Vähäpelto

Mettänneito

KRJ-II, ERJ-I, KERJ-II, VVJ-I, YLA2, SLA-I, Jälkeläisluokka C, Bronze Award

Vähäpelto hiljeni 7.3.2017 kun upea suomenhevostamma Mettänneito siirtyi vihreimmille niityille


Rekisterinumero VH16-018-1578
Syntymäaika, ikä 27.01.2016, 24-vuotias
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, tamma
Säkäkorkeus ja väriRuunikko, 155cm
Maahantuoja Heljävirta
OmistajaVP (VRL-14355)
PainoitusYleispainoitteinen
KoulutustasoVa B, 120cm, CIC1, Vaativa

25.11.2016 Kenttäratsastusjaoksen laatuarvostelu 91,5p. KERJ-II
30.11.2016 Esteratsastusjaoksen laatuarvostelu 102p. ERJ-I
30.11.2016 Valjakkoajojaoksen laatuarvostelu 102p. VVJ-I
30.11.2016 Yleislaatuarvostelu, 87p. YLA2
20.12.2016 Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelu 99p. KRJ-II
20.12.2016 Suomenhevosten laatuarvostelu 97p. SLA-I
28.02.2017 Virtual Riding Horses Assessment 69,444% Bronze Award
05.03.2017 myönnetty Jälkeläisluokka C-arvonimi

Jokaiseen talliin mahtuu yksi jurottaja, joka rakastaa omaa rauhaa viimeiseen pisteeseen asti. Vähäpellon asukkaista se hevonen on Mette, joka tykkää tarhata pienessä laumassa ja silloinkin niin suuressa tarhassa, että se voi välillä vetäytyä omiin oloihinsa. Karsinassa ollessaan ruoalle perso hevonen keskittyy lähinnä viimeisenkin heinänkorren imurointiin karsinan pohjalta tai päiväunien ottamiseen. Vaikka Mette tykkää olla omissa oloissaan, on se ihmisen seurassa kuitenkin peruskiltti hevonen, joka ei esimerkiksi pure tai potki. Toisinaan hieman juroa naamaa näyttävä tamma on rutiininomaisia hoitotoimenpiteitä tehdessä melko kärsivällinen, eikä se omista sen suurempia metkuja hoitajan, eläinlääkärin tai kengittäjän päänvaivaksi. Tarhasta tammaa hakiessa sen saa kirjaimellisesti hakea, sillä Mette ei tee elettäkään esimerkiksi tarhan portille tullakseen ellei se näe hakijansa kädessä kahden kilon porkkanapussia. Taluttaessa Mette kävelee energisesti ihmisen rinnalla suuria käyntiaskeleita harppoen ja sillä on vähän tylsänä tapana kävellä lavalla ihmistä päin mikäli matka ei taitu tamman nopeusihanteiden mukaisesti.

Vaikka Mette on perusluonteeltaan hevonen, johon on vaikea ihastua, löytyy jo yksistään Vähäpellon tiimistä monen monta ihmistä, jotka tästä tykkää. Ratsastaessa monipuolinen tamma nimittäin on suurisydäminen ja se tekee hommia aina maksimaalitehoilla. Metellä on kolme laadukasta, tahdikasta ja melko lennokasta askellajia jonka lisäksi tamma kantaa itseään mielellään hyvässä ryhdissä. Jo yksistään perusliikkuminen on ratsastajalle sekä katsojalle upeaa katsottavaa puhumattakaan siitä, kun hevosta viritellään vielä suuremmille tehoille. Kouluratsastuksessa Meten ehdoton valttikortti on sen tasaisuus, elastisuus sekä tasapaino. Se kykenee tekemään vaativan tason kouluratsastusliikkeitä sujuvasti hyvässä rytmissä, ja mikä parasta Metteä ei tarvitse anella jokaisen liikkeen suorittamiseen puolta tuntia vaan se suorittaa tehtäviä motivoituneesti pienin avuin.

Hypätessä energinen Mette on sellainen korkealta ja kovaa-asenteen omaava tyyppi, joka ratkaisee kaikki ongelmatilanteet mieluummin laukkaa pidentämällä kuin laukkaa lyhentämällä. Tammalla on suomenhevoseksi erityisen hyvä, pyöreä ja varovainen hyppytekniikka ja se etenee esteille itsevarmasti. Mielettömän ponnistuskyvyn omaava tamma on parhaimmillaan silloin, kun esteet kohoavat 110-120cm tasolle ja ratsastaja antaa sille paljon tilaa. Pieniä hypätessä tai silloin, kun ratsastaja yrittää vaikuttaa hevoseen liikaa, saattaa Meten mielenkiinto hieman madaltua ja se tekee herkästi turhia virheitä. Rohkean ja kapasiteetikkaan tamman hypätessä rataestetreeneissä ensikertaa muun muassa pitkää vettä, muuriesteitä ja kolmoissarjoja yhtään epäröimättä oli varmaa, että tamman kanssa piti päästä edes kokeilemaan maastoesteitä. Kokeiluksihan maastoesteet eivät jääneet, sillä suorittajaluonteinen hevonen tuntui vasta syttyvän, kun se pääsi maastoesteradalle laukkaamassa reipasta ratalaukkaa ja hyppäämään sille mieluisia elementtejä. Maastoesteillä Mette sopii monenlaiselle ratsastajalle, sillä hevonen ei tarvitse ratsastajaltaan kuin kuljettavan suunnan - lopun loputtomaan itsevarmuuten hukuttautuva tamma hoitaa itse.

Ratsastaessa osaava tamma on myös omiaan valjakkoajon parissa. Mette on kuuliainen ja herkkä ajaa, joskin ratsastuksen osa-alueet voidaan peilata helposti myös valjakkoajon osa-alueiden pariin. Koulu- ja tarkkuusajossa Meten parhaita ominaisuuksia ovat hyvät liikkeet, tasainen suorittaminen, ryhdikkyys sekä kuuliaisuus. Mette toimii ajettaessa hienosti pienin ohjasavuin, jonka lisäksi se kuuntelee tarkasti ohjastajan ääniapuja. Tamman lempiosa-alue valjakkoajossa on ratsastuksen tapaan se haastavin osuus, eli tässä tapauksessa maraton. Maratonilla tamma etenee mielellään reipasta vauhtia, eikä se ole vielä tähän päivään mennessä kytännyt mitään vastaan tulevia elementtejä. Tamman palauttelupäivinä sen lempityöskentelyä on varmasti leppoisat sunnuntaikärryttelyt käynnissä ja kevyessä hölkässä maastossa - tällöin jopa normaalisti energinen ja aina menossa oleva tamma osaa nollata ja rauhoittua aloilleen.

Valmennus- ja kilpailumatkoilla Mette on hyvin samankaltainen kuin kotona. Hoitotoimenpiteitä tehdessä se jurottaa visusti paikoillaan eikä laita tikkua ristiin uuden paikan tutkimiseen. Tilapäiskarsinassa ollessaan se keskittyy lähinnä syömiseen tai ruoan kerjäämiseen, jonka vuoksi tammalla onkin kilpailumatkoilla aina heinäverkko täynnä heinää nyhjättävänä - kukaan ei nimittäin jaksa sitä pauketta, kun se kolkuttaa etusillaan karsinan oveen! Kuten kotona, myös vieraissa paikoissa Mette syttyy sitten kun itse äksöni eli ratsastaminen tai ajamine alkaa. Se on vieraissakin paikoissa rohkea ja itsevarma hevonen, joka ei jaksa innostu spookaamaan esimerkiksi yleisöä tai tuulen mukana heiluvia tuomaritelttoja.

i. Mehtäläinen
evm, rautias, 154cm
ii. Mettänpeikko
evm, rautias, 154m
iii. Metsämies
evm, rautias, 153cm
iie. Peikkotyttö
evm, ruunikko, 154cm
ie. Hippunen
evm, rautias, 154cm
iei. Kissankuje
evm, rautias, 155cm
iee. Hippuneiti
evm, rautias, 150cm
e. Tuulineito
evm, ruunikko, 152cm
ei. Tuulen Tuiske
evm, rautias, 158cm
eii. V.V. Tuuli
evm, rautias, 158cm
eie. Tuiskuuna
evm, rautias, 154cm
ee. Suvineito
evm, ruunikko, 151cm
eei. Huvipilke
evm, ruunikko, 153cm
eee. Suvilahja
evm, ruunikko, 150cm

Jälkeläiset

sukupuolinimisyntymäaikaemä
ori Vähäpellon Namuvaras 26.09.2016 Namiska
tamma Vähäpellon Vionella 27.09.2016 Raitaviikari
tamma Vähäpellon Metka 01.10.2016 Namiska

i. Mehtäläinen on hyvät laatutyypit sekä hyvänpuoleisen orileiman omaava kansallisen tason kilpahevonen, joka on kilpaillut menestyksekkäästi ratsastuksen kaikissa osa-alueissa. Rautias, 154cm korkea ori on kantakirjattu III-palkinnolle arviolla "syvä, pyöreä runko, kevyehkö kaula. Jalka-asennot aavistuksen puutteelliset; etujalat ovat hieman vasikkapolviset ja etusääret ovat supistuneet, käyrähkö kinner, hyvät kaviot." Luonteeltaan herkäksi, eteenpäinpyrkiväksi ja erittäin yhteistyöhaluiseksi kuvailtu ori on tasainen ryhdikkäiden kouluratojen suorittaja, mutta sen todellinen kapasiteetti ja kyky tulee esiin rata- ja maastoesteradoilla. Rehellisellä ja rohkealla orilla on hyvä tekniikka sekä ratsastettavuus estelle, ja se on hurmannut estekilpailuiden yleisöä useasti nopeilla "kaikki tai ei mitään" uusintaradoillaan. Oria on käytetty melko paljon suomenhevosten jalostukseen, sillä Mehtäläisen tiedetään periyttävän jälkeläisilleen rohkeaa luonnetta sekä hyvää hyppytekniikkaa.

ii. Mettänpeikko on tunnettu kenttähevonen, joka on kilpaillut hyvin tuloksin kansallisella tasolla jopa yhden tähden kenttäkilpailuita. Fysiikaltaan kestävä; sopusuhtaisen rungon sekä hyvät jalka-asennot omaava hevonen liikkuu melko energisesti, ja se kantaa itseään mielellään ryhdikkäänä niin sanotusti oikein päin. Hyvän hyppytekniikan sekä vahvan ponnistuksen omaava ori on luonteeltaan ystävällinen, nöyrä ja äärettömän yhteistyöhaluinen. Rautiasta, 154cm korkeaa kantakirja II-palkittua oria on käytetty melko paljon suomenhevosten jalostukseen. Ennen vihreille niityille siirtymistä Mettänpeikko jätti jälkeensä varsoja, joista suurin osa on päätynyt alue- tai kansallisen tason este- ja kenttäradoille.

ie. Hippunen on rautias, 154cm korkea suomenhevostamma joka oli eläessään aina se tallin kiukkupyllyisin tamma. Hapanta naamaa näyttävä tamma oli kuitenkin nöyrä ja kapasiteetikas ratsu, joka on palkittu muun muassa 3-vuotiaana parhaana askellajihevosena suomenhevosten laatuarvostelutilaisuudessa ja joka sijoittui 6-vuotiaana koulupuolen kasvattajakilpailussa ensimmäiselle sijalle. Kasvattajakilpailun jälkeen lennokkain liikkein liikkuva tamma myytiin ratsastuksenopettajaopiskelijalle, joka kilpaili tamman kanssa Helppo A ja Vaativa B tason luokissa. Hippunen varsoi elinkaarensa aikana kaksi varsaa, ori Mehtäläisen joka on toiminut kolmen alalajin osaajana sekä tamman Timanttihiippa joka on näyttänyt ikäluokkakilpailuissa suuria lahjoja emänsä tavoin kouluratsastuksen puolelle.

e. Tuulineito on ruunikko, 152cm korkea suomenhevostamma. Kaikki käy-tyypin omaava tamma on sopinut elinkaarensa aikana monenlaiselle harrastajalle, ja se on tarjonnut monta elämystä hevosharrastajille sekä ratsuna että valjakkohevosena. Sopusuhtaisen rungon, vahvan ylälinjan ja melko hyvät jalka-asennot omaava tamma on luonteeltaan nöyrä ja rehti hevonen, joka suhtautuu kaikkeen suurella järjellä. Aluetasolla kilpaillut tamma on ollut enimmäkseen siellä tuloslistojen puolivälissä, mutta rauhallinen ja tasainen suorittaja on kerännyt myös muutamia sijoituksia ja voittoja jokaisesta lajista. 4-vuotiaana kerran varsonut tamma viettää tänään leppoisaa harrastehevosen elämää Itä-Suomessa, sillä tamma ei enää useammastakaan yrityksestä huolimatta ole tiinehtynyt uudelleen.

ei. Tuulen Tuiske on kantakirja II-palkinnolla palkittu suomenhevosori, joka edustaa sukunsa ensimmäistä ratsuhevosta. Keskinkertaisista ravihevosista polveutunut ori omaa vahvan suorittajaluonteen sekä hyvät, tahdikkaat ja melko lennokkaat liikkeet. Vahvan, kolmitahtisen laukan omaava rautias ori on tehnyt menestyksekkään uran ratsuna sekä koulu-, este- että kenttähevosena, jonka lisäksi orilla on kilpailtu muutamia startteja valjakkoajon saralla. Rakenteeltaan melko vähän jalostukseen käytetty ori oli tyydyttävä. Sillä oli hyvät tyypit, se oli ryhdikäs sekä sen runko oli lyhyt ja vankanlainen. Orilla oli lyhyt kaula, kuivanlaiset melko hyväasentoiset jalat. Tuulen Tuiske lähti vihreämmille niityille 23-vuotiaana muun muassa neljä uomenhevosten mestaruusmitalia saavuttaen.

ee. Suvineito on ruunikko, 151cm korkea pyöreärunkoinen tamma jonka omisti koko elinkaaren kasvattajansa Oiva Kyllönen. Melko temperamenttiseksi tammaksi kuvailtu Suvineito ei toiminut koskaan sen kummoisempana ratsuna, sillä tamma oli melko haastava ratsuttaa niin sanotusti tasaiseksi ja monelle ratsastajalle sopivaksi hevoseksi. Maasta työskennellessä tamma oli kuitenkin ihan ookoo, joten useita I ja I+ palkintoja suomenhevosten valtakunnallisista näyttelyistä niittänyttä tammaa ratsastettiin sen verran, että se saatiin esitettyä ratsukantakirjassa. I-palkinnolle kantakirjattu tamma toimi elämänsä siitoshevosena, ja se sai kaiken kaikkiaan 7 kaunista, kapasiteetikasta varsaa. Suvineito lopetettiin vanhuuden tuomiin ongelmiin 22-vuotiaana.

KRJ-koulukilpailut, 46 sijoitusta

03.10.2016 Iowa, Vaativa B, 4/30
08.10.2016 Iowa, Vaativa B, 5/30
11.10.2016 Iowa, Vaativa B, 5/30
12.10.2016 Iowa, Vaativa B, 4/30
13.10.2016 Iowa, Vaativa B, 3/30
16.10.2016 Iowa, Vaativa B, 1/30
18.10.2016 Iowa, Vaativa B, 1/30
19.10.2016 Iowa, Vaativa B, 3/30
08.10.2016 Pirunkorpi, Vaativa B, 2/60
09.10.2016 Pirunkorpi, Vaativa B, 4/60
10.10.2016 Pirunkorpi, Vaativa B, 4/60
11.10.2016 Pirunkorpi, Vaativa B, 6/60
15.10.2016 Pirunkorpi, Vaativa B, 5/60
16.10.2016 Pirunkorpi, Vaativa B, 5/60
13.10.2016 Vähäpelto, Vaativa B, 4/30
19.10.2016 Vähäpelto, Vaativa B, 1/30
17.10.2016 Kaunovaara, Vaativa B, 3/30
21.10.2016 Kaunovaara, Vaativa B, 3/30
28.10.2016 Hortensia, Vaativa B, 2/30
29.10.2016 Hortensia, Vaativa B, 4/30
01.11.2016 Ros Cirein, Vaativa B, 5/40
03.11.2016 Ros Cirein, Vaativa B, 4/40
04.11.2016 Ros Cirein, Vaativa B, 1/40

10.11.2016 Ros Cirein, Vaativa B, 4/40
04.10.2016 Rappadan, Vaativa B, 4/40
06.10.2016 Rappadan, Vaativa B, 4/40
03.10.2016 Wayward, Vaativa B, 4/30
04.10.2016 Wayward, Vaativa B, 1/30
05.10.2016 Wayward, Vaativa B, 4/30
07.10.2016 Wayward, Vaativa B, 3/30
10.10.2016 Wayward, Vaativa B, 2/30
10.10.2016 Wayward, Vaativa B, 4/30
22.10.2016 Wayward, Vaativa B, 1/30
22.10.2016 Wayward, Vaativa B, 1/30
25.10.2016 Wayward, Vaativa B, 1/30
30.10.2016 Wayward, Vaativa B, 1/30
21.10.2016 Kuuralehto, Vaativa B, 5/40
24.10.2016 Kuuralehto, Vaativa B, 5/40
30.10.2016 Kuuralehto, Vaativa B, 5/40
22.10.2016 Heljävirta, Vaativa B, 5/30
25.10.2016 Heljävirta, Vaativa B, 2/30
28.10.2016 Heljävirta, Vaativa B, 5/30
04.11.2016 Mörkövaara, Vaativa B, 2/40
06.11.2016 Mörkövaara, Vaativa B, 2/40
07.11.2016 Mörkövaara, Vaativa B, 5/40
14.11.2016 Ros Cirein, Vaativa B, 6/40



ERJ-estekilpailut, 52 sijoitusta

28.10.2016 Iowa, 120cm, 3/30
17.10.2016 Vähäpelto, 120cm, 4/30
26.10.2016 Metsovaara, 120cm, 2/27
28.10.2016 Metsovaara, 120cm, 2/27
30.10.2016 Metsovaara, 120cm, 3/27
01.11.2016 Vähäpelto, 120cm, 1/36
09.11.2016 Vähäpelto, 120cm, 1/36
06.11.2016 Ros Cirein, 120cm, 4/30
09.11.2016 Ros Cirein, 120cm, 1/30
06.11.2016 Hortensia, 110cm, 2/40
03.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 2/30
05.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 4/30
07.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 2/30
08.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 2/30
10.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 4/30
01.11.2016 Iowa, 120cm, 1/30
02.11.2016 Iowa, 120cm, 3/30
03.11.2016 Iowa, 120cm, 4/30
03.11.2016 Iowa, 120cm, 5/30
06.11.2016 Iowa, 120cm, 2/30
22.11.2016 Vähäpelto, 120cm, 5/30
25.11.2016 Vähäpelto, 120cm, 3/30
29.11.2016 Vähäpelto, 120cm, 2/30
30.11.2016 Vähäpelto, 120cm, 1/30
06.10.2016 Hiprakka, 120cm, 4/75
10.10.2016 Hiprakka, 120cm, 1/75

18.10.2016 Hiprakka, 120cm, 4/75
01.11.2016 Vähäpelto, 120cm, 2/30
06.11.2016 Vähäpelto, 120cm, 4/30
10.11.2016 Vähäpelto, 120cm, 3/30
11.11.2016 Vähäpelto, 110cm, 4/30
13.11.2016 Vähäpelto, 110cm, 5/30
14.11.2016 Vähäpelto, 110cm, 1/30
16.11.2016 Vähäpelto, 110cm, 5/30
17.11.2016 Vähäpelto, 110cm, 3/30
04.11.2016 Ros Cirein, 120cm, 5/27
10.11.2016 Ros Cirein, 120cm, 2/27
13.11.2016 Ros Cirein, 110cm, 2/29
13.11.2016 Ros Cirein, 120cm, 3/27
16.11.2016 Ros Cirein, 120cm, 2/27
19.11.2016 Ros Cirein, 120cm, 1/27
01.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 4/30
08.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 3/30
08.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 1/30
09.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 2/30
10.11.2016 Mörkövaara, 110cm, 5/30
01.11.2016 Metsovaara, 110cm, 4/40
01.11.2016 Metsovaara, 110cm, 4/40
04.11.2016 Metsovaara, 110cm, 2/40
08.11.2016 Metsovaara, 110cm, 3/40
11.11.2016 Metsovaara, 110cm, 4/40
12.11.2016 Metsovaara, 110cm, 3/40



KERJ-kenttäkilpailut, 40 sijoitusta

01.10.2016 Iowa, CIC1, 1/30
07.10.2016 Iowa, CIC1, 1/30
13.10.2016 Hengenvaara, CIC1, 4/40
14.10.2016 Hengenvaara, CIC1, 1/40
17.10.2016 Hengenvaara, CIC1, 4/40
19.10.2016 Hengenvaara, CIC1, 3/40
11.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 4/30
22.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 3/30
01.11.2016 Ros Cirein, CIC1, 1/40
03.11.2016 Ros Cirein, CIC1, 6/40
12.10.2016 Kevolehto, CIC1, 2/39
13.10.2016 Kevolehto, CIC1, 3/39
14.11.2016 Mörkövaara, CIC1, 6/30
24.11.2016 Metsovaara, CIC1, 4/32
27.11.2016 Metsovaara, CIC1, 2/32
28.11.2016 Metsovaara, CIC1, 4/32
19.10.2016 Pirunkorpi, CIC1, 6/40
21.10.2016 Pirunkorpi, CIC1, 1/40
30.10.2016 Pirunkorpi, CIC1, 3/40
04.11.2016 Pirunkorpi, CIC1, 5/40

03.11.2016 Zurück, CIC1, 3/30
10.11.2016 Zurück, CIC1, 4/30
14.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 4/30
15.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 1/30
17.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 5/30
01.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 5/30
04.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 1/30
09.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 3/30
10.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 2/30
11.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 4/30
15.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 3/30
17.11.2016 Vähäpelto, CIC1, 5/30
01.11.2016 Ros Cirein, CIC1, 3/30
03.11.2016 Ros Cirein, CIC1, 2/30
06.11.2016 Ros Cirein, CIC1, 4/30
09.11.2016 Ros Cirein, CIC1, 4/30
19.11.2016 Mörkövaara, CIC1, 4/40
20.11.2016 Mörkövaara, CIC1, 4/40
02.11.2016 Metsovaara, CIC1, 3/20
05.11.2016 Metsovaara, CIC1, 1/20



VVJ-valjakkokilpailut, 50 sijoitusta

03.10.2016 Iowa, Vaativa koulukoe, 4/30
05.10.2016 Iowa, Vaativa koulukoe, 5/30
05.10.2016 Iowa, Vaativa koulukoe, 2/30
09.10.2016 Iowa, Vaativa koulukoe, 2/30
13.10.2016 Iowa, Vaativa koulukoe, 4/30
13.10.2016 Iowa, Vaativa koulukoe, 3/30
14.10.2016 Iowa, Vaativa koulukoe, 4/30
16.10.2016 Metsovaara, Vaativa tarkkuuskoe, 2/50
18.10.2016 Metsovaara, Vaativa tarkkuuskoe, 1/50
26.10.2016 Metsovaara, Vaativa tarkkuuskoe, 3/50
29.10.2016 Metsovaara, Vaativa tarkkuuskoe, 1/50
30.10.2016 Metsovaara, Vaativa koulukoe, 4/50
04.10.2016 Rappadan, Vaativa yhdistetty, 1/25
06.10.2016 Dei, Vaativa yhdistetty, 1/18
07.10.2016 Dei, Vaativa yhdistetty, 3/18
09.10.2016 Dei, Vaativa yhdistetty, 3/18
11.11.2016 Vähäpelto, Vaativa tarkkuuskoe, 4/30
12.11.2016 Vähäpelto, Vaativa tarkkuuskoe, 5/30
07.11.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 3/40
08.11.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 5/40
02.11.2016 Mörkövaara, Vaativa koulukoe, 2/40
08.11.2016 Mörkövaara, Vaativa koulukoe, 3/40
10.11.2016 Mörkövaara, Vaativa koulukoe, 5/40
21.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 2/30
24.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 3/30

25.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 1/30
26.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 3/30
30.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 3/30
01.11.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 5/33
04.11.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 5/33
05.11.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 1/33
09.11.2016 Ros Cirein, Vaativa koulukoe, 1/33
01.11.2016 Metsovaara, Vaativa tarkkuuskoe, 7/50
04.11.2016 Metsovaara, Vaativa koulukoe, 5/50
04.11.2016 Metsovaara, Vaativa tarkkuuskoe, 4/50
05.11.2016 Metsovaara, Vaativa koulukoe, 1/50
24.10.2016 Fiktio, Noviisi yhdistetty, 2/15
07.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 4/30
21.10.2016 Koistila, Noviisi koulukoe, 2/29
22.10.2016 Koistila, Noviisi tarkkuuskoe, 3/29
24.10.2016 Koistila, Noviisi tarkkuuskoe, 1/29
26.10.2016 Koistila, Noviisi koulukoe, 1/29
15.11.2016 Vähäpelto, Vaativa koulukoe, 4/30
12.11.2016 Metsovaara, Vaativa koulukoe, 2/29
14.11.2016 Metsovaara, Vaativa koulukoe, 1/29
14.11.2016 Metsovaara, Vaativa tarkkuuskoe, 4/29
20.11.2016 Metsovaara, Vaativa tarkkuuskoe, 3/29
01.11.2016 Fiktio, Noviisi koulukoe, 4/30
02.11.2016 Fiktio, Noviisi koulukoe, 4/30
04.11.2016 Fiktio, Noviisi koulukoe, 5/30



VSR-Cup kilpailut, 0 sijoitusta


VSN-Näyttelymenestys

Irtohypytyskujalla 3-vuotiaana, omistaja VP
Vähäpellon tiloissa järjestettiin tänään nuorille hevosille avoin irtohypytystilaisuus, johon olivat tervetulleet myös tilan ulkopuoliset 2-3 vuotiaat varsat. Mette on työskennellyt nyt laidunkauden aikana muutaman kerran viikossa liinan päässä juoksutuksen merkeissä, ja alkaa jo pikkuhiljaa ymmärtämään juoksutuksen idean. Alkuun Mette ei nimittäin ymmärtänyt, että sen pitäisi myös edetä liinan päässä, sillä tammavarsa pysähtyi jatkuvasti ja kääntyi katsomaan uteliaana juoksuttajaan. Pitkäpintaisen harjoituksen tuloksena Mette esittää nykyään jo ihan kivoja pätkiä juoksuttaessa ja tottelee ikäistensä tasolla juoksuttajan ääniapuja.

Tänään tamma pääsi jo entuudestaan tutuksi tulleeseen maneesiin, jossa verryttelin tamman lihaksiston liinan päässä kaikissa askellajeissa. Tänään Metellä oli oikea rallipäivä, sillä se ei olisi liinan päässä malttanut kuin ravata tai laukata niin, että maneesin hiekat pöllysivät seinille asti. Kun tamma rauhoittui, talutin sen irtohypytyskujalle ja maiskautin sen perään. Mette innostui puomikasoista aivan valtavasti, ja se syöksyikin kujalle uudelleen suorinta tietä. Pikkuhiljaa puomeja nostettiin ensin ristikoiksi, ja sitten pieniksi pystyiksi - tamma hyppäsi eteen laitetut esteet suurella innolla ja hyvällä tyylillä. Vaikka se olisi voinut antaa puolet sen vauhdista edeltäneelle varsalle, ei sen meno näyttänyt laisinkaan hullumalta. Mette osoitti irtohypytyskujalla hyvää hyppykapasiteettia ja silmää estepaikoille, mutta myös rohkeutta ja tasapainoa. Täytyy sanoa, että olen tamman suorittamiseen äärettömän tyytyväinen ja odotan tulevaisuutta sen kanssa suurella innolla: Tänään se nimittäin näytti siltä, että siitä voisi tulla lahjakas ja varma kenttäratsu tulevaisuuden kenttäratsastusradoille.

Syysmaastossa Nuppulanharjussa, omistaja VP
Meten arki Vähäpellon arjessa on lähtenyt sujumaan ihan kelvollisesti; se on ollut rauhallinen oma itsensä ja tuntuu viihtyvän ulkona suuressa tammalaumassa jopa niin hyvin, ettei tulisi millään iltaisin sisälle. Mette on lisäksi ollut kiva ja energinen ratsastaa, joten tänään oli hyvä aika lähteä ensikertaa kodin ulkopuolelle ratsastamaan. Normaalistihan kodin ulkopuolella tehty työskentely tapahtuu valmennuksessa tai kilpailuissa, mutta tällä kertaa suunnistimme traileriyhdistelmän kanssa syysruskan kaunistamaan Nuppulanharjuun muutaman tunnin vaellusretkelle.

Maastoreissun aikana keskityin vain nauttimaan leppoisasta oleskelusta hevosten parista sekä syysruskan värjäämästä luonnosta. Kaikki ne kauniit metsäpolut, hiekkapohjaiset tiet ihanine korkeuseroineen ja supervillisti laukattuine mäkineen saivat minut unohtamaan hyvin nopeasti arjen suurimmat murheet ja elämään kirjaimellisesti siinä hetkessä. Viimeistään maastoreissun puolessa välissä Reimasjärvelle käännyttyä olin pakahtua onnesta kauniin, supisuomalaisen näyn vuoksi. Mielettömän kauniin maiseman vuoksi en voinut vastustaa kiusausta, vaan kaivoin taskustani puhelimen ja nappasin Meten hörökorvista kuvan timanttien lailla kimaltelevaa järvitaustaa vasten. Koska maaston alkupää oli ollut melko railakas, Laukkavuorelle saavuttuamme pääosin kävelimme takaisin Nuppulanharjuun yhtä pientä ravipätkää unohtamatta. Nuppulanharjuun palattuamme jäin juttelemaan vielä toviksi muutaman tutun ratsastajien kanssa, jonka jälkeen siirsin auton takakontista Metelle uuden heinäverkon kuljetuksen ajaksi ja laitoin hevosen valmiiksi kuljetusta varten. Vaellus tuli tällä kertaa oikein hyvään saumaan, sillä pienellä arjen irtiotolla jaksaa painaa taas töitä pitkälle talven synkkyyteen - on se työ sitten edellisen kuun kirjanpitoa, rehujen tilaamista, valmennustuntien pitoa tai hevosen näkökulmasta raskasta raatamista ratsastajan antamien apujen mukaisesti.

Itsenäistä valjakkoajoa, omistaja VP
Kun ajatellaan valjakkoajoa parivaljakolla, on Marenkelli ja Mettänneito osoittaneen olevansa melko tasapainoinen valjakkopari. Ne ovat hyvin samankaltaisia hevosia ajaa, ja ne korvaavat toistensa heikkouksia oikeastaan paremmin, mitä saatoin koskaan toivoa. Tammat ovat toimineet jo tovin parivaljakkona, ja tänään meillä oli itsenäinen treeni nurmipohjaisella kentällä. Derbykentälle kävellessä juttelin groomin kanssa, että tänään olisi hyvä hetki ajaa tammat läpi perusteellisesti ja sen jälkeen tehdä hetki tarkkuusajoa ravissa ja laukassa, jotta molemmat ovat avuilla mutta että niillä riittää paukkuja kuitenkin vielä viikonlopun kisoihin. Alkukäynnit käveltyä otin ohjat käteen ja lähdin taivuttelemaan tammoja melko laajoilla kaarteilla, jotta ne saivat aikaa vertyä. Kun tammat rentoutuivat ja vertyivät elastiseksi, jatkoin taivuttelua ja asetusten vaihtoa puolelta toiselle ravissa ja laukassa. Tänään parivaljakon ajo tuntui oikeastaan melko helpolle; kumpikaan ei roikkunut ohjien päällä tai vaatinut pientä raipalla kutittelua kummempaa. Tammojen ollessa hyvin kuulolla työskentelin vielä hetken ravissa tehtyjen askellajin sisällä tehtyjen siirtymien parissa, sillä halusin saada molemmat tammoista aktiivisemmaksi takaa ja kantamaan itseään paremmin edestä. Aikani kootun ja lisätyn ravin parissa työskenneltyä tammat alkoivat hiljalleen siirtää painoa enemmän taakse ja samalla lyhenivät kivasti koko kropastaan. Päivän päätehtävän, tarkkuusajon parissa ei ollut mitään kummallisuuksia – pääsin jopa ajamaan tammoja normaalissa reippaammassa tempossa pienillä kaarteilla eikä pallot tippunut turhista ajovirheistä. Tämän päivän ajosta jäi erittäin hyvä fiilis, tällaisen tunteen kun saisi myös kisoissa, olisi sijoittuminen kärkipäähän realistista!

Kokonaisvaltaista siistintää, omistaja VP
Syksy on jo edennyt niin pitkälle, että ilmat ovat viilentyneet melko rivakasti ja siinä samalla hevoset ovat kasvattaneet melko ahkerasta loimituksesta huolimatta paksuja talviturkkeja. Tällaiseksi superkarvaiseksi mörrimöykyksi muuntautuneista hevosista yksi oli Mette, joka joutui tänään oikean kauneudenhuoltopäivän uhriksi. Aamulla aamuruokien jälkeen ahkerat TET-viikkolaiset hakivat Meten sisään, ja pesivät sen muutamaan kertaan shampoopesulla läpikotaisin. Mette ei ollut pesuhetkestä täysin samaa mieltä ja oli osoittanut mieltänsä näyttämällä hapanta naamaa, mutta ei ollut kuitenkaan kiukutellut sen enempää. Pesun ja solariumin alla tehdyn kuivattelun jälkeen tallimestarimme klippasi Meten läpikotaisin aina jaloista päähän, joka ei ollut tällä kertaa täysin helppo toimenpide. Normaalisti Mette on antanut klipata itsensä muitta mutkitta ja seissyt kauniisti paikoillaan, mutta olisi pitänyt arvata, että jo pesutilanteessa hapanta naamaa näyttänyt hevonen ei olisi iloinen tarjolla olevasta klippaussessiosta. Koska Mette oli käydä jatkuvan liikehdinnän vuoksi tallimestarimme hermoille, annettiin sille pieni kerta-annos rauhoittavaa suun kautta jotta sekä tallimestarimme, että Mette saisi säilyttää hermonsa loppuun asti. Klippaamisen päätteeksi Mette pääsi päiväheinille ulos, jonka jälkeen se joutui vielä iltamyöhään liikutusten jälkeen sietämään karvojen siistinnän saksin jaloista, hännästä ja korvistaan jonka lisäksi nypin sen ratsumallisen harjan edustuskuntoon. Harjaa nyppiessäni mietin itsekseni, miten ratsutukkaiset hevoset kasvattavat aina salakavalasti harjastaan järkyttävän näköisen – "vielä eilen tämäkin oli ihan siistin näköinen, mutta nyt tämä on kuin mikäkin linnunpönttö" naurahdin hevoselle, joka oli jo varsin kyllästyneen näköinen päivän toimintaan. Iltaheiniä jakaessa pysähdyin vielä Meten karsinan eteen ja totesin itsekseni, että kyllä kauttaaltaan siisti hevonen on huomattavasti edustavampi kuin metsittynyt mörrimöykky, oli hevonen siitä itse mitä mieltä tahansa.

Kestävyysajoa maastossa, omistaja VP
Syksy on tällä hetkellä Vähäpellon tiluksilla kauneimmillaan; ruska on saapunut koristamaan upealla värikirjollaan puiden lehtiä, puidut pellot tarjoavat kaunista maalaismaisemaa ja muutaman päivän piilossa ollut aurinkokin saapui ilahduttamaan ulkoilijoita. Tarkoituksenani oli tänään ratsastaa muutamilla hevosilla intervallia maastossa, mutta TET-viikkolaiset pääsivät ahkeran työskentelyn päätteeksi ratsastamaan näillä hevosilla sänkipellolle. Koska olin jo asennoitunut intervalliin, valjastin valjakossa parina työskentelevät Nellin ja Meten maratonkärryjen eteen. Kun tammat tajusivat, että ne pääsevät kentän tai maneesin sijasta maastoon, vetivät ne kärryjä matkaavoittavasti eteenpäin korvat visusti eteenpäin suunnattuina. Pitkät ja rauhalliset hölkät otettuani siirsin tammat laukkaan ja annoin niiden edetä melko reipasta laukkaa pitkällä hiekkatiellä, joka tarjosi loivaa nousua miltei koko matkalta. Tammat laukkasivat ilman suurempaa kehotusta reippaasti eteenpäin ja ne tuntuivat nauttivat reippaasta laukasta silmin nähden. Hiekkatien kaventuessa siirsin tammat käyntiin ohjatakseni ne tielle, joka tarjosi pienille laukkavedoille ylämäkeen monta mahdollisuutta. Aina ylämäkeen kannustin tammat reippaaseen laukkaan, kun taas mäen päällä siirsin tammat käyntiin ja annoin niiden vetää henkeä seuraavaan laukkavetoon saakka. Laukkavedoista hikistyneet tammat saivat pitkien käyntien lisäksi kotimatkan ajaksi villasekoitteiset filtit päälleen, sillä ilma oli kauniista auringonpaisteesta huolimatta viilentynyt ja tammat olivat juuri muutamia päiviä sitten joutuneet klippauskoneen uhriksi. Tallille päästyäni molemmat tammat olivat jo kuivuneet hyvin, mutta ne pääsivät siitä huolimatta jalkojen kylmäysten ajaksi solariumin alle lämmittelemään ja rentoutumaan. Hoidettuani tammat vein ne takaisin tarhaan, jossa ne saivatkin pian iltapäivän heinäannoksensa.

Itsenäistä koulutreeniä, omistaja VP
Aamu-auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta hymähdin, ja kiristin satulavyön tallin pihassa. Ponnistaessani Meten selkään sen korvat liikkuivat, mutta tamma pysyi hienosti paikallaan. Taputin sitä kaulalle, jonka jälkeen annoin sille pohjeavut antaakseni sille luvan lähteä liikkeelle. Teimme alkukäynnit tällä kertaa maastossa, sillä halusin käydä tamman kanssa pitkästä aikaa maastossa ja samalla pääsimme nauttimaan ihanasta kesäsäästä - ja kyllä kannatti, sillä reilun puolentunnin jälkeen tallille takaisin tullessa allani oli energinen ja hyväntuulinen hevonen! Kentällä keräsin ohjat käteen ja lähdin työstämään tammaa niin sanotulla salmiakkikuviolla, jonka jokaiseen kärkeen kokosin hevosta ja tein muutaman askeleen takaosakäännöstä ottaakseni uuden suunnan kuviosta. Takaosakäännösaskeleiden jälkeen työnsin kättä hieman eteen, ja pyysin tammaa kohti keskikäyntiä ja taas kuvion kärkeä kohden kokosin hevosta toistaakseni tehtävän. Vinski oli tänään mukavan kuuliainen ja pääsin kehumaan sitä erityisesti takaosakäännöksen askeleista, sillä tamma polki sisätakajalalla tehokkaasti. Hetken tässä tehtävässä työskenneltyäni siirsin tamman raviin ja lähdin taivuttelemaan sitä erilaisilla suorilla ja kaarevilla urilla, jotta sain ratsastettua hevosen kahden pohkeen ja kahden ohjan väliin. Mette eteni mukavasti ja se oli kevyt kädelle, mutta vasempaan kierrokseen hevonen ei taipunut yhtä rehellisesti kuin oikeaan. Siksipä jumppasin hevosta erityisesti oikeasta kyljestä, ja noin kymmenen minuutin kuluttua Mette alkoi vertymään ja antamaan periksi. Siirsin hevosen käyntiin ja tarjosin sille hetkeksi vapaat ohjat.

Välikäyntien jälkeen lähdin työstämään hevosta laukassa, jossa tein sen kanssa ensin ympyrällä myötä- ja vasta-asetusten lisäksi siirtymiä kootun ja keskilaukan välillä. Mette kokosi itseään yllättävän hyvin ja pääsin jopa sellaiseen fiilikseen, että vain vatsalihaksia puristamalla sain tamman kokoamaan itseään - nämä ovat näitä ratsastuksen iloja, joista jaksaa olla onnellinen monen monta päivää! Jatkoin vielä laukan työstämistä pienellä radanpätkällä, joka on tuttu helppo a tason radoista. Ratsastin pitkän sivun myötälaukassa, ennen lyhyen sivun kulmaa ratsastin täyskaarron ja pitkän sivun puoleen väliin palatessani lähdin ratsastamaan puoliympyrää vastalaukassa toisen pitkän sivun keskipistettä kohden. Vastakkaiselle pitkälle sivulle päästyäni tehtävänä oli vielä ratsastaa muutama askel vastalaukkaa, jonka jälkeen siirsin hevosen raviin ja lähdin toistamaan tehtävää alusta. Teimme tätä tehtävää Meten kanssa melko kootussa, mutta kuitenkin hyvin aktiivisessa laukassa ja jopa vähän yllätyin, miten tasapainoisesti se jaksoi polkea vastalaukkaa. En oikeastaan selkään edes huomannut eroa myötä- ja vastalaukan välillä, sillä tamma ei esimerkiksi valunut pitkäksi vaan pysyi juuri asettamassani muodossa. Muutamien ensimmäisten toistojen aikana täysikaarto oli hieman livetä raiteiltaan, sillä tamma puski hieman ulkoapuja vasten, mutta korjatessani apujani hevoselle selkeämmiksi Mette suoristui, eikä enää punkenut ratsastettavalta uralta pois. Onnistuneiden harjoitusten jälkeen siirsin hevosen uudelleen käyntiin ja annoin sen tasoittaa hengityksen vapain ohjin.

Vielä loppuun halusin työskennellä hieman ravissa, jossa Mette tuntui etenevän tehokkaan laukkaharjoituksen jäljiltä todella suuriliikkeisesti ja jos koskaan niin nyt takajalat rungon alla. Ja jos laukassa pääsin jo ratsastuksen parhaimpiin fiiliksiin, en tiedä mitä ravi minulle tarjosi - ravin aikana nimittäin pääsin vain nauttimaan tamman liikkeeistä, sillä sitä ei tarvinnut korjata juuri ollenkaan missään vaiheessa. Kuten tallitytöillekin ratsastuksen päätteeksi sanoin, niin loppuun pääsin fiilistelemään oikealla potkukelkka-meiningillä, sillä aina, kun pyysin jotain, Mette suoritti tehtävää niin kauan, että toin sen eteen uuden tehtävän. Ihan mieletöntä, tällaisia onnistumisia lisää!

Valjakkoajovalmennus, valmentajana Tuulia T.
Olin aiemmin päivällä sanonut vetäväni vain yhden valjakkovalmennuksen, mutta toisin kävi, sillä VP saapui kentälle ruunikon värityksen omaavaa Mette tammaa ajaen. Protestoituani asiaa hetkisen suostuin kuitenkin pitämään kaksikolle valjakkovalmennuksen kun he kerran jo olivat rattaineen paikalla. Alkulämmittelyksi halusin teidän tekevän käynnissä ja ravissa ympyröitä sekä kiemurauria. Ruunikko tamma vastasi ohjasapuihisi halukkaasti heti kun kokosit ohjat kuolaintuntumalla, joten en voinut kuin ihailla työskentelyänne jo alkulämmittelyjen aikana niin saumattomalta yhteistyönne vaikutti. Lämmiteltyänne kunnolla annoin teille ensimmäiseksi tehtävänannoksi tehdä pysähdyksen kunkin pitkän sivun keskellä, jossa teidän tulisi seistä liikahtamatta kymmenen sekunnin ajan, minkä jälkeen peruuttaisitte kolme metriä ennen kuin siirtyisitte takaisin harjoitusraviin, jossa tehtävään myös tultaisiin. Aluksi tamma ei olisi malttanut seistä aloillaan täyttä kymmentä sekuntia vaan alkoi liikahdella muutaman sekunnin jälkeen, jolloin kehotin sinua rentouttamaan otettasi ohjista. Tulitte myöskin pysähdyksiin hieman töksähtäen, joten neuvoin sinua kuinka voisit korjata asian, minkä jälkeen pysähdyittekin sujuvasti harjoitusravista paikallenne. Rentouduttuasi otettasi neidin ohjista sekä löysättyäsi ohjia niin että sinulla oli enää vain minimaalinen tuntuma ajokkisi suuhun se myöskin jaksoi seistä aloillaan siltä vaaditun ajan. Peruutuksissa ja peruutuksesta liikkeellelähdössä ei teillä ilmennyt ongelmia, joten niissä ei minulla ollut mitään korjattavaa. Saatuanne myöskin pysähtymiset ja pysähdyksessä aloillaan seisomisen kuntoon annoin sinulle luvan kävellä hetken uraa pitkin ruunikon suomenhevosesi kanssa, minkä jälkeen annoinkin teille valmennuksen toisen tehtävän. Tunnin lopuksi tekisimme vielä volttiharjoituksen siten, että D ja X-kirjaimen välillä tekisitte harjoitusravissa halkaisijaltaan 20 metrin voltin oikealle ja X-ja G-kirjaimen väliin samankokoisen voltin vasemmalle. Tämä sujui teiltä heti oikein mallikelpoisesti, joten muutaman pikkukorjauksen jälkeen annoinkin teille luvan siirtyä loppukäynteihin ja jätin teidät huolehtimaan itsenäisesti loppuveryttelyistä, sillä minulla oli jo kova kiire päästä autonrattiin, sillä minulla oli vielä pitkä ajomatka edessäni takaisin Lappiin.

Kouluvalmennus, valmentajana Salazar (muokkaus VP)
Valmennettavani Mette osoittautui yhdeksi helpoimmista hevosista, jotka olivat koskaan tarkan silmäni alle päässeet treenaamaan. Jo alkuverryttelyjen aikana, kymmenessä minuutissa se esitteli minulle parhaimmat puolensa annettuani vapaat kädet ratsastajalle verkan suunnittelussa. Tämä otti ratsullaan temmonlisäyksiä, ympyröitä, avoja ja pohkeenväistöjä. Tuntui ihan siltä, että ratsastaja vasta ehti ajatella jotain mitä halusi, kun Mette oli jo toteuttamassa sitä. Mikä työmoraali ja reaktionopeus avuille tammalla olikaan!

Halusin heittäytyä suuruudenhulluksi tällä kertaa ja ensimmäiseksi tehtäväksi pistin takaosakäännöksiä. Ensimmäiset kokeilut pyöräyttää ruunikko suomenhevostamma takaosansa ympäri sisälsivät muutaman haparoivan sivuaskeleen juuri niiden jalkojen taholta, joiden tuli polkea rytmikkäästi paikallaan. Syy löytyi satulan päältä sillä huomasin ratsastajan istunnan lysähtävän vasemmalle samalla, kun hän käänsi hevostaan. Rehti ja reipas suomenhevonen tulkitsi sen jonkin sortin painoavuksi ja yritti suorittaa tehtävää jonka avut olivat niin ristiriitaiset, ettei hevonen oikein pysynyt kärryillä sen suhteen mikä tehtävä edes oli. Huomautettuani asiasta ratsastaja sai ruotonsa suoraksi ja Mette takaosakäännökset kunnialla suoritetuiksi. Otimme vielä lopuksi erilaisia taivutusharjoituksia pituushalkaisijalla. Halusin hevosen suorastaan yliasettuvan tässä valmennuksen harjoituksessa. Asetusta vaihdettiin lyhyen suoristuksen kautta peräti viisi kertaa yhden pituushalkaisijan aikana. Metelle hommassa ei ollut mitään ihmeellistä ja se teki vain niin kuin se osasi, eli loistavasti. Hevonen tuntui koko valmennuksen ajan keskittyneen ratsastajaansa lähes täydellisesti, ignooraten kaikki ulkopuoliset ärsykkeet. Kun päästin ratsukon loppuverryttelyiden pariin, en voinut olla hymyilemättä - hevonen vaikutti tyytyväiseltä ja ratsastastajan kasvoilla oli pieni, onnellinen hymy.

Estevalmennus, valmentajana Salazar (muokkaus VP)
Aloittelin estevalmennusta Vähäpellon kentällä, Mette-nimiselle suomenhevostammalle. Hevosta olin tullut valmentaneeksi aiemminkin, mutta kouluratsastuksen parissa, joten esteratsuna se oli minulle täysin vieras. Tenttasin ratsastajalta millainen tämä suomenhevonen oli esteillä ja sain vähän takeltelevaisen vastauksen, että kyllä tämä mitään osaa, mutta viime aikoina on ollut melko kokonaisvaltaisia ongelmia niin hyppäämisen kuin lähestymistenkin suhteen. Alkuverryttelyt lähtivät käyntiin ratsukolla oma-aloitteisesti. Samalla kun kasasin esteistä, annoin ohjeeksi tehdä jotain kontrolliharjoituksen tapaista, mutta muuten ratsastaja sai päättää verryttelystä omin päin. Hyppäisimme jotain hyvin yksinkertaista tehtävää ainakin näin alkuun. Tehtävä oli seuraavanlainen; keskihalkaisijalle oli pystytetty korkeudeltaan seitsemässä kympissä oleva ristikko, jolta käännettiin vuoroin oikealle ja vuoroin vasemmalle. Näin esteelle tultiin kätevästi molemmissa laukoissa. Halusin hevosen tulevan esteelle suoraan, joten käännöksen jälkeen se piti suoristaa hyvin ja vasta sitten päästää hyppyyn. Ristikkomuodossa oleva este auttoi hevosta ylittämään sen keskeltä, minkä ajattelin olevan hyvä Metelle, jolla oli viime aikoina ollut ongelmia hyppäämisen kanssa. Ekat hypyt etenivät vauhdilla ja näyttivät suoraan sanottuina huvittavilta, sillä hevonen esitteli mitä ihmeellisempiä hyppytekniikoita ja taisipa se kerran ylittää esteen tasajalkaakin. Neuvoin ratsastajaa tukemaan ratsuaan enemmän, pohkeet kiinni ja ohjan tuki mukaan. Askeleet oli hyvä laskea, että hyppypaikka osuisi kohdilleen. Mitä enemmän ratsastaja ratsasti, sitä paremmin Mette alkoi hahmottamaan mitä sen kuului tehdä. Valmennuksen loppupuolella se alkoi muistuttaa jo ihan kelvollista estehevosta, joten pääsimme lopettamaan valmennuksen tänään onnistuneeseen, tasapainoiseen ja rytmikkääseen suorittamiseen. Luulen, että ongelmaksi on koostunut viime aikoina se, että ratsastaja ei ole antanut tammalle riittävää tukea - kotitreeneihin siis paljon lisää tarkkuutta!

Estevalmennus, omistaja VP
Vanha valmentajani tuli tänään pitämään minulle ja Metelle yksityisvalmennuksen esteratsastuksen parissa, joka tuli loppujen lopuksi oikein hyvään saumaan vaikka itsenäiset treenit ovatkin sujuneet kohtuullisesti. Valmennus aloitettiin työskentelemällä melko pitkään sileällä niin, että hevonen saatiin rehellisesti takaosansa päälle ja sen molemmat lavat saatiin haltuun. Varsinkin siksak-pohkeenväistön aikana Mette parani ihan mielettömästi - se keveni edestä ja aktivoitui kauttaaltaan. Valmennusta jatkettiin pysty - okseri - okseri linjalla niin, että esteväleihin ratsastettiin vuoroin kootumpaa laukkaa askelten määrää lisäten ja vuoroin laukkaa lisättiin niin, että laukka-askelia saatiin vähennettyä. Mette hyppäsi suurella innolla ja varsinkin oksereille se teki ilmavia, pyöreitä hyppyjä jonka johdosta varsinkin ensimmäisen okserin jälkeen oli vaikeuksia lyhentää laukkaa toiselle okserille. Toistojen ja alkuinnostuksen myötä toinenkin esteväli saatiin sujumaan lyhennetyssä laukassa ja loppujen lopuksi tammalle riitti, että sen satulaan istuu tiiviisti ja jännittää vatsalihaksiaan.

Valmennusta jatkettiin hyppäämällä radanosia, jotka koostuivat sekä suorista että kaarevista linjoista. Rataan mahtui myös muutamia teknisempiä lähestymisiä, jonka lisäksi harjoittelimme muutamia ratsastuksellisia juttuja muun muassa vesimaton kanssa. Mette hyppäsi koko valmennuksen hyvällä flowlla; se oli energinen, mutta se vastasi apuihin hyvin jonka lisäksi sain itse sellaisen fiiliksen että pystyin ratsastamaan tammaa askel askeleelta tehokkaasti. Valmennuksen loppua kohden hyppäsimme muutaman esteen rataa ensin niin, että rataan kuului normaali lyhyt vesimatto. Vesimattoa lähestyessä valmentaja halusi minun istuvan niin sanotusti liikkeen taakse ja rohkaisevan siten hevosta hyppäämään vesimaton ilman sen suurempia kommervenkkejä. Kun vesimatto oli meille molemmille tuttu juttu, hypättiin rataa noin 120cm tasolla vaihtaen vesimatto ensi kertaa koskaan pitkäksi vedeksi. Ensimmäisellä kerralla Mette jäi seisomaan hieman pitkää vettä vasten, mutta eteni kuitenkin hienosti eteenpäin kun rohkaisin tammaa pohkeella. Seuraavat kerrat tamma menikin pitkää vettä kuin vanha konkari, joka oli oikeasti ihan uskomatonta - tästä tammasta saa kyllä olla aina niin ylpeä, sillä uudetkaan elementit tai tehtävät eivät saa sitä järkyttymään vaan se etenee vanhanaikaisen höyryveturin tapaan varmasti eteenpäin!

Estevalmennus, valmentajana Heli Kuismanen
Alkutunnista verryteltiin tehtävällä, jossa kentän keskelle sijoitetut pystyesteet oli sijoitettu sivujen suuntaisesti "ristiksi" ja jotka tuli ratsastaa siten, että jokaiseen kulmaan ratsastettiin voltti. Näin ollen jokaisen hypyn välissä tehtiin kaksi volttia kulmiin. Toisessa tehtävässä esteet oli sijoitettu pääty- ja keskiympyröille. Näin radan varrella vaihtui suunta ja yhdelle ympyrälle pystyi varioimaan useammankin kierroksen. Haasteena kaikilla ratsukoilla oli nopea suoristaminen molemmissa tehtävissä. Meten kanssa ei ehkä tänään aivan onnistuttu vaativia lähestymisiä sisältävissä tehtävissä, jotka selkeästi tuottivat teille vaikeuksia etenkin alkutunnista. Tiukka voltti ja nopea suoristaminen ennen estettä ei ollut helppo yhdistelmä, mutta esteiden mataluuden ansiosta yli päästiin. Sen sijaan ympyrätehtävän korkeammat esteet olisivat vaatineet napakampia lähestymisiä: nyt puomit putoilivat enemmän kuin pysyivät kannattimillaan.

Kouluvalmennus, valmentajana Vivian
VP:n ja Meten valmennuksen aiheena oli oikein kunnon taivuttelut, tavoitteena saada tamma mahdollisimman vetreäksi ja rennoksi. Tunti aloitettiin avotaivutuksilla, sekä toki ratsastaja sai taivutella ratsuaan myös ympyröillä ja kulmissa, ehkä hieman liioitellustikin. Mette olikin melko jäykkä, sen huomasi heti, sillä avotaivutukset eivät aluksi oikein ottaneet onnistuakseen jäykkyyden takia. Kunhan vaan otettiin tarpeeksi monta toistoa, niin alkoi hevonenkin hieman vertyä. Tamma oli rentoutunut ja vertynyt todella paljon avotaivutusten avulla, joten sulut onnistuivat alusta alkaen oikein mainiosti. Laukkasuluissa oli aluksi pientä vääntämistä, sillä kentän ohi sattui kulkemaan tuttuja kavereita, jolloin tamman keskittyminen herpaantui hetkeksi. Siinä vaiheessa ratsukon yhteistyö oli melko sähellystä, mutta pian tamma jo unohti ohi kulkeneet kaverit ja jatkoi työskentelemistä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Lopputunnista tamma väläytteli ihan mielettömiä pätkiä laukassa, johon oli oikein hyvä päättää valmennus.

Kouluvalmennus, valmentajana Vivian
Tänään VP ja Mette pääsivät valmennukseeni treenaamaan vastalaukkaa. Alkuverryttelyissä ratsastaja sai taivutella hevostaan runsaasti sekä tehdä siirtymisiä, jotta se olisi varsinaisessa tehtävässä hyvin vertynyt ja kuulolla. Heti verkattuaan alettiin hommiin, ensin teetin ratsukolle muutamia ravitehtäviä. Tehtävänä oli lyhentää ravia lyhyellä sivulla ja pidentää pitkillä sivuilla. Lyhennykset näyttivät olevan melko tuttua hommaa, kuten pidennyksetkin, vaikka niissä oli aluksi hieman ongelmia. Mette meinasi olla hieman laiskana eikä lähtenyt pidentämään aivan niin terävästi, kuin oli tarkoitus. Ravitehtävien jälkeen siirryttiin kahdeksikolle laukkaamaan. Tehtävänä oli pitää sama laukka yllä koko ajan, eli ei laukanvaihtoja keskellä taikka kaarteissa. Vastalaukka tuotti hieman vaikeuksia, sillä aina kaarteessa Mette meinasi vaihtaa laukan myötälaukaksi. Lopulta ratsastaja sai sen kuitenkin pysymään samalla laukalla, ja näin Mettekin ymmärsi tehtävän tarkoituksen.

Estevalmennus, valmentajana Vivian
Tänään olin lupautunut pitämään estevalmennusta VP:lle ja Metelle. Olinkin rakentanut kentän täyteen kaikenlaisia erikoisesteitä, oli porttia, lainetta, muuria ja vesimatto. Tunti aloitettiin tottakai alkuverryttelyillä, jossa ratsukko meni ravi- ja laukkapuomeja sekä pieniä kavaletteja. Kun ratsukko oli hyvin verrytellyt, oli aika aloittaa hyppääminen. Ensin tultiin kaikki pelottavat erikoisesteet yksittäisinä. Mette hyppäsi kuin vanha tekijä eikä ollenkaan tuijotellut yhtäkään estettä. Kun kaikki esteet oli hypätty yksittäisinä, oli aika aloittaa radan hyppääminen. Ensimmäisenä oli tavallinen okseri, jonka alla oli koristekukkia. Ratsukko lähestyi estettä hieman liian hitaasti, mutta hevonen pääsi kuitenkin puhtaasti yli. Käskin ratsastajan laittaa hevoseen enemmän vauhtia, ja hän teki työtä käskettyä. Seuraava este oli muuri, jossa ei myöskään mitään ongelmaa ja sitä seuraava este hypättiin myöskin ongelmitta, kuten myös koko loppu rata. Ainoa huomauttamisen arvoinen asia oli tosiaan se vauhti, jota saisi jossain kohdissa olla hieman enemmän. Kaiken kaikkiaan kuitenkin oikein onnistunut tunti ratsukon osalta!

Estevalmennus, valmentajana Vivian
VP ja Mette pääsivät jälleen estevalmennukseeni. Suunnitelmanani oli teettää ratsukolle laukan lyhentämistä ja pidentämistä suhteutetun linjan avulla. Hyppääminen aloitettiin tulemalla linja ihan normaalilla, hyvätempoisella laukalla. Normaalisti linjan väliin mahtuisi siis viisi laukka-askelta, ja niin mahtui nytkin. Ratsukko sai tulla linjaa muutaman kerran molemmista suunnista normaalilla laukalla, ja sen jälkeen käskin lyhentää laukkaa kuuten askeleeseen. Ratsukko tuli ensimmäiselle esteelle liian isolla laukalla, joten linja olisi tullut viidellä laukalla, mutta Mette otti ennen toista estettä vielä yhden pikkuaskeleen. Käskin tulle heti uudelleen ja lyhentää laukkaa jo ennen ensimmäistä estettä. Näin saatiin kuin saatiinkin väliin mahtumaan kuusi askelta! Pidennyksissä ei ollut missään vaiheessa juuri mitään vaikeuksia. Esteet olivat lopussa 120cm korkeudella, mutta sehän ei tietysti tuottanut ratsukolle minkäänlaista ongelmaa. Tunti lopetettiin erittäin hyvin onnistuneeseen pätkään.

ulkoasu © Narie                  muu materiaali © Vähäpelto                  virtuaalitalli - virtuaalihevonen