuen siellä tuntiratsuksi niin aloittelijoille kuin myös kokeneille helppo A tasolle saakka. Kiamillalla kuitenkin oli kuitenkin potentiaalia lajiin kuin lajiin, jonka myötä se myytiin seitsemän vuoden iässä kilpahevoseksi. Tammaa nähtiin täten vanhemmilla iällä koulu-, este- ja kenttäratsastuskilpailuissa, joissa se menestyi todella hyvin. Rakenteellisesti rautias, 153cm korkea Kiamilla ei ollut mikään tähti, mutta se ei onneksi menoa kilparadoilla haitannut. Kilpauransa jälkeen Kiamilla liisattiin kahden varsan verran Räppisen tilalle, periyttäen jälkeläisilleen kyvykkyyttä kilparadoille. Kiamillan kohtalo oli aika surkea, sillä 19 vuoden iässä se joutui kahakkaan laitumella toisten tammojen kanssa, loukkaantuen siinä pahasti, eikä mitään ollut enää tehtävissä.

ei. Raikuva oli komea, raskasrakenteinen suomenhevosori, joka oli väritykseltään punarautias kera 162cm säkäkorkeuden. Nuoremapana orista odotettiin hyvää ravihevosta, se menestyi kohtuullisen hyvin ensimmäisenä vuotenaan kilpailuissa, mutta kasvaessaan ja vankistuessaan vauhti hidastui sen verran, että raviura sai jäädä. Täten Raikuva siirtyi suoraan työhevoskäyttöön, kotitilalla sitä käytettiin niin pelto- kuin myös puutöissä apuna, vetäen raskaita taakkoja perässään. Ori pääsi myös kisaamaan työhevoskilpailuiden merkeissä, joissa se menestyi kiitettävästi. Luonteeltaan Raikuva oli muutoin kiltti ja melko rauhallinenkin oriksi, mutta se oli äärettömän säikky ja hieman arkaluontoinen. Tämän vuoksi ori ei soveltunut kaikkien käyttöön, eikä se aina tahtonut pysyä edes omistajienkaan käsissä vauhkoontuessaan. Koska Raikuvan luonne oli mitä, ei sitä haluttu sen vuoksi käyttää paljon jalostukseen, jottei se periytä piirteitä jälkeläisilleen. Ori kuitenkin pääsi astumaan kaksi tammaa ja onneksi voikin todeta, ettei Raikuva periyttänyt niille muuta kuin hieman raskaamman puoleista rakennettaan. Raikuva menehtyi hyvin yllättäen 15 vuotiaana, edes syytä ei tiedetä, sillä ori löytyi nukkumassa ikiunta omasta tarhastaan.

eii. Ronski oli nimensä veroinen nuoresta pojanklopista saakka, se oli hyvin oman arvonsa tunteva ja todella tyrkky, jos hevosesta voi niin sanoa. Orin päättäväinen ja menevä luonne oli kuitenkin eduksi raviradoilla, joiden parissa sitä nähtiin yli kymmenen vuoden ajan. Ronski juoksi nuorempana todella hyviä aikoja, ollen kolmena vuotena peräkkäin ikäluokkansa paras suomenhevosori. Myös vanhemmalla iällä ori voitti useita startteja ja titteleitä, mutta pian 13 vuotta täytettyään alkoi rankka treenaaminen näkyä jaloissa, joten Ronski sai siirtyä viettämään ansaittuja eläkepäiviään vanhemman pariskunnan hoiviin. Rakenteeltaan ori oli sopusuhtainen ja kevyt, se omasi säkäkorkeutta 160cm ja oli väritykseltään punarautias kera tähtipään. Hieno ravihevonen oli tietysti myös kysytty ori jalostukseen, jonka myötä Ronski pääsi astumaan lukemattoman määrän tammoja, pääosin lähikyliltä. Jälkeläisilleen Ronski periytti punarautiasta väritystään ja osittain myös hyvää juoksukykyään, sillä ainakin kymmenkunta sen jälkeläisistä on voittanut enemmän kuin kymmenen starttia. Ori lopetettiin vajaana parikymmenen vuoden ikäisenä, pääosin jalkojensa vuoksi, jotka vaativat jokapäivästä ja osakseen kallistakin hoitoa.

eie. Vaahtera oli kerrassaan ihastuttava suomenhevostamma, voisipa sanoa, että jokaisen kukkahattutädin unelma. Luonteeltaan Vaahtera oli nöyrä, ihmisiä kunnioittava ja todellinen työmyyrä, joka rakasti puuhailla oman omistajansa kanssa mitä vain. Tamma oli peräisin työhevossuvusta, jonka myötä Vaahterakin kisasi jonkin verran työkilpailuissa, ihan kohtuullisella menestyksellä. Sen omistajat eivät kuitenkaan olleet hyvin kiinnostuneita kilpailemisesta, jonka vuoksi kisaura jäi melko lyhyeen. Vaahtera kuitenkin myös ratsukoulutettiin, joten erityisesti maastoratsuna se oli omistajaperheen lapsien käsittelyssä oiva ja turvallinen kyyditsijä. Tamma oli väritykseltään kaunis tummanruunikko, kera etujalkojen polvisukkien, ja säkäkorkeutta siltä löytyi vajaat 152cm. Muutaman kerran Vaahteraa nähtiin myös työhevosten näyttelyissä, joissa se keräsi pokaaleja hienon rakenteensa vuoksi kotiinviemisiksi. Jalostukseen Vaahteraa ei käytetty kuin tasan yhden kerran, tällöin se sai orivarsan, joka ei tullut liiemmin ollenkaan emäänsä. Tamma kärsi pitkään hengitystieongelmista, jonka vuoksi se asui viimeiset vuotensa pihatossa. Vaahtera lopetettiin lopulta puhkuriin ollessaan 23 vuoden ikäinen.

ee. Matilda on suloinen ja hyväluontoinen suomenhevostamma, joka tällä hetkellä viettelee ansaittuja eläkepäiviään edelleen samalla tilalla, jonne syntyi yli 20 vuotta sitten. Nuorena tamma toimitti pitkälti seura- ja siitoshevosen virkaa, sitä vähän ratsukoulutettiin, jotta sillä pystyttiin edes silloin tällöin ratsastelemaan. Vasta reilun kymmenen vuoden ikäisenä Matildasta koulutettiin oikea ratsu, jolta luonnistui kouluratsastus helppo B tasolla ja esteratsastus ratana vajaan 80cm verran. Koulutuksen jälkeen Matildaa nähtiin molempien lajien parissa kilpailuissa, molemmissa se niitti menestystä, mutta kouluratsastuksen parissa se oli hieman parempi näyttävien liikkeidensä vuoksi. Väritykseltään tämä hyvärakenteinen hevonen on ruunikko kera piirtopään, ja säkäkorkeutta se omaa epävirallisesti mitattuna 158cm. Ennen kilpauraansa Matilda ennätti saamaan kolme jälkeläistä, joista kaikki oli emänsä tavoin ruunikkoja tammavarsoja. Kaikki kolme tamman jälkeläistä on päässyt kilpailemaan menestyksekkäästi koulu- ja esteratsastuksen parissa, joten ne selvästi seuraavat emänsä kavionjälkiä. Matildan kilpaura loppui 17 vuoden iässä, jolloin se loukkasi kisamatkalla jalkansa niin pahasti, ettei se soveltunut enää ratsastuskäyttöön.

eei. Lentolippu oli luonteeltaan melkoinen tulta ja tappuraa-sielu, joka ei ollut maailman helpoin hevonen käsitellä. Ravisukunsa vuoksi orikin pääsi heti kolmen vuoden iässä ravikilpailuihin mukaan, juosten ihan kelpo aikoja kerta toisensa jälkeen. Vähitellen vauhtihalut ajoivat sen kuitenkin jatkuvasti laukalle, jonka vuoksi Lentolippu sai jäädä pois ravikilpailuista. Tällöin ori myös vaihtoi kotia ja sen jälkeen se päätyi mutkien ja sattumien kautta ratsukoulutukseen yhdelle Suomen parhaimmista estetalleista. Näin ollen Lentolipusta koulittiin pitkäjänteisesti esteratsu, joka hyppäsi puolen vuoden työskentelyn jälkeen ensimmäisissä kilpailuissaan 100cm luokissa voittoon. Sen jälkeen loppu onkin histoaa, sillä Lentolipusta tuli yksi aikansa parhaita esteratsuja. Väritykseltään ori oli punaruunikko ja säkäkorkeutta se omasi hieman rapiat 161cm. Ravihevosena Lentolippu pääsi astumaan neljä tammaa, saaden siten juoksemiseen painottuneita jälkeläisiä. Jälkeläiset eivät kuitenkaan isänsä tavoin menestyneet raviradoilla erinäisistä syistä, joten osa laitettiin suoraan monttuun, osasta koulutettiin ratsuhevosia. Lentolippu kilpaili esteillä melkein parikymmentä vuotiaaksi ja sen jälkeen se ennätti viettämään eläkettä vielä liki seitsemän vuotta.

eee. Markiisi oli kuvankaunis ja hyvärakenteinen suomenhevostamma, jota nähtiin paljon näyttelykehissä ja kouluratsastuskilpailuissa pitkälti hevosen koko elämän ajan. Väritykseltään tamma oli ruunikko, ilman minkäänlaisia merkkejä, ja säkorkeutta tältä löytyi tasan 160cm. Näyttelymenestyksen myötä Markiisi pääsi myös kantakirjaan hyvin pistein ja KTK-II palkinnon turvin. Koulukisoissa tammalla kisattiin pääsääntöisesti helppo A tasoa, mutta myös muutamat vaativammat luokat sillä mentiin. Mitään hirmuista menestystä Markiisi ei koulukentillä missään vaiheessas saavuttanut, mutta muutamia voittoja se kotiinpäin kuitenkin toi. Luonteeltaan tamma oli varmajalkainen ja melko tasainen hevonen, jolla kuitenkin ajoittain oli myös huonompia päiviä, jolloin kaikki sai sen tuntea kyllä nahoissaan. Alunperin Markiisia ei ollut tarkoitus käyttää siitokseen, mutta vanhemmiten se sai kuitenkin kaksi jälkeläistä. Molemmille jälkeläisilleen tamma periytti hienoa liikettään, erityisesti sen orijälkeläinen menestyi vaativissa luokissa asti. Markiisi lopettiin harmillisesti jo 19 vuoden ikäisenä, kun sille syntyi äkillisesti suolenkiertymä, jolle ei ollut mitään tehtävissä.

KRJ-koulukilpailut, 42 sijoitusta

30.04.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
01.05.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
02.05.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
04.05.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
06.05.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
08.05.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
10.05.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
11.05.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
13.05.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
14.05.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
16.05.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/30
18.05.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
19.05.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
22.05.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
23.05.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/30
23.05.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
24.05.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/30
26.05.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
26.05.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/30
30.05.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/30
03.06.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/30

03.06.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
03.06.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
03.06.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
04.06.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 05/40
04.06.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
05.06.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 06/40
05.06.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 04/30
06.06.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 06/40
06.06.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
06.06.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/40
06.06.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/40
07.06.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 01/30
08.06.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 03/40
09.06.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
09.06.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/30
10.06.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/40
10.06.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 02/30
10.06.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 04/30
14.06.16, KRJ (kutsu), Helppo B, 01/30
17.06.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40
19.06.16, KRJ (kutsu), Helppo A, 02/40



ERJ-estekilpailut, 42 sijoitusta

01.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
01.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
03.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
03.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
04.05.16, ERJ (kutsu), 110cm, 05/40
04.05.16, ERJ (kutsu), 90cm, 05/30
05.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
05.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
06.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 06/40
06.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
07.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
08.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
08.05.16, ERJ (kutsu), 90cm, 04/40
08.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
09.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
09.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
16.05.16, ERJ (kutsu), 90cm, 06/40
16.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 03/30
17.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
19.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
19.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40

20.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
20.05.16, ERJ (kutsu), 90cm, 02/40
20.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
20.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 01/30
22.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
23.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
23.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
23.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 04/40
24.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
25.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 05/30
26.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
27.05.16, ERJ (kutsu), 100cm, 03/40
08.06.16, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
12.06.16, ERJ (kutsu), 90cm, 03/40
12.06.16, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30
13.06.16, ERJ (kutsu), 100cm, 02/30
21.06.16, ERJ (kutsu), 100cm, 02/40
24.06.16, ERJ (kutsu), 100cm, 01/40
25.06.16, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
25.06.16, ERJ (kutsu), 100cm, 05/40
02.07.16, ERJ (kutsu), 100cm, 04/30



KERJ-kenttäkilpailut, 41 sijoitusta

21.04.16, KERJ (kutsu), Helppo, 01/30
24.04.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
27.04.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
02.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 03/40
03.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
03.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 06/40
05.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
08.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 01/40
24.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
25.05.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
10.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/25
14.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
15.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/42
23.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 03/40
24.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 06/38
25.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/38
26.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 01/38
26.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
29.06.16, KERJ (kutsu), Helppo, 01/38
03.07.16, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30
03.07.16, KERJ (kutsu), Helppo, 04/26

04.07.16, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
04.07.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/40
05.07.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
05.07.16, KERJ (kutsu), Helppo, 04/26
08.07.16, KERJ (kutsu), Tutustumisluokka, 05/30
09.07.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/26
13.07.16, KERJ (kutsu), Helppo, 06/50
18.07.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
26.07.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/30
29.07.16, KERJ (kutsu), Helppo, 04/30
01.08.16, KERJ (kutsu), Helppo, 04/40
02.08.16, KERJ (kutsu), Helppo, 04/40
08.08.16, KERJ (kutsu), Helppo, 02/29
12.08.16, KERJ (kutsu), Helppo, 03/40
15.08.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/40
19.08.16, KERJ (kutsu), Helppo, 01/40
23.08.16, KERJ (kutsu), Helppo, 06/40
23.08.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
25.08.16, KERJ (kutsu), Helppo, 05/30
30.08.16, KERJ (kutsu), Helppo, 03/30



VVJ-valjakkokilpailut, 43 sijoitusta

04.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 05/40
05.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/30
09.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/30
10.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/60
12.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/30
15.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/30
15.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/17
17.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/17
24.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 06/40
24.05.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/38
05.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 06/40
06.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/21
07.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/40
08.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/39
09.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/39
09.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/40
10.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 06/39
10.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi koulukoe, 04/36
11.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/27
12.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/27
13.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/27
14.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 06/39

15.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 05/40
16.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/27
17.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 06/40
17.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/40
20.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/27
21.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/40
23.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/17
25.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/17
26.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/17
26.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi koulukoe, 03/41
27.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 02/25
29.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/40
29.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/17
30.06.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/17
01.07.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/40
02.07.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 01/40
05.07.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 04/40
08.07.16, VVJ (kutsu), Noviisi yhdistetty, 03/40
11.07.16, VVJ (kutsu), Noviisi koulukoe, 02/39
14.07.16, VVJ (kutsu), Noviisi tarkkuuskoe, 01/39
30.07.16, VVJ CUP (kutsu), Noviisi yhdist, 01/59



VSR-Cup kilpailut, 4 sijoitusta

31.05.16, VSR CUP (kutsu), Tutustumislkk, 05/32
31.07.16, VSR CUP (kutsu), Noviisi yhdist, 01/14

31.08.16, VSR CUP (kutsu), Helppo B, 10/101
30.09.16, VSR CUP (kutsu), Helppo, 02/78


VSN-Näyttelymenestys

Päiväkirjamerkintä, omistaja VP
Ajaessani Mörkövaaraan mieleni täyttyi mitä kummallisimmista asioista, sillä en ymmärtänyt tvishan sanomaa - hänen puheista ymmärsi, että hänellä olisi myydä minulle erityisen edullisesti kiva suorittajahevonen, jonka luonne ei kohdannut kasvattajan kanssa yksiin. Etukäteen tvisha kertoi ympäripyöreitä asioita, ja kuvaili Lisaa lähinnä sanoilla “no se on sellainen tammamainen” ja houkutteli minua katsomaan tammaa - ja tässä sitä oltiin. Mörkövaaraan päästyäni etsin tvishan, joka talutti juuri kuvankaunista ruunikkoa sisälle. Mieleni ehti jo kirkastumaan; tammahan oli kaunis kuin karkki - ehkä tvisha oli vain suurennellut asioita. Kun tarjosin tammalle kättäni tutustumiseksi, se oli näykätä kaikki sormeni irti siltä istumalta jolloin ymmärsin, miksei tvisha halunnut enää pitää hevosta tallissaan. Vaikka en ollut varsinaisesti vakuuttunut tamman perusluonteesta, halusin kuitenkin testata sitä selästä käsin - jos se ei olisi täysin läpimätä selästä, voisin laittaa sen nuorten kanssa pihattoon jolloin se joutuisi olemaan jatkuvasti sosiaalisessa kontaktissa ja olisi todennäköisesti siten mukavampi käsitellä.

Lisan selkään päästyäni olin alkuun sitä mieltä, että tamman voisi laittaa suorinta tietä kuoppaan mutta kun tarjosin tammalle selkeitä raameja, se alkoi hiljalleen tyytymään kohtaloonsa ollen jo tovin kuluttua äärimmäisen kiva ratsastaa. Koska löysimme sileäntyöskentelyn parissa jonkinlaisen yhteisymmärryksen, halusin hypätä tamman kanssa muutamia esteitä todetakseni, voisiko Lisa löytää uuden kodin Vähäpellosta. Koska olin saanut ratsastettua tamman mukavasti avuille, oli hyppääminen melko mutkatonta - tammalla riitti vauhtia ja intoa, ja kun sille muisti tarjota selkeät raamit, se hyppäsi erittäin kivalla tekniikalla.

Päiväkirjamerkintä, omistaja VP
Noin viikon päivät mietittyäni Lisaa ja sen ostoa, tulin siihen tulokseen että voisin tarjota kilpauransa tehneelle tammalle kodin, jossa se voisi valmentautua melko tavoitteellisesti sekä käydä joskus ja jouluna kilpailuissa. Pääasiassa minua kiinnosti kuitenkin tamman suku, ja sen tuoma jalostusarvo - tästä syystä soitin siis hevosen kasvattajalle sekä klinikalle varatakseni tammalle ostotarkastuksen. Puhelu tvishalle ei ollut juuri sellainen, mitä uskalsin toivoa - tamma oli kuuleman mukaan riehunut tarhassa, ja sen vasen etujalka oli turvonnut sekä lämmin, eikä sen liike ollut täysin puhdasta. Koska pienet tapaturmat ovat tuttuja juttuja, en nähnyt tilannetta kovinkaan vakavana joten kaikesta huolimatta sovin ostotarkastuksen muutaman päivän päähän.

Kun klinikkapäivä koitti, oli jalka edelleen turvonnut sekä lämmin, joten tvisha tarjoutui maksamaan jalan tutkimukset jotta jalka saadaan tutkittua ja hoidettua asianmukaisesti. Klinikalle päästyämme tamma tutkittiin melko kokonaisvaltaisesti päästä varpaisiin, ja se sai tapaturmassa mennyttä jalkaa lukuunottamatta terveen hevoset paperit. Ultrauksessa selvisi, että etujalan syvän koukistajajänne oli aavistuksen vaurioitunut, mutta sen ennuste oli kohtalaisen hyvä. Tamman tulisi olla muutamia viikkoja täyslevossa, jonka jälkeen seuraisi kävelytysjakso. Tämän lisäksi klinikkahenkilökunta suositteli verihiutaleplasma- ja/tai kantasoluhoitoa, jolloin jänteen paranemisennusteet paranevat entisestään. Koska hoidon tavoitteena on vähentää tulehdusrekatioita ja saada vauriokohtaan muodostumaan normaalia, hyvälaatuista kollageenia tulimme tvishan kanssa yhteistuumin siihen tulokseen, että hoito on paikallaan.

Vaikka klinikalta tuli myös huonoja uutisia, Lisan ollessa pitkän klinikkapäivän päätteeksi uudelleen trailerissa, oli suuntana Vähäpellon maat. Hyvänä ystävänä ja reiluna kauppanaisena tvisha tarjosi edelleen edullisesta kauppasummasta huolimatta hyvitystä jännevammasta, joten kaupat tuntuivat edelleen hyvältä - vaikka jännevamma ei paranisi odotetusti, se tuskin haittaisi hevosen astuttamista ja kantoaikaa.

Päiväkirjamerkintä, omistaja VP
Elämä Vähäpellossa on lähtenyt rullaamaan hyvin, ja Lisa on ollut toisinaan jopa inhottavasta luonteestaan huolimatta ihan kiva vahvistus Vähäpeltoon - kyllähän jokaisessa tallissa pitää olla yksi känkkäränkkä, joka nousee jokaisena päivänä väärällä jalalla ylös. Lisa on ollut nyt pitkälti fysioterapiaan erikoistuneen tallimestarimme Jennin hellässä huomassa, sillä kävelyt ovat suoritettu pitkälti vesimatolla jolloin jänteen päältä lähtee suurin painokuormitus, mutta liikkuminen on silti vähintäänkin yhtä tehokasta. Ensimmäiset kerrat vesimatolla olivat olleet Jennin mukaan oikea show, sillä rohkealta Lisalta oli mennyt uuden härvelin kanssa pupu pöksyyn eikä se ollut rentoutunut matolla hetkeksikään. Koska Jenni on toiminut paljon muun muassa nuorten hevosten kanssa, osasi hän kuitenkin käsitellä Lisaa juuri oikein sillä nykyään vesimattotyöskentely on Lisalle lähinnä hauskaa ja mukavaa ajanvietettä.

Kävelytysjaksoa on nyt takana muutamia kuukausia, ja tänään kiertävä klinikkaeläinlääkäri tuli muun muassa raspaamaan hevosia Vähäpeltoon, joten olin pyytänyt häntä ottamaan ultraäänilaitteet mukaan. Pieni jännitys vatsassa osottautui kuitenkin turhaksi, sillä vaurioitunut jänne oli hyvin pitkälti ennallaan - vaste hoitoihin oli ollut siis ekstrahyvä, ja jänne oli palautunut vammasta erittäin hyvin! Hymyilevä eläinlääkäri antoi Lisalle pelkkää vihreää valoa, joten tammalla voisi alkaa hiljalleen ratsastamaan jokaista askellajia. Koska Vähäpellon tiimin motto on maltti on valttia, etenemme Lisan kanssa erityisen varovaisin askelin jatkossakin. Vaurioitunut jänne on arka vaurioitumaan uudelleen, ja sitähän me emme enää halua - yksi kuntoutusjakso per turpa riittää varsin mainiosti!

Päiväkirjamerkintä, omistaja VP
Tamman kuntoutusjakso on tullut päätökseensä, ja tamma on siirtynyt hitaasti mutta sitäkin varmemmin takaisin normaaliin käyttöön. Tänään tarkoituksenani oli läpiratsastaa Lisa erityisen huolella, joten olin varannut tamman ratsastamiseen aavistuksen enemmän aikaa kuin normaalisti. Alkukäyntien jälkeen lähdin työstämään tammaa neliöuralla, jonka kulmissa halusin ratsastaa hevosen etupäätä takaosakäännösmäisesti uuteen suuntaan, jolloin sain sen lavat nousemaan ja takajalat polkemaan aktiivisesti vatsan alle. Alkuun känkkäränkäksikin kutsuttu tamma oli sitä mieltä, että tee vain ihan itse, mutta selkeät avut ja tehtävän tarjottuani se tyytyi kohtaloonsa ja suoritti varsin mukavasti. Kun olin työstänyt tammaa käynnissä jo muutamia kymmeniä minuutteja erinäisten tehtävien parissa, lähdin ratsastamaan suorilla ja kaarevilla urilla ravia ja laukkaa askellajin sisällä siirtymiä tehden. Reippaan asenteen omaava tamma lähti melko hyvin lisättyyn askellajiin, mutta siirtäessäni tammaa kohti koottua askellajia se jännittyi melko herkästi ylälinjastaan ja varsinkin niskasta. Koska tämä ei ole suinkaan toivottu tulos, asetin ja taivutin tammaa samalla, kun kokosin sitä sen sijaan, että olisin tehnyt kokoamisen suoralla hevosella. Kun Lisa oli asettuneena toiseen suuntaan, se ei jännittynyt samalla tavalla ylälinjastaan ja pääsin kehumaan hevosta hyvästä suorittamisesta. Läpiratsastuksen loppua kohden liikuttelin vielä tamman etu- ja takaosaa laukassa vuoroin uran sisä- ja ulkopuolelle ja tein muutamia yksittäisiä vaihtoja. Laukanvaihdot olivat tänään varsin sujuvia; ne olivat tasapainoisia, lennokkaita ja mikä parasta, maankuuluja puhtaita kouluvaihtoja sen sijaan, että vaihdot olisivat levinneet niin sanotusti kaksiosaiseksi.

Estevalmennus, valmentajana JaanaK.
VP ja Lisa pääsi treenaamaan puomeille ja kavalleteille rytmiä. Pyörittelin puomeja pitkälle sivulle, uran sisäpuolelle ravipuomeiksi, sekä molempiin päihin kaarevalle linjalle kolme puomia, jotka ylitettäisiin ravissa ja laukassa. Lisäksi vielä vähän sisemmäs kolme kavallettia samalla idealla. Alkulämmittelyt ratsukko hoitikin jälleen kerran itsenäisesti, jolloin pääsin seurailemaan ratsukon työskentelyä. Lisa oli aluksi tehtäviä aloittaessa erittäin mukavan näköinen ja toimi hyvin. Vähän meinasi olla virtaa hevosella liikaa, mutta VP työsti tamman ravin oikein mukavaksi ja puomien yli päästiin kompuroimatta hyvällä rytmillä. Lisa nosteli jalkansa oikein tarmokkaasti yli puomeista ja kuunteli ratsastajaansa parhaimman kykynsä mukaan. Ravista vaihdettiin laukkaan ja tässä vaiheessa Lisa kuumeni älyttömästi. Ensimmäisellä kerralla puomeja mentäessä tamma lähinnä hyppäsi jokaisen puomin yli, joten käskin pysyttelemään pois puomeilta niin kauan, kun hevonen ei ollut nätissä laukassa. Jonkin aikaa siihen meni, että VP sai hevosen takaisin hanskaan kunnolla, jolloin annoin luvan aloittaa puomit myös laukassa. Välillä meinasi Lisa edelleen lähteä tykittämään turhan lujaa, mutta äkkiä ratsastaja sai hevosen haltuun ja edettiin rauhallista ja mukavaa laukkaa. Välikäyntien jälkeen otettiin vielä tehtävät toiseen suuntaan ja tamma oli huomattavasti rauhoittunut. Aloitettiin puomien ja kavallettien meneminen taas ensin ravissa, jonka jälkeen vaihdettiin laukalle. Puomit eivät enää kolisseet, niin kuin edellisellä kierroksella ja ratsukko eteni koko ajan tasaisessa tahdissa. Rauhallisuuden ja rytmin löydyttyä otettiin vielä muutama kierros puomeja ja kavalletteja, jonka jälkeen ratsukko aloitti loppuverryttelyt ja poistuin maneesista.

Estevalmennus, valmentajana JaanaK.
Odottelin hetken maneesissa Soinnun ja VP:n valmennuksen jälkeen laskien esteet samalla matalammalle, jotta ratsastaja ehti hakea itselleen toisen hevosen alle. Ratsukko saapui maneesiin ja VP kipusi tammansa selkään. Ratsukko aloitti alkulämmittelyt käynnissä ja ratsastaja taivutteli hevostaan rennoksi, vaikka tamma olikin kuumumassa koko ajan enemmän ja enemmän nähtyään esteet. Alkuverryttelit sileällä suoritettiin oikein kivan näköisesti, vaikka VP saikin pidätellä hevostaan melko paljon. Lisa saatiin kuitenkin ainakin sileällä hallintaan ja otettin pari lämmittelyhyppyä, josta tamma innostui totaalisesti. "Anna sen laukata uraa pitkin muutama kierros, että purkaa pahimmat pöllöilyt pois", sanoin ja seurasin ratsukkoa katseellani. "Noni, kokeillaas uusiksi. Tuu noi kaks viimeistä pystyä siitä uran viereltä." VP teki työtä käskettyä ja Lisakin tuntui olevan jo paremmin kuulolla, joten alettiin treenaamaan rataa. "Pidätä, pidätä, pidätä, päästä!" Tätä lausetta tulikin itseasiassa aika monesti käytettyä, mutta saatiin kuitenkin tamma sopimaan väleihin ja kääntymäänkin oikein kivasti. Korottelin esteitä taas pikkuhiljaa ja pian alkoikin ilmestyä ongelmia. Lisa päätti, että hän ei enää jaksa hissutella, vaan alkoi kieltää sarjoille. "Uusiksi ja napauta raipalla juuri ennen hyppyä. Kanna vaikka se hevonen niistä esteistä yli, jos ei muuta!" neuvoin ja tarkoitin toki jälkimmäisen lauseen kuvainnollisena. "Raippa ei missään nimessä oo rankaisuväline. Ei tarvi lyödä, vaan napauta nätisti", neuvoin taas ja niin Lisa ja VP meni esteistä yli kyselemättä. Raipasta ei toki Lisa tykännyt ja sitä vastaan piti vähän protestoida pienellä pukilla. Muutaman virheettömän suorituksen jälkeen sai Lisa ja VP aloittaa loppuverryttelyt, kun itse aloin kerätä esteitä pois. Ratsukko suoriutui ongelmista huolimatta hyvin.

ulkoasu © Narie                  muu materiaali © Vähäpelto                  virtuaalitalli - virtuaalihevonen