Maybeck Stud

Maybecks Lutiewa

Shetlanninponi, tamma
Syntynyt 28.12.2017, 8v
Musta, 103cm

Rekisterinumero VH17-017-0562
Valjakkopainoitteinen: Noviisi
Kasvattanut Maybeck Stud
Omistaa Maybeck Stud VRL-02116 & VRL-14355

KTK-III
VVJ-I
SHLA-I


Lunassa ja sen emässä on paljon samoja piirteitä niin ulkoisesti kuin luonteenkin puolesta. Luna syntyi uudenvuoden alla joulukuussa 2017 kun ulkona paikkui pakkanen. Emä Netta on huolehtinut varsastaan erinomaisesti ihan alusta asti. Uskomme hyvän alun luoneen pohjan myös nykypäivään ja tamman erinomaiseen luonteeseen. Luna tottui jo pienenä varsana kaikenlaisten ja kokoisten ihmisten käsittelyyn, eikä ollut lainkaan harvinainen näky tammavarsan yrittävän ihmisten syliin. Lunasta kasvoi koko kansan poni joka vain rakastaa, syö ja rakastaa vähän lisää.

Aikuisiällä ruokailuja tämän ponin kohdalla on täytynyt alkaa seuraamaan todella tarkasti. Lunalla on mahtava taipumus kerätä kiloja kun hetkeksikään siihen antaa mahdollisuuden. Lunaa motivoi parhaiten ruoka, aivan kuten emäänsä Nettaa. Etenkin talvisin, kun kisakausi on hiljaisempi, Luna ottaa helposti ison massan, jota työstetään sitten pois koko kevät ja nautitaan muunmuassa näyttelymenestyksestä sitten kesällä. Siinä mielessä Lunaa ei ole koskaan ollut kovinkaan vaikea taivutella mihinkään uusiin tilanteisiin tai kotiin karkumatkalta, mikäli mukana on ollut jotain rapisevaa ja syötävää.

Lunasta ei missään tapauksessa pidä muodostaa laiskan ponin kuvaa, vaikka ruoka maistuukin eikä ihmisten rapsuteltavana tuntikaupalla seisominen tuota haasteita. Töitä tehdessään se on hyvin motivoitunut ja miellyttämisenhaluinen. Toki tamma antaa myös kuulua mikäli ratsastaja tai ohjastaja tekee jotain mikä ei Lunaa miellyttä. Se on yllättävän herkkä suusta ja ohjissa roikkuvat pikkulapset saavat sen helposti esimerkiksi pukittelemaan. Talutusratsuna sen sijaan Luna on voittamaton, koska on reipas, mutta varovainen. Kärryjen edessä vauhtia on aina mukavasti, harvemmin Lunaa saa erityisesti patistaa eteenpäin. Tämä poni on myös erityisen varmajalkainen ja on loistava kärryillä myös hankalemassa maastossa. Ohjastajan jäädessä liikaa ohjiin kiinni Luna laittaa kuitenkin nopeasti liinat kiinni ja osoittaa mieltään kadottamalla korvansa.

Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Thordales Chacaroo
KTK-II, VVJ-II, SHLA-II
ii. Thordales Charco
m, 104cm evm
iii. Charmant Rocky
iie. Gullmergs Mistery
ie. Jeanette
trn, 95cm evm
iei. Pinsiön Fraakkeli
iee. Bardonnay
e. Luecetta
KTK-I, VVJ-I, SHLA-III
ei. Lugnets Lucas
km, 102cm evm
eii. Ludwig S
eie. Fleurette
ee. Astrea Dolin
m, 105cm evm
eei. Dohachas
eee. Aimee


Syntymäaika Jälkeläinen Isä Omistaja
04.04.2018 t. Maybecks Lucrative Valyrian C'est La Vie Kida, Mooncloud
31.03.2018 o. Maybecks 28 Pranks Later Darius v. Moons Break, Ravenwood Ranch

Kilpailumenestys

Arvokilpailut

  15.06.2018 Huvitus SHLA VVJ-Cup, noviisi koulukoe parivaljakko 1/29

Näyttelytulokset

  23.01.2018 NJ-näyttelyt (Maybeck Stud) irtoSERT

Kilpailut

Valjakkoajossa 1709.2 op. (vaikeustasolla 4/3)

Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 821.54
Tahti ja irtonaisuus 0.00
Tarkkuus ja ketteryys 887.66


Päiväkirja ja valmennukset

20.03.2018   Menestystä kantakirjatilaisuudessa   omistaja Bettina

Aamu sarasti pilvisenä ja uhkaavasti näytti siltä, että matkaamme tulisi siivittämään myös jonkunlainen räntä- tai lumisade. Olimme edellisenä päivänä pakanneet jo kaiken valmiiksi varusteita, harjoja ja muita hömpötyksiä myöten. Amelie kantoi pakkeja ja suitsia hevoskuljetusauton tavaraosaan ja minä talutin poneja yksitellen matkustamon puolelle. Kello oli puoli kahdeksan ja olimme ihan mukavasti aikataulussa. Tiesin siskoni olevan hysteerinen mitä tulee myöhästymisiin tai muihin epävarmoihin tilanteisiin. Hän ei kestä sitä stressiä sitten yhtään ja jos Amelie stressaa, kaikki stressaa. Se on kuin luonnonlaki.

Lutiewa, Luecetta, Cherilee, Chronos ja Fedone kyydissä starttasimme kahden tunnin ajomatkan kantakirjatilaisuuteen. Kävimme autossa systemaattisesti läpi päivän aikataulua ja tapahtumia. Nappaisimme matkalla kyytiin muutaman hevosenhoitajan jotka tulevat avustamaan sekä ponien hoidossa, että esittelyssä. Kyytiin hyppäsi serkkumme Ida ja Maria sekä jo ennestään tuttu työntekijä Fiia. Saavuimme paikalla puoli 11 ja orien näytös olisi kello 12. Tässä oli mukavasti aikaa valmistella kaksi oriamme ja purkaa vähän muutenkin autoa ja saada ponit talliin. Paikkana toimi suuri hevoskeskus jossa oli valehtelematta sata karsinapaikkaa eri talleissa. Jo kovin kokeneet matkustajat eivät olleet moksiskaan ympärillä olevasta hälinästä, mutta tietenkin erittäin kiinnostuneita.

Chronos ja Fedone puunattiin loppusilauksin ja suitsista kiillotettiin muutama remmi ihan vain varmuuden vuoksi. Kun Chronoksen vuoro kehässä tuli oli Fiian hetki viedä poni näytille. Chronos kulki pää pystyssä ja korvat höröllä näyttäen omistajiensa mielestä syötävän söpöltä. Chronos seisoi kiltisti rakennearvostelun ajan eikä sen liikkeissäkään ollut moitteen sijaa. Ihan loppumetreillä ori hieman innostui ja päästi muutaman pierun säestämänä pukin mikä kertoi yleisölle ja tuomareille lähinnä rodunomaisesta luonteesta. Fedone käyttäytyi myös todella hyvin Amelien kanssa vaikka sillä oli hillittömästi menonhaluja. Näytteille asettaessa Fedone on kuitenkin parhaimmillaan. Se venyttää ja pullistelee mielellään itseään jotta kaikki varmasti voisivat ihastella häntä. Fedone ja Chronos saivat kumpikin vahvat III-palkinnot jotka jäivät hieman harmittamaan juurikin sen parin pisteen vuoksi joilla olisi ylletty II-palkinnolle.

Kun tammojen vuoro koitti, Cherilee päätti pistää kampoihin ja protestoi ihan kunnolla Idan käsittelyssä. Se otti taluttaessa lähtöjä ja riekkui muutenkin. Näin sen ilmeestä, että kyseessä oli ihan vain typeröintiä mikä sai verenpaineeni nousemaan. "Anna tänne se poni, ota sää Luna", totesin serkulleni ja nappasin Cherin riimunnarun käteeni ripeällä otteella. Luna ja Netta seisoivat hölmistyneinä tammakaverinsa touhuista. Otin Cherin tiukkaan otteeseen vierelleni ja kävelimme ulkona muutaman ympyrän ennen maneesiin menoa. Komensin tammaa kuuluvasti ja käytin hyväksi myös ohjien vapaana liehuvaa päätä uhkailemaan seurauksista. Eihän se enää sen jälkeen jaksanut jatkaa kun tiesi, että pääsee helpommalla kun vain menee ja tekee. Kaikki tammat hoitivat hommansa kehässä ihan loistavasti. Netta oli tapansa mukaan hyvin rauhallinen ja seesteinen ja sai uskomattomia kehuja vahvasta tamma- ja rotuleimastaan. Myös Lunaa kehuttiin kovin ja todettiin, että on selkeästi emäänsä tullut. Tässä oli hieno tilaisuus näyttää potentiaalisille kasvattien ostajille myös kasvatustyömme tulosta!

Päivä oli pulkassa ja pääsimme kotimatkalle neljän aikaan iltapäivällä. Koko päivänä ei uhkauksista huolimatta satanut ja itseasiassa pilvipeite rakoili päivällä. Nautimme menestyksestä jota saimme osaksemme, vaikka todennäköisesti muutaman kanssa lähdemme uusintakierrokselle kunhan aika ja paikka ovat sopivat! Näillä meriiteillä on silti hyvä startata tämä kevät.

14.01.2018   Kengittäjän kiusana   omistaja Bettina

Taputin kummankin tamman paksua kaulaa ylpeänä. Lutiewa pärski tyytyväisenä ja Kyliellä näytti olevan jo kiire pois tilanteesta. Olimme tehneet lumisella kentällämme parivaljakkotreeniä maastakäsin ja kaikki oli mennyt erinomaisesti. Lunan kanssa on ollut viime aikoina työnalla nimenomaan parivaljakko, tammalla on nimittäin ollut taipumusta hieman kiukkuilla turhan lähelle tuleville toisille poneille. Vielä nuorelle ponille on toistaiseksi helppo antaa siedätyshoitoa kokeenemman Kylien avustuksella. Minkähänlainen naarasemo tuosta ponista oikein kasvaa...

Tiesin Erikan jo olevan tallissa odottamassa kengitettäviään. Olin kadottanut ajantajun kun nälkäni kasvoi syödessä treenien edetessä niin hienosti. Talutin Lunaa oikeassa kädessä ja Kylietä vasemmassa, kumpikin kipittävät lähes ravaten kun itse harpoin isoilla askelilla kohtia tallia nolona. Tiesin Erikan olevan alueemme parhaita ja suosituimpia kengittäjiä jolla varmasti oli muutakin tekemistä kuin odotella kahta vaivaista ponia. Jätin Lunan suoraan käytävälle ja vaihdoin nopealla käänteellä suitsien tilalle riimun. Erika kävi kiinni heti ensimmäiseen etuseen ja sillä välin vein Kylien karsinaansa. Hoidin Kylieltä varusteet pois ja heti perään Lunalta, jotta kengittäjän on helpompi työskennellä. Luna on siitä upea nuori poni että se ei paljon kengityksestä piittaa - ei koskaan olekkaan piitannut ja päinvastoin ottaa tilanteen leikkinä. Välillä Erikalla menee vähän hermokin kyseiseen tapaukseen, sillä Luna on aina nipistelemässä tämän takapuolta mikäli vain ylettyy. Annoin Lunan nenän eteen heinää, jotta sillä olisi muuta tekemistä kuin kiusata hyväntekijäänsä.

Kylie hörisi malttamattomana kun huomasi kaverin heinäkasan. Samalla kun harjasin sen paksua turkkia, annoin myös Kylielle heinätupon tekemiseksi. Lunan kanssa kengityksessä ei kauaa kestänyt, joten hyvin pian sain vaihtaa ponien paikkaa. Lunan vein kuitenkin takaisin tarhaan, sillä oli vasta puolipäivä. Kylie ei ole yhtä sopuinen kengitettävä kuin Luna ja yllättävän paljon pieni shetlanninponi osaakin pistää vastaan. Lahjonta, uhkailu ja kiristys toimii kuitenkin tässä tilanteessa, joten kiinnitin Kylien huomiota koko kengityksen ajan muihin asioihin - eli ruokaan. Tarjosin sille heinää ja pari porkkanaa, mitkä se kyllä työstään oli ihan ansainnutkin! Kun Kyliekin oli kengiltään valmis, sekin pääsi tarhaan nauttimaan vielä loppupäivästä.