Maybeck Stud

Mowhawk

Shetlanninponi, ori
Syntynyt 02.12.2016, 8v
Voikko sabino, 95cm

Rekisterinumero VH17-017-0563
Valjakkopainoitteinen: Noviisi
Kasvattanut Quebec Stud
Omistaa Maybeck Stud VRL-02116 & VRL-14355

VVJ-I
KTK-III


Mowhawkin elämän alkutaipale ei ollut kaikista hohtoisin. Orivarsa syntyi sateisena joulukuun yönä pienelle kanadalaiselle ponitallille, jota ravisteli konkurssi ja mittavat velat. Poneja oli vähennetty jo hurjasti, mutta osa, etenkin kantavana olevat tammat asuivat kunnostamattomalla tallilla edelleen. Puitteet eivät olleet parhaimmat mahdolliset ränsistyneessä ja hoitamattomassa tallissa, mutta onhan tämä rotu pahempaakin nähnyt. Kyseessä oli Monnin emän, Joy's Hannahin, ensimmäinen varsa. Varsominen itsessään sujui ongelmitta, mutta kokematon nuori tamma vieroiksui varsaansa paljon ja oli jopa aggressiivinen Mowhawkia kohtaan. Syitä oli itsessään monia, mutta yksi niistä oli varmasti komplikaatiot joita tuore emä kohtasi vain vuorokautta myöhemmin. Hoidon puutteessa poni menehtyi ja nuori Mowhawk jäi orvoksi varsaksi vain päivän ikäisenä.

Syntymästään alkaen Monni on kohdannut jos jonkinlaista haastetta ja vaikeuksia. Tässä vaiheessa ketään tuskin yllättää kun kerron, että Monnin kohtalo oli joutua kiertäväksi sirkusponiksi, joka vaihtoi kotia pahimmillaan viisi kertaa vuodessa. Stressaavat nuoruusvuodet toivat mukanaan käytöshäiriöitä jotka osaltaan aiheuttivat omistajanvaihdoksia. Kenenkään oli vaikea nähdä nuoren orin potentiaalia, vaikka kaunis ja hyväsukuinen varsa olikin. Lähtökohdat kasvattajalla saattaa poni parhaaseen mahdolliseen kotiin olivat heikot, kun konkurssin aiheuttama burnout sai tekemään vain niitä ratkaisuja, mitkä olivat helpoimpia, ponin elämää sen enempää ajattelematta. Mowhawk päätyi Suomeen joulukuussa 2017 ollessaan 5 vuotias. Riehuva, pureva ja potkiva orin koltiainen piti ihmisiä narreinaan eikä sosiaaliset tilanteet muiden ponien kanssa muutenkaan olleet sen vahvuuksia.

Monni päätyi Maybeckiin huutokaupassa. Amelie ja Bettina olivat kumpikin katsastamassa huutokaupan tarjontaa ja orista tarjottiin heti yhteistuumin. Pilkkahintaan saatu poni on osoittanut valtavia muutoksen merkkejä, kun on saanut elämäänsä rutiineja, rajoja ja rakkautta. Monnin vahvuudet ovat valjakkoponina, selkään noustessa ensimmäisenä mieleen sekä ponilla että ratsastajalla tulee rodeo. Monni viihtyy parhaiten omissa oloissaan, mutta sietää jo huomattavasti paremmin muita poneja lähellään. Ennenkaikkea tällä hetkellä Monnin kanssa keskitytään ihan tavalliseen ponin elämään ja sille halutaan näyttää, mite se on parhaimmillaan. Ori on myös nopea oppimaan ja sen kanssa kärrytreenit etenevät nopeaa vauhtia. Ei epäilystäkään etteikö tässä olisi tulevaisuuden tähtiponi!

Pahat tavat alkavat olemaan pikkuhiljaa takanapäin, vaikka tietyt tilanteet edelleen saavat Monnin ahdistumaan. Traileri on menolippu helvettiin, siitä täytyy vielä käydä neuvotteluja. Alkuun ongelmia tuotti yksinkertaiset toimenpiteet, kuten tarhaaminen tai illalla talliin tuominen. Mowhawk on yhdistänyt tilanteet epämiellyttäviin ja ahdistaviin kokemuksiin kun juuri tutuksi tullut ympäristö onkin viety ja vaihdettu. Monnin luottamus oli kuitenkin helppo saada, siitä huomaa nopeasti millainen poni se sisimmiltään on. Ori kaipaa hellyyttä ja nauttii rapsutuksista ja on enemmänkin ripustautuva kuin itsenäinen, mitä ihmisiin tulee. Valjakkoajossa Monni tekee kaiken miellyttääkseen, mutta on pikkuhiljaa alkanut näyttämään myös kunnianhimoisia piirteitä ja treenaamisen iloa. Matka on varmasti Monnin loppuelämän mittainen, mutta tämän ponin kohdalla on tärkeää tehdä siitä elämisen ja ennenkaikkea tämän ponin arvoinen.

Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Monarch Ilyw
vrt, 100cmevm
ii. Imbression
vkk, 98cm
iii. Macchiato
iie. Tsirbella
ie. Omawk Fila
vkk, 90 cm
iei. Simbas
iee. Fiorella
e. Joy's Hannah
vkk, 95cmevm
ei. Libarol Olly
vrt, 100cm
eii. Ollie SWE
eie. Pomeran Grande
ee. Crandiella
prt, 95cm
eei. Gucci Code
eee. Tissal SWE

i. Monarch Ilyw on brittiläinen valjakkoponi joka on ollut erityisen suosittu kotimaassaan. Tallinsa vetonaulana tunnettu, nyt jo 23 vuotias herrasmies jaksaa edelleen viihdyttää kävijöitä erilaisissa tapahtumissa toimittaen kärryponin virkaa. Ilyw tunnetaan rauhallisena luonteena ja kovin paksunahkaisena. Sitä ei harmita hännässä roikkuvat lapset tai tööttäilevät autot. Varmaa luonnettaan se on periyttänyt paljon myös jälkeläisilleen joita löytyy paljon luonnollisesti Iso-Britanniasta, mutta myös Pohjoismaista. Nuoruudenpäivinään Ilyw kilpaili valjakkoajossa, jossa sen vahvuudet harkitsevana ja tarkkana luonteena pääsivät esiin. Ilyw lopetti huipulla EM-kisojen jälkeen ja pääsi ansaitulle kisaeläkkeelleen.

ii. Imbression oli myöskin Britessä syntynyt ja koko elämänsä viettänyt valjakkoponi. Samanlaisiin saavutuksiin ei ori yltänyt kun monet jälkeläisensä, ehdottomasti mainittavimpana juurikin Ilyw. Imbression kilpaili 6-8 vuotiaana aktiivisesti sijoittuenkin ihan mukavasti, mutta lähtökohtaisesti se on viettänyt paljon seuraponin elämää. Mukavanluontoiseksi oriksi se oli haluttu jalostusori, varsinkin kun sen nähtiin periyttävän hyvin järkevää ja rauhallista luonnettaan.

ie. Omawk Fila syntyi ja kasvoi Ruotsissa Fyran-shetlanninponitallilla. Talli on painottunut koulu- ja valjakkoponeihin ja Omawk Fila syntyi kahdesta valjakkopainotteisesta ponista. Fila itse kilpaili aikanaan paljon myös kouluratsastuksessa valjakkoajon lisäksi. Lopulta omistajat tulivat siihen johtopäätökseen, ettei Filan motivaatio ole tarpeeksi kova kilpaponiksi. Fila teki loppuelmän uransa ratsastuskoulussa tarjoten sekä aloittelijoille, että kokeneemmille poniratsastajille kyydit niin satulassa kuin kärryilläkin.

e. Joy's Hannah syntyi Quebecin tilalle tämän kultavuosina 2000 luvun alussa. Nimeä niittänyt siittola kuhisi kävijöitä etenkin keväisin ja upea voikonkirjava Hannah keräsi paljon huomiota. Hannah toimi koko ikänsä seuraponina ja siitostammana, jolla oli takanaan monta epäonnistunutta tiineyttä ennen Mowhawkia. Hannahilla todettiin olevan fyysisiä vaikeuksia tulla kantavaksi, mutta keinohedelmöitys oli tämän tamman kohdalla onnistunut. Hannah tulee palkitusta suvusta, joka periyttää etenkin korrektia rakennetta ja tammoilla varsin jääräpäistä luonnetta. Hannah oli myöskin jääräpäinen, mutta pohjimmiltaan kiltti poni. Valitettavasti tamma menehtyi Mowhawkin varsomisen jälkeen tulleisiin komplikaatioihin.

ei. Libarol Olly on kanadalainen hurmuri, joka parhaimpina kisavuosinaan oli lähes voittamaton vastus monelle kanssakilpailijalle. Ollyn nimi komeili useilla tuloslistoilla kärjessä ja koko valjakkoajon piiri puhui tästä upeasta voikosta orista. Olly loukkaantui kesälaitumella ollessaan 12 vuotias, jolloin kilpauran lopettamista oli muutenkin jo ehditty harkitsemaan vakavasti. Onnettomuuden jälkeen Ollyn jalat eivät kestäneet enää samanlaista rasitusta ja ori jäi seuraponiksi ja siitosoriksi.

ee. Crandiella oli myöskin Quebecin oma kasvatti joka asui kotitallillaan seitsemän vuotiaaksi asti. Crandiella tunnettiin hyvin jääräpäisenä ponina, jolle mikään ei kelvannut ja jolle kukaan ei mitään mahtanut. Kasvattajan kyllästyttyä totaalisesti Crandiella myytiin omistajalle, jolta löytyi tahtotila pysyä lujana tamman kanssa. Sitemmin Crandiella on varsonut useamman terveen ja hyvin menestyneen jälkeläisen. Hannah oli varsoista ensimmäinen ja ehti vielä syntyä vanhalla kotitallilla Kanadassa.


Syntymäaika Jälkeläinen Emä Omistaja
30.03.2018 t. Maybecks Poison Apple Luecetta Nikki, Stratocaster
23.12.2017 t. Maybecks Edelraute Edwina V Maybeck Stud

Kilpailumenestys

Arvokilpailut

  15.06.2018 Huvitus SHLA VVJ-Cup, noviisi koulukoe 1/66

Näyttelytulokset

  03.08.2018 VSN-näyttelyt (Maybeck Stud) RCH

Kilpailut

Valjakkoajossa 1457.68 op. (vaikeustasolla 4/3)

Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 612.66
Tahti ja irtonaisuus 0.00
Tarkkuus ja ketteryys 845.02


Päiväkirja ja valmennukset

07.06.2018   Yhteisen taipaleen muistelua   omistaja Bettina

Tylsänä torstai-iltana selasin tietokoneen kuvakansioita ja silmiini osui joulukuun 2017 kansiosta useampi kuva ruipelosta ja likaisesta voikosta ponista. Tottakai tunnistin sen heti Monniksi ja tunnevyöry rymisi lävitseni. Mieleeni muistui elävästi tuo päivä kun Monni saapui Maybeckiin. Se oli niin väärinymmärretty ja -kohdeltu eläin, että sydäntä vieläkin pistää ajatella. Muistan, kuinka Monnin katse puhui kauhusta ja se teki kaikkensa suojellakseen itseään - kaikelta. Kuinka älyttömän raskas se tie olikaan, mutta silti ei tullut koskaan mieleen luovuttaa. Huomasin silmiäni kirvelevän.

Vaikka kello oli jo yli kymmenen, vedin takin niskaan ja menin ulos. Hiivin talliin ja kuulin muutaman hyvin vaimean ja unisen hörähdyksen. Kävelin Monnin karsinalle ja siellä se odotti ja katsoi minua korvat pystyssä katseessa unihiekkaa ja uteliaisuutta. Avasin sen karsinan oven ja tervehdin tuttuun tapaan. Monni kipitti karsinan perältä luokseni, painoi turpansa avointa kämmentäni vasten ja puhalsi. Halasin sen muhkeaa kaulaa pitkään ja toivotin hyvät yöt suukon kanssa.

31.03.2018   Ken on heistä kaikkein suloisin?   omistaja Bettina

Nyt se on todistettu ulkopuolisten läsnäollessa ja (suhteellisen) virallisesti: Mowhawk ja Strawberry ovat mitä söpöimpiä poneja! Tänään matkasimme kaksikon kanssa Susirajaan söpöysnäyttelyihin, jotka olivat osa Susirajan 5 vuotissynttäreiden ohjelmistoa. Mukana oli hurja määrä hevosia ja poneja, kieltämättä alkoi jossain vaiheessa jännittämään kuinka meidän muksut erottuvat näistä kaikista upeaksi puunatuista tapauksista. Pyyhin samantien moiset ajatukset mielestäni kun katsoin Monnia ja Mansikkaa. Kumpikin seisoivat raukeina eri puolilla traileria kuulostellen vähän kiinnostuneena ympärillä tapahtuvia asioita.

Monnin luokassa oli 19 muuta ponioria joista Monni erottui pienenä voikkona. Ori käyttäytyi kehässä varsin omaperäiseen tapaansa, eli hyvin mutta pilkkeellä silmäkulmassa varustettuna. Tämä ei varmasti jäänyt tuomareilta huomaamatta ja Monni sijottuikin luokkansa kolmanneksi. Lisäksi poni sai kunniamaininan "Vauhtia Varpaissa", joka innottui varmastikin Monnin käytöksestä kehässä.

Myös Mansikan kehä oli täynnä ja se kilpaili 19 muun ponitamman kanssa. Poneja oli joka lähtöön isoista pieniin, mutta Mansikka taisi olla se kaikista pienin. Mansikka ei malttanut pysyä erossa paitani hihasta kun siihen oli niin hyvä turvautua hieman jännittävässä tehtävässä. Tamma oli oma itsensä ja käyttäytyi oikein hyvin, vaikka sitä selvästi jännitti tuo tilanne. Mansikka sijoittui viidenneksi saaden kunniamaininnan "Räpsyripsi". En voisi enempää allekirjotitaa tuota kuvausta!

Kotiin viemisiksi saimme kummallekin omat tuotekassit jotka sisältivät ihanan luonnoharjasetin sekä hevosnameja. Kumpikin pääsi testaamaan sekä harjoja, että karkkeja jo samana iltana!

19.12.2017   Päivä joka muutti Mowhawkin elämän   omistaja Bettina

"Käännyt nyt tästä seuraavasta oikealle", Amelie sanoi rattia kääntävälle siskolleen. "Ei, kun vasta seuraavasta. Voitko edes yrittää olla kartalla?" Bettinan äänestä kuului kireys. Parivaljakko oli jo myöhässä ponihuutokaupasta, joka pidettiin lähes tunnin ajomatkan päässä. Hevoskuljetusautolla jäisillä maanteillä ajaminen oli osoittautunut yllättävän aikaavieväksi. Kaksikko kääntyi Suurjoki- nimiselle tilalle ohjaavalle tielle. Amelie osoitti turhautumisensa mököttämällä kun Bettina kiusoitteli siskoaan väärästä kartturoinnista. Pihaan päästyään naiset parkkeerasivat autonsa ja jatkoivat matkaa kohti maneesia, joka oli talliympäristön etualalla.

Vänkääminen ja turhautuminen oli unohdettu kun maneesin ovet aukesivat. Uralla käveli toinen toisteen suloisempia poneja; shetlanninponeja, welshejä, ainakin yksi ratsuponi tai connemara, vaikea sanoa, ja muutama joiden rotua oli vaikea tunnistaa. Katsomoon istuutuessaan Bettina sai käteensä esitteen jossa oli numeroituna huutokaupattavien ponien nimet ja lyhyet tiedot. Kuvia ei ollut, joten sisarukset harjoittivat pientä arvausleikkiä kuka poneista on kukin. Ponit jäivät esittelijöineen pääty-ympyrälle toiseen päähän ja yksitellen ne tuotiin näytille katsomon eteen. Ponit olivat kaikki hyvin erilaisia: oli selkeästi hyväkuntoisia ja laadukkaita, osa taas selkeästi elänyt elämänsä puskaponina. Yksi risteytysponeista näytti apaattiselta ja aliravitulta. Bettina heitti vitsinä Amelielle tarjota tuosta satanen, että saisi poni hyvän loppuelämän kodin. Amelie otti vitsin hieman tosissaan ja jopa innostui ajatuksesta pelastaa jonkun poniraukan elämä. Hän ei tiennytkään, kuinka nopeasti toiveisiin vastattaisiin.

Viimeisenä esiteltiin shetlanninponit joista ensimmäinen oli näyttävä voikko, jolla oli valkoisia läiskiä selän ja mahan alueella. Karva oli kiilloton ja takkuisen oloinen, tukka silmillä ja likainen eikä olemus muutenkaan kauhean edustava. Bettina ja Amelie katsoivat toisiinsa välittömästi - mikä tapaus tämä oikein oli? "Kanadalainen, konkurssipesän tulokas, kouluttamaton, mutta katso tuota sukua!" Amelie hihkaisi tavatessaan esittelyä. Bettina nosti toista kulmakarvaansa, koska ei tunnistanut yhtäkään nimistä. Amelie sen sijaan osasi sanoa, että isä on kuuluisa valjakkoponi joka on kilpaillut myös Englannin maajoukueessa, puhumattakaan isän suvun muista nimekkäistä tapauksista. Olimme kumpikin uppoutuneet esitteeseen ja hätkähdimme kun päällemme lensi hiekkaa ja töminä täytti maneesin. Voikko poni oli riistäytynyt esittelijänsä käsistä ja laukkasi pukitellen ympäri maneesia. Se antoi nopeasti kiinni ja koko talutuksen ajan rimpuili, temppuili ja taisi käyttää hampaansa viattomaan ihmislihaan. Amelie ponnahti pystyyn ja teki tarjouksensa. Se hyväksyttiin heti. Bettina ja Amelie eivät sen kummoisemmin puhuneet tilanteesta sen enempää, koska ymmärsivät kumpikin mitä sillä hetkellä oli tapahtunut. Tuo upea eläin ansaitsisi kodin jossa sitä arvostetaan ja Maybeck olisi se paikka, missä Mowhawk pääsisi täyteen potentiaaliinsa.