Vähäpelto

Hallaonni

KTK-III


Rekisterinumero VH17-018-1603
Syntymäaika, ikä 22.08.2017, 8-vuotias
Rotu ja sukupuoliSuomenhevonen, ori
Säkäkorkeus ja väriVoikko, 153cm
Maahantuoja Vähäpelto, Suomi
OmistajaVP (VRL-14355)
PainoitusYleispainoitteinen
KoulutustasoHeA, 100cm, Helppo

20.12.2017 Suomenhevosten kantakirjaustilaisuus 68p. KTK-III

Kun Vähäpeltoon saapuu uusia ihmisiä tutustumaan, kierrätän heidät usein oman pienen ylpeyteni Onnin kautta. "Tämä kullanhohtoinen, markanlänttejä täynnä oleva ori on niitä löytöjä, joista hevosenomistaja on ikuisesti kiitollinen. Sain ostettua Onnin puoli-ilmaiseksi maitovarsana sillä sen kasvattajalla ei ollut resursseja pitää orivarsaa eikä kasvattaja muutenkaan tuntunut olevan ajantasalla orin arvosta - voisi kai sanoa, että toisen onni on toisen epäonni. Mutta siinä se nyt on, tonnilla ostettu hevonen joka ei jätä kylmäksi kilpailukentillä eikä orimarkkinoillakaan." mä usein tuumin samalla, kun rapsutan uteliasta hevostani korvien välistä. "Se on ominaisuuksiltaan täyttä kultaa."

Ja tottahan se on. Onni on ollut varmasti yksi hevoshistoriani helpoimpia ja nöyrimpiä hevosia, jonka kanssa kaikki tuntuu sujuvan kuin rasvattu. Ori on lempeä ja seurallinen hoitaa paikassa kuin paikassa ja tilanteessa kuin tilanteessa, se käyttäytyy siivosti kengittäjän ja eläinlääkärin läsnäollessa eikä välitä tuon taivaallista esimerkiksi pesu- tai klippaustilanteista. Perushoitotoimenpiteet tuntuvat kuitenkin kestävän orin kanssa hieman normaalia pidempään, sillä rauhallisesta olemuksestaan huolimatta se on hyvin osallistuva - milloin se haluaa tutkia hoitajansa kädet tai puhallella lämmintä ilmaa ihmisen kasvoille. Ja joskus se vuosia vanha harjakassi on niin kiinnostava, että sitä tutkitaan korvat höröllä tuntikaupalla.

Ratsuna Onni on oikea monitoimihevonen, joka sopii oikeastaan hyvin monenlaiselle ratsastajalle. Hieman aremman ja kokemattomamman ratsastajan kanssa se pötkii kaula (...ja ehkä toisinaan myösrunko ja takajalat, heh) pitkänä kun taas osaavan ja vaativan ratsastajan kanssa se tekee juuri sitä mitä pyydetään tulematta kuitenkaan vahvaksi tai vastahakoiseksi. Onni on loppujenlopuksi hyvin kevyt ja herkkä ratsastaa ja toisinaan tuntuu siltä, että se olisi astetta parempikin kouluratsu vaikkei se nytkään missään nimessä huono ole. Sileällä työskennellessä Onnin lempijuttuja ovat varmasti sivuttaisliikettä ja kokoamista vaativat jutut kuten avo- ja sulkutaivutukset sekä siirtymät. Eikä sovi unohtaa keskiaskellajien työstämistä, sillä suuren liikelaajuuden omaava ori on elementissään esimerkiksi keskiravia ja - laukkaa tehdessä; se nousee kuin itsekseen säästä ylös ja laittaa takajalkoja vatsan alle niin, että koulutuomarit eivät voi olla pitämättä näkemästään - tai sitten ovat täysin puusilmiä.

Rata- ja maastoesteitä hypätessä rauhalliseen, mutta eteenpäinpyrkivään Onniin saa hieman lisäeloa, sillä ori tuppaa toisinaan kuumumaan esteitä hypätessään. Jollekkin kuumuminen voi tarkoittaa sitä että pidättävät avut saavat silmävalkuaiset loistamaan ja etupään nousemaan, mutta Onnin tapauksessa kuumumisella tarkoitetaan sitä, että se kerää kinttujaan yhä nopeammassa tahdissa allensa ja jos mahdollista on vielä herkempi ja kevyempi ratsastaa. Nuoruusvuosinaan Onni jäi toisinaan juoksemaan estettä kohden, mutta aktiivisella treenauksella ori on ymmärtänyt että kun ratsastajaa kuuntelee myös estettä lähestyessä pääsee esteestä todennäköisemmin sulavammin yli. Noin muuten Onni on rohkea ja oikeastaan aika kyvykäskin hyppääjä; se ei kyttää erikoisempiakaa elementtejä ja sillä on esteellä hyvä, varovainen jalkatekniikka. Maastoesteitä hypätessä Onni on parhaimmillaan silloin, kun ratsastaja istuu hevosen lähellä antaen sille kuitenkin tarvittavan tilan - mitä vähemmän säätöä, sen parempi lopputulos.

Ori on tottunut matkustaja, joka matkustaa yhtä hyvin niin trailerissa kuin rekassakin. Vieraaseen paikkaan saavuttua se tarkkailee ympäristöään uteliaana, mutta ei lähde monille oreille tyyppilliseen tapaan pyörimään ympyrää tai huutamaan kaikelle, joka liikkuu. Tämä lienee Onnin yksiä parhaimpia piirteitä, sillä leppoisen luonteen ansiosta sen kanssa voi lähteä yksinkin reissuun.

...

i. Hallaukko
evm, voikko, 154cm
ii. Pakkasukko
evm, rautiaankimo, 155cm
iii. Porhelius
evm, rautiaankimo, 155cm
iie. Talvineito
evm, voikko, 150cm
ie. Hallayö
evm, voikko, 149cm
iei. Hemminki
evm, punarautias, 157cm
iee. Lapinloimu
evm, voikko, 142cm
e. Köyhien Ilo
evm, vaaleanrautias, 153cm
ei. Elon Renko
evm, punarautias, 155cm
eii. Elon Kapassi
evm, punarautias, 154cm
eie. Rengitär
evm, tummanpunarautias, 155cm
ee. Hattulan Ilona
evm, vaaleanrautias, 150cm
eei. Kajon Valo
evm, voikko, 156cm
eee. Ilotyttö
evm, vaaleanpunarautias, 151cm

Jälkeläiset

sukupuolinimisyntymäaikaemä
ori Vähäpellon Onni 03.10.2017 Rakkausreaktio
KRJ-koulukilpailut, 40 sijoitusta

11.09.2017 Hiprakka, Helppo A, 4/40
12.09.2017 Hiprakka, Helppo A, 3/40
12.09.2017 Hiprakka, Helppo A, 5/40
15.09.2017 Hiprakka, Helppo A, 2/40
18.09.2017 Hiprakka, Helppo A, 4/40
22.09.2017 Hiprakka, Helppo A, 6/40
27.09.2017 Hiprakka, Helppo A, 4/40
28.09.2017 Hiprakka, Helppo A, 3/40
30.09.2017 Hiprakka, Helppo A, 2/40
03.10.2017 Vähäpelto, Helppo A, 4/30
04.10.2017 Vähäpelto, Helppo A, 5/30
09.10.2017 Vähäpelto, Helppo A, 2/30
12.10.2017 Vähäpelto, Helppo A, 2/30
14.10.2017 Vähäpelto, Helppo A, 1/30
14.10.2017 Vähäpelto, Helppo A, 5/30
17.10.2017 Vähäpelto, Helppo A, 1/30
18.10.2017 Vähäpelto, Helppo A, 4/30
19.10.2017 Vähäpelto, Helppo A, 4/30
18.09.2017 Maana, Helppo A, 2/30
19.09.2017 Maana, Helppo A, 4/30

24.09.2017 Maana, Helppo A, 1/30
28.09.2017 Maana, Helppo A, 3/30
09.10.2017 Maana, Helppo A, 4/30
10.10.2017 Maana, Helppo A, 4/30
15.10.2017 Maana, Helppo A, 1/30
08.10.2017 Teilikorpi, Helppo A, 1/40
11.10.2017 Teilikorpi, Helppo A, 5/40
15.10.2017 Teilikorpi, Helppo A, 1/40
17.10.2017 Teilikorpi, Helppo A, 4/40
19.10.2017 Teilikorpi, Helppo A, 4/40
20.10.2017 Teilikorpi, Helppo A, 4/40
02.10.2017 Ketola, Helppo A, 4/30
03.10.2017 Ketola, Helppo A, 4/30
08.10.2017 Ketola, Helppo A, 5/30
14.10.2017 Ketola, Helppo A, 1/30
16.10.2017 Ketola, Helppo A, 2/30
17.10.2017 Ketola, Helppo A, 3/30
19.10.2017 Ketola, Helppo A, 2/30
08.11.2017 Thirteen, Helppo A, 2/30
10.11.2017 Thirteen, Helppo A, 4/30



ERJ-estekilpailut, 42 sijoitusta

23.09.2017 Vähäpelto, 100cm, 4/30
25.09.2017 Vähäpelto, 100cm, 3/30
25.09.2017 Vähäpelto, 100cm, 4/30
27.09.2017 Vähäpelto, 100cm, 5/30
27.09.2017 Vähäpelto, 100cm, 4/30
29.09.2017 Vähäpelto, 100cm, 3/30
04.10.2017 Turmeltaja, 100cm, 3/30
06.10.2017 Turmeltaja, 100cm, 2/30
10.10.2017 Turmeltaja, 100cm, 2/30
13.10.2017 Turmeltaja, 100cm, 3/30
02.10.2017 Teilikorpi, 100cm, 4/40
09.10.2017 Teilikorpi, 100cm, 1/40
12.11.2017 Duán Stable, 100cm, 2/30
13.11.2017 Duán Stable, 100cm, 3/30
14.11.2017 Duán Stable, 100cm, 5/30
15.11.2017 Duán Stable, 100cm, 5/30
18.11.2017 Duán Stable, 100cm, 3/30
11.11.2017 Roscoff, 90cm, 3/30
12.11.2017 Roscoff, 90cm, 1/30
13.11.2017 Roscoff, 90cm, 4/30
15.11.2017 Roscoff, 90cm, 1/30

17.11.2017 Roscoff, 90cm, 3/30
18.11.2017 Roscoff, 90cm, 2/30
21.11.2017 Roscoff, 90cm, 2/30
02.12.2017 Turmeltaja, 100cm, 4/40
07.12.2017 Turmeltaja, 100cm, 6/40
08.12.2017 Turmeltaja, 100cm, 4/40
09.12.2017 Turmeltaja, 100cm, 4/40
12.12.2017 Turmeltaja, 100cm, 6/40
14.12.2017 Turmeltaja, 100cm, 6/40
15.12.2017 Turmeltaja, 100cm, 3/40
17.12.2017 Turmeltaja, 100cm, 6/40
11.11.2017 Roscoff, 90cm, 3/30
12.11.2017 Roscoff, 90cm, 1/30
13.11.2017 Roscoff, 90cm, 4/30
17.11.2017 Roscoff, 90cm, 3/30
18.11.2017 Roscoff, 90cm, 2/30
21.11.2017 Roscoff, 90cm, 2/30
02.01.2018 Turmeltaja, 100cm, 3/40
10.01.2018 Turmeltaja, 100cm, 7/40
13.01.2018 Turmeltaja, 100cm, 1/40
14.01.2018 Turmeltaja, 100cm, 5/40



KERJ-kenttäkilpailut, 44 sijoitusta

22.09.2017 Hukkapuro, Helppo, 2/30
23.09.2017 Hukkapuro, Helppo, 2/30
24.09.2017 Hukkapuro, Helppo, 5/30
27.09.2017 Hukkapuro, Helppo, 5/30
28.09.2017 Hukkapuro, Helppo, 3/30
29.09.2017 Hukkapuro, Helppo, 3/30
30.09.2017 Wolf Sporthorses, Helppo, 3/30
07.10.2017 Puzzle Rebellion, Helppo, 5/30
17.10.2017 Puzzle Rebellion, Helppo, 2/30
21.10.2017 Puzzle Rebellion, Helppo, 3/30
06.10.2017 Silverlode, Helppo, 2/30
09.10.2017 Silverlode, Helppo, 4/30
10.10.2017 Silverlode, Helppo, 4/30
17.10.2017 Silverlode, Helppo, 1/30
23.10.2017 Silverlode, Helppo, 2/30
26.10.2017 Silverlode, Helppo, 4/30
29.10.2017 Silverlode, Helppo, 2/30
04.10.2017 Vähäpelto, Helppo, 4/30
05.10.2017 Vähäpelto, Helppo, 5/30
07.10.2017 Vähäpelto, Helppo, 4/30
08.10.2017 Vähäpelto, Helppo, 1/30
09.10.2017 Vähäpelto, Helppo, 1/30

11.10.2017 Vähäpelto, Helppo, 3/30
12.10.2017 Vähäpelto, Helppo, 1/30
14.10.2017 Vähäpelto, Helppo, 2/30
15.10.2017 Vähäpelto, Helppo, 5/30
16.10.2017 Vähäpelto, Helppo, 5/30
20.10.2017 Vähäpelto, Helppo, 1/30
02.10.2017 Vähäpelto, Helppo, 5/30
09.10.2017 Vähäpelto, Helppo, 5/30
12.10.2017 Kisakeskus Lapland, Helppo, 3/30
06.10.2017 Teilikorpi, Helppo, 6/40
09.10.2017 Teilikorpi, Helppo, 5/40
01.11.2017 Turmeltaja, Helppo, 2/40
02.11.2017 Turmeltaja, Helppo, 2/40
12.11.2017 Turmeltaja, Helppo, 1/40
14.11.2017 Turmeltaja, Helppo, 4/40
16.11.2017 Turmeltaja, Helppo, 3/40
19.11.2017 Turmeltaja, Helppo, 1/40
14.12.2017 Turmeltaja, Helppo, 1/40
04.12.2017 Turmeltaja, Helppo, 1/40
14.12.2017 Turmeltaja, Helppo, 6/40
16.12.2017 Turmeltaja, Helppo, 6/40
20.12.2017 Turmeltaja, Helppo, 1/40


VSR-Cup kilpailut, 00 sijoitusta


VSN-Näyttelymenestys

Päiväkirjamerkintä, kirjoittajan omistaja
Mistä tietää, että yrittäjä viettää vuoden ensimmäistä vapaapäiväänsä? Ei ainakaan siitä, että se heiluu tukka putkella tallilla kuin varmistaakseen, että kaikki sujuu niinkuin kaikki muutkin päivät ovat sujuneet. Ehkä "yrittäjä ei tunne vapaapäiviä"-sananlaskulla on jotain perää. Ainakin, jos puhutaan hevosalan yrittäjästä, sillä tottahan se on, että yrittäjyys hevosalalla on enemmän elämäntapaa kuin elannonhankkimista. Tai no. Ainakin meillä Vähäpellossa se menee niin.

Vaikka vietin vapaapäivää, en voinut olla olematta tallilta pois. Olinhan sopinut hyvän ystäväni Riian kanssa treffit, ja koska molemmat ovat joutuneet ison hevoskärpäsen puremaksi, oli melkoisen selvää että ennen sivistynyttä kaupunkikierrosta viineineen meidän oli päästävä tallille. Ja oikeastaan on pakko sanoa, että aurinkoinen talviaamu tarjosi meille parhaimman mahdollisen maastoilusään yhdessä Onnin ja Veikon kanssa.

Lähdimme tallilta liikkeelle puoli yhdeksän aikaan; minä Onnilla ja Riia vakioratsuksi muodostuneella Veikolla. Vaikka meistä kumpikin on Riian kanssa varsinaisia hölösuita, tyytyväiset hevoset ja lämmin talviaurinko sai meidät hiljentymään pitkäksi aikaa nauttimaan kirjaimellisesti hetkestä. Hetkestä, jossa kaikki huolet ja murheet katosivat ja kasvoille pyyhkiytyi väkisinkin pieni hymy.

"Hei, ei viitsitä olla ihan tuppisuita. Ravataanko tämä tie loppuun ja käydään Koskisten pellolla ottamassa pienet laukkalähdöt? Tai niin, en mä tiedä miten se käyttäytyy, mutta musta olisi superhauskaa päästä vähän revittelemään Veikon kanssa!" Riia totesi, ja kannusti ratsunsa raviin kuin tietäen tulevan vastaukseni. "Mennään vaan, mutta ole henkisesti valmis ottamaan Onnin tilsat päähäsi, mä en meinaan turhia pidättele tätä nyt, kun lunta on kerrankin tarjolla."

Kun pääsimme ratsuinemme lumihangen peittämälle sänkipellolle ei jäänyt epäselväksi, että pojat tiesivät mitä luvassa oli. Eikä tuo kai ihme ollutkaan, sillä Koskisen luvattoman pitkä pelto oli vuosien saatossa muodostunut legendaariseksi hankilaukkapelloksi. Pieni laukka-apu, ja Onni oli jo kiitämässä täyttä laukkaa eteenpäin. Onnin laukatessa Veikon edellä iloiset korvat visusti eteenpäin suunnattuina en voinut olla nauramatta ja huutamatta Riialle "Tämä se vasta on hevosnaisen elämää! Ehkä mä vaihdan nämä yleispainoitteiset suomipuksut täysiverisiin ja lähden jenkkeihin jockeyksi."

Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana serena
Kun on vieraana toisen tallilla, on ihan kohteliasta tarjota apuaan (ja henkisesti valmistautua kivuliaan pitkäveteiseen sen itsensä lappamiseen). Vähäpellossa en yllättäen joutunutkaan karsinansiivous vuoroon vaan minulle tyrkättiin käteen riimu, jonka päässä seisoa törötti ryhdikäs, kullankeltainen suomenhevosori matkakamppeet niskassaan. Perään huikattiin kaino pyyntö josko voisin purkaa sen suojistaan ja pestä – ori, jonka nimeksi kerrottiin Onni, oli nimittäin tullut juuri kilpailuista.

Taluttelin kiltisti narun jatkeena seurailevan voikon pesuboxiin ja nappasin ensitöikseni loimen sen niskasta. Siinä pitikin hetki viettää ihaillen hevosen raameja. Vaikka olenkin mieltynyt hieman kookkaampii oreihin, en voinut kiistää, etteikö tämä kultakarvainen, liinaharjainen komistus ollut ihan omaa luokkaansa. Ori hörähti jostain etäältä kantautuvalle oven äänelle, mutta seisoi muuten kuin patsas – mikä ei suinkaan ollut kaikille hevosille itsestään selvyys pesuboxin seinien sisäpuolella. Vaikutti siltä, että tämäkin Vähäpellon asukki omasi oikein hyvän ja tasaisen luonteen.

Riisuin oriin suojistaan ja aloin valuttaa lämpöistä vettä sen kaulaan, selkään ja kupeille, josta Onni näytti melkeimpä nauttivan. Ottaessani hikiviilan esiin ja alkaessani vedellä sillä enimpiä vesiä pois venytti ori oikein kaulaansa tyytyväisenä. Jatkoin tätä puunatuksi tulemisen ihanuutta nappaamalla vielä pari pyyhettä ja hieromalla niillä oriin kuivemmaksi. Samassa havaitsin silmäkulmastani jotakin mikä kiinnitti huomioni ja käänsin hetkeksi melkeimpä säikähtäen katseeni Onnin pään puoleen. Mokoma rosvo oli napannut suuhunsa yhden suojista, jotka olin jättänyt seinän vierustalle odottamaan puhdistusta! Onni katsoi minua viettoman näköisenä, kuitenkaan vailla aiettakaan pudottaa aarrettaan ennen kuin menin ja otin sen voikolta pois. Ilmeisesti aloillaan seisoskelu oli loppupeleissä alkanut kyllästyttää, joten loimitin Onnin ja taluttelin sen omaan karsinaansa kuivattelemaan itsensä loppuun ja rouskuttamaan ansaittuja heiniään.

Päiväkirjamerkintä, kirjoittajana serena
Vähäpellossa vieraillessani kysyi tallin vakkari orja Jessica minua mukaansa maastoon. Oli kaunis talvi aamu ja edellisen yön oli pyryttänyt melkeimpä vaakatasossa lunta. Sitä siis oli ja riitti aivan joka paikassa missä vain lumen mentävä kolo sattui olemaan, mutta siinä missä me ihmiset kirosimme, olisi hevosille mukavan rentoa treeniä tarpoa hangessa. Jessica luetteli minulle muutaman hevosen, joille höntsäpäivä voisi tehdä terää, kertoen lyhyesti niiden ominaisuuksista ja kun tuttu nimi, Onni, kantautui korviini, tiesin heti, että olin valintani tehnyt.

Tuumasta toimeen haimme ratsumme sisälle varustettaviksi. Onni oli aivan yhtä säyseä kuin sen kanssa edellisenä päivänä tavatessani. Se seuraili touhujani uteliaana, kurottaen turpaansa nuuhkimisetäisyydelle joka kerta kun satoin kulkemaan sellaiste kohdin johon se ylsi. Saimme kuitenkin hevoset ripeästi varustettua ja noustuamme tallipihalta ratsaille valitsimme metsäisen reitin jossa raivokkaasti linkoavat auramiehet eivät olisi harminamme.

Onni tarpoi hangessa reippaasti, pitkillä ohjilla kulkiessaan puhallellen aina välillä höttölunta ja pärskien kun se pöllähti turvalle. Koska käyttämiemme polkujen ja teiden pohjasta ei ollut lumen vuoksi parempaa tietoa, menimme pääasiassa vain käyntiä, ottaen pari letkeää ravipätkää siellä missä tie sattui olemaan aurattu. Onneksi tämä sopi hevosillemme oikein mainiosti eikä kumpainenkaan käynyt levottomaksi laukkapätkän toivossa, joskaan en voikolta sellaista osannut odottaakaan, vaikutti se sen verran kuuliaiselta kaverilta. Palatessamme talliin hevoset vaikuttivat silminnähden rentoutuneilta ja samaa saattoi sanoa kahdesta, kuuman kaakaon tarpeessa olevasta ratsastajastakin.

ulkoasu © Narie                  muu materiaali © Vähäpelto                  virtuaalitalli - virtuaalihevonen