Tihkulan Huurahyrinä

nimi Tihkulan Huurahyrinä "Hyry"
rekisterinumero VH18-018-2061
rotu, sukupuoli suomenhevonen, ori
väri, säkä voikko, 145cm
syntynyt 08.10.2018 (8-vuotias)
omistaja Norrgård (vrl-14355)
kasvattaja Tihkulan Ratsutalli
koulutustaso työpainoite - he b, noviisi
Meriitit

Hyryllä ei ole vielä mainitsemisen arvoisia meriittejä.

"Tää on pakko saada!" mä kuiskasin Ollille, ja vedin sen takinhihasta kuin lapsi karkkikaupassa. En mä oikeastaan edes tiedä miksi, mutta olihan Hyry kaikessa komeudessaan vietävän suloisen näköinen, ja se oli ollut äärettömän kiva sekä koeratsastuksen ja -ajon ajan. Tehtiin mitä tahansa, ori taittoi matkaa iloisin mielin korvat höröllä eikä se paheksunut vieraan ohjastajan epäselkeitä apujakaan.

"Kyllähän tämä on juuri sellainen hevonen, josta mä pidän. Iloinen, rehellinen ja reipas. Joten jos sä oot valmis myymään tän meille tonne toiselle puolelle suomea, kyllähän me Hyry laitettaisiin jo tänään traileriin ja lähdettäisiin kotia kohti." mä tuumin hevosen kasvattaja-myyjälle, joka luopui orista haikein mielin taloudellisista syistä. Kipeäähän se teki, mutta pullakahvien lomassa täytimme orista kauppakirjan ja Olli kävi hakemassa auton hanskalokerosta nipun kahisevaa lyödäkseen kaupat lukkoon.

Vaikka Hyryn ostaminen tapahtui ennätysvauhtia ja esimerkiksi eläinlääkärin tarkastukset skipattiin suosiolla, en ole päivääkään katunut sen ostamista. Se on sellainen Norrgårdin oma minikoon työhevonen, joka tuo hymyn huulille päivästä toiseen. Kuten sanottua, se on perusluonteeltaan äärettömän symppis; se on oikea rauhallisuuden perikuva, aina hyväntuulinen ja se viihtyy pitkiäkin aikoja ihmisen rapsuteltavana. Ja työnteosta se tykkää satasella, oli ohjelmassa sitten tukkien vetoa metsästä, ilman satulaa ratsastelua kentällä tai vakavamielisempää kärryttelyä.

Jos joku Hyryn ominaisuuksista pitäisi nostaa ylitse muiden, nostaisin ehdottomasti sen rauhallisuuden. On tilanne mikä hyvänsä, Hyryllä pysyy järki päässä ja se voisi seistä vaikka maailman tappiin asti paikoillaan. Hyvä piirre, sillä joskus esimerkiksi valjastamisessa menee aikaa eikä kaikki työajokaan tapahdu salamaniskun lailla - joskus sitä joutuu odottelemaan, mutta se ei tunnu häiritsevän voikkoa laisinkaan. "Kunhan tässä joskus mennään", lienee Hyryn motto.

Kuten ehkä arvata saattaa, on Hyry myös vieraissa paikoissa oma rauhallinen ja iloinen itsensä. Tämän vuoksi Hyry on niitä Norrgårdin hevosia, joita käytetään esimerkiksi hääajoihin, sillä oriin voi luottaa satasella - oli paikka mikä tahansa, kuljettaa voikko suomenhevosori hääparin tasaisen varmasti kohti ikimuistoisinta päivää.




© Norrgård

Huurahermo
evm, vkk, 145cm
Hilminki A.V.
vrt, 141cm
Tirehtööri
Minessa A.V.
Sumusielu
vkk, 147cm
Kontioinen
Arvolan Sumu
Tihkulan Nappu
evm, vprt, 144cm
Kernas
vkk, 148cm
Hurja-Heikki
Everstiina
Tihkulan Nielas
vprt, 143cm
Niilas
Raudikko

Jälkeläiset

Hyry on tarjolla puhtaaseen suomenhevosjalostukseen.





Kilpailut

26.02.2019 veto 3/30
27.02.2019 käyttöajo 2/32
28.02.2019 juoksukoe 2/29
06.03.2019 veto 1/19
07.03.2019 veto 1/19
09.03.2019 metsäajo 2/24
09.03.2019 käyntikoe 2/18
10.03.2019 käyttöajo 3/20
10.03.2019 metsäajo 1/24
10.03.2019 veto 3/19
10.03.2019 juoksukoe 2/18
14.03.2019 käyntikoe 3/27
14.03.2019 juoksukoe 3/21
15.03.2019 veto 2/24
15.03.2019 käyntikoe 1/27
16.03.2019 käyntikoe 5/27
17.03.2019 metsäajo 1/28
18.03.2019 käyttöajo 2/24
18.03.2019 kyntö 5/25
18.03.2019 käyntikoe 5/27

NJ näyttelyt

27.02.2019     Vaalama irtoSERT
28.02.2019     Stall Fernweh irtoSERT

VSN näyttelyt

25.02.2019     Norrgård RCH

Päiväkirja

9. helmikuuta 2019 kirjoittana omistaja

Siinä missä Olli huhki lumilapion varressa, mä pyörittelin päätäni. "Ei sullakaan järki paljon päätä pakota." mä hihkaisin miehelle muka-hauskasti. Se katsoi mua mietteliään näköisenä, joten päätin avata kommenttiani sen verran, että myös mies ymmärtäisi vihjeeni. "Meillä on pitäjä täynnä hevosvoimaa, ja sä se vaan heilutat lumilapioita. Ota nyt vaikka Hyry hommiin, se ei oo vielä tänään tehnyt mitään."

En mä tiedä, mitä Olli oikeasti oli ajatellut, mutta tarttui kuitenkin tarjoukseeni - varsinkin, kun lupasin valjastaa orin hänelle valmiiksi auran eteen. Hyry oli selkeästi tekemistä vailla, sillä voikko suomenhevonen tallusteli tarhanportille vastaan ja lähti kuinkas muutenkaan, kun korvat höröllä kohti tallia. "Sä se sitten osaat näyttää yhtä iloiselta aina." mä mutisin Hyrylle samalla, kun rapsuttelin sitä kaulasta kumisuolla. "Toi sun elämänilo on sellaista, josta pitäisi itse kunkin ottaa mallia." mä jatkoin, ja taputin oria.

Vaikka lunta on tullut vähintään kymmenen metriä vuorokaudessa usean viikon ajan, ei Hyryn ja Ollin hiki virrannut kuin reilu tunnin verran jonka jälkeen tilan pihamaa sekä kulkureitit olivat varsin hyvällä mallilla. Koska Hyry puuskutti lumitöiden jälkeen melkoisesti, sai se vielä lopuksi villanutun niskaansa ja se pääsi tallityttöjen kanssa kävelemään maastoon pitkiä loppukäyntejä. Reilu puolentunnin maastoreissun jälkeen hiki oli jo vähän laskeutunut ja hengityskin tasaantunut, joten Hyry pääsi vielä iltapäivän ajaksi ulkoilemaan ulos.

"Se Hyry. Vaikka mä vähän emmin pienhevosen ostoa, niin se on oikeasti aika kiva hevonen töitä ajatellen. Sillähän on kuntoa kuin pienessä kylässä, ja se on niin kompaktin kokoinen, että sen kanssa kehtaa tehdä vähän tarkempaakin työtä." Olli totesi iltamyöhään keittiössä. Kyllähän mä jo tiesin, mikä Hyry on miehiään, mutta sydäntäni lämmitti Ollin kommentti. "Kiva, että tykkäät." mä vastasin, ja halasin miestäni.

VRL-00816

virtuaalitalli/virtuaalihevonen

© Norrgård 2019. Taustakuvan © Peter Chen (CC BY-NC 2.0), otsikkokuvan © Jacques Toffi