Maybeck Stud

Maybecks Cherry Queen

Shetlanninponi, tamma
Syntynyt 12.12.2018, 8v
Musta, 103cm

Rekisterinumero VH18-017-0598
Valjakkopainoitteinen: Noviisi
Kasvattanut Maybeck Stud
Omistaa Maybeck Stud VRL-02116 & VRL-14355

VIR MVA Ch
KTK-I
VVJ-I
SHLA-I



Jos tarkkoja ollaan, on silkkaa hulluutta kaventaa kohtalaisen pienen tallin sukulinjoja jättämällä vanhemmista toinen tai useampi jälkeläinen kotiin. Mutta jo Ceran ollessa maitovarsa vakuutin Bettinalle, että mikäli tästä tulisi läheskään yhtä upea kuin vanhemmistaan tai niiden jälkeläisistä, puolisisaruksistaan Nortista ja Nutista, voisin vedota hulluuden sijasta jonkinlaiseen kauaskantoiseen viisauteen. Näin jälkikäteen täytyy myöntää leukaperät viistosti ylöspäin suunnaten, että en ollut täysin hakoteillä miettiessäni Ceran kohtaloa maitovarsana sillä mustapukeinen ponitamma on lunastanut kaikki odotukset jättäen Maybeckiin oman, elintärkeän kavionjälkensä.

Eikä suotta, sillä tässä ponitammassa kohtaa maalaisjärkisyyden lisäksi hyväntahtoinen, reilu luonne sekä upea rakenne liikemekanismeineen. Cera on varmasti yksiä hevoshistoriani helpoimpia nelijalkaisia; se on tyyppi, joka työskentelee ihmisen kanssa mielellään ja jolla on hoksottimet niin hyvin kohdillaan, että se oppii asian kuin asian helposti. Shetlanninponille tyypilliseen tapaan se oppii kuitenkin myös ne ei niin tarpeelliset jutut nopeasti, ja nuorempana se harjoittikin jonkinverran muun muassa tarhalankojen alta sukeltamista aina, kun sähkövirta ei ollut päällä. Mutta nekin kerrat ovat jääneet puhtaasti nuoruusvuosiin, sillä Cera on sittemmin ymmärtänyt omistajiensa hiusten muuttuessa harmaiksi, että se ei ole ihan ookoo harrastus.

Ceraa voi hoitaa oikeastaan missä ja millä tavalla tahansa. On se sitten karsinassa vapaana, käytävällä tai ulkona hoitopuomissa kiinni sidottuna, se hengaa rauhallisesti paikallaan ja nauttii saamastaan huomiosta. Cera onkin niitä poneja, joita me käytämme Maybeckissa muun muassa lastentapahtumissa hoitoponina - se voisi seisoa vaikka maailman loppuun asti paikallaan, jos joku vain viitsii ja jaksaa rapsutella sitä. Kuten ehkä päätellä saattaa, ei sen kanssa tule ongelmia erikoisemmissakaan hoitotoimenpiteissä kuten klippauksessa tai kengityksessä. "Vaikka pommi räjähtäisi ja niin edelleen" sopisi Ceran motoksi kuin porkkana pienen shetlanninponin suuhun.

Vaikka Cera on kunnostautunut myös ratsuna, on sen varsinainen leipälaji valjakkoajon parissa. Ponitamma on erittäin miellyttävä ajaa, sillä se on eteenpäinpyrkivä, kuuliainen ja esimerkiksi ohjalle äärettömän kevyt. Toisinaan ehkä jopa hieman tyhjä, mutta reilulla ja ystävällisellä ohjastamisella sen saa tukeutumaan melko kivuttomasti kädelle. Hyvän ryhdin, liikelaajuuden ja -elastisuuden vuoksi se on hyvin näyttävä poni kouluajossa, eikä sen pitkäpinnaisuuskaan ole yhtään hullumpi ominaisuus tässä lajissa. Cera onkin niitä poneja, jotka voivat hinkuttaa yhtä täydellistä siirtymää vaikka puolipäivää kiitosta saadakseen. Vaikka voisi äkkiä luulla että Ceran ykköslaji olisi kouluajo, ei se ole yhtään hullumpi tarkkuutta tai kestävyyttäkään ajaessa. Pyöreähköstä olemuksestaan huolimatta Cera nauttii reippaista laukkapätkistä silmin nähden ja sitä saakin usein olla ennemmin himmaamassa, kuin patistamassa eteenpäin. Viisaan ja rohkean perusluonteensa vuoksi Cera on tarkkuutta ja kestävyyttä ajaessa hyvin kaikki ruokainen, eikä esimerkiksi vesielementit hidasta sen vauhtia.

Paljon kilpailleena ja valmentautuneena tammana lastaaminen ja matkustaminen on Ceralle hyvin tavanomainen asia, joka ei hetkauta sen suuremmin sitä itseään kuin hoitajaansakaan. Vieraissa paikoissa Cera käyttäytyy hyvin samalla tavalla kuin kotona; se on ihanan tyyni, eikä turhaan stressaa mistään.


Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Maybecks Ottonburgh
Ch, VSN Ch, KTK-I, VVJ-I, SHLA-I, YLA3
ii. Metsäkylän Oodi
VIR MVA Ch, KTK-I, VVJ-I, SHLA-II, YLA2
iii. Tråborg Olly evm
iie. Metsäkylän Kauhu evm
ie. Skaigh Josefine
VIR MVA Ch, KTK-I, VVJ-I, SHLA-II, YLA2
iei. Wagner Clay evm
iee. Josette C evm
e. Mangon Cherry Blossom
VIR MVA Ch, KTK-I, VVJ-I, SHLA-I, YLA3
ei. Appletree's Al Capon
VIR MVA Ch, KTK-II
eii. Appletree's Edgar Allan Pony evm
eie. Balsdean Miles Away evm
ee. Aywick Cola Nut
VIR MVA Ch, KTK-I
eei. Polarize of Wildwood evm
eee. Aywick Sugar Apple evm

Syntymäaika Jälkeläinen Isä Omistaja
28.04.2019 t. Maybecks Carovnica Burbacka Rokoko Sorel, Huvitus
03.01.2019 o. Maybecks Whistley Maybecks Whyski Maybeck Stud


Kilpailumenestys

Arvokilpailut

  30.04.2019 Keilakunkku (Husgård Stud) noviisi 10/104

Näyttelytulokset

  02.03.2019 NJ-näyttelyt (Maybeck Stud) irtoSERT
  05.03.2019 NJ-näyttelyt (Maybeck Stud) BIS2, MVA-Sert
  16.03.2019 NJ-näyttelyt (Adina) irtoSERT
  31.03.2019 NJ-näyttelyt (Susiraja) BIS8, MVA-Sert

  21.12.2018 VSN-näyttelyt (Maybeck Stud) RCH
  07.01.2019 VSN-näyttelyt (Maybeck Stud) SW5

Kilpailut

Valjakkoajossa 2031.58 op. (vaikeustasolla 5/3)

Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 908.29
Tahti ja irtonaisuus 0.00
Tarkkuus ja ketteryys 1123.29


Päiväkirja ja valmennukset

15.12.2018   Näyttelypäivä   omistaja Amelie

Kun huomasin, että Prime Sporthorsesin tiloissa järjestettiin Match Show-näyttelyt kaikille roduille, olin välittömästi ilmoittamassa mukaan Maybeckin poneja. Noin minuutin pähkäilyn jälkeen päätin ilmoittaa näihin kissanristiäisiin Bearin ja Ceran, sillä nämä ponit olivat jonkinlaisen äksönin tarpeessa - eikä ne näyttäneet suloisessa talvikarvassaan yhtään hullummalta mahdollista menestystä ajatellen.

Pienen pakkasaallon rantauduttua suomeen näyttelypäivä alkoi kirjaimellisesti jäätävissä tunnelmissa. Siinä missä auton tuulilasi oli umpijäässä, trailerin käsijarru oli jäätynyt niille sijoilleen. "Ei helvetin helvetti!" mä parkaisin, ja soitin vanhan isäukon apuun, sillä tallin rekkakalusto oli varattu Bettinalle koko viikonlopun ajaksi. "Mähän sanoin sulle, että aja se traileri kärryhallin suojiin ennen, kuin pakkaset iskee." Marco naljaili tallille saavuttuaan. Ärsytti, sillä pahasti harmaantuva isäni oli jälleen kerran oikeassa. "Ehkä ensikerralla. Hoida sä nyt nämä kuntoon, niin mä meen pakkaamaan ponit kuljetuskuntoon." virnuilin isälleni, ja katosin päätallin uumeniin.

Näyttelypaikalle perille saavuttuamme fiilikseni oli kaikinpuolin hyvä aamuisesta jäärallista huolimatta. Tallitytöt olivat lähteneet mukaan, ja aamuvarhain apuun rientänyt isäkin hyppäsi auton kyytiin - en edes jaksa muistaa, koska hän olisi tullut mihinkään epäviralliseen tapahtumaan mukaan. Kantakirjaus- ja laatuarvostelutilaisuudet olivat sellaisia, joihin hän osallistui, vaikka Maybeckin poneja ei olisi ollut mailla halmeilla. Ehkä höpsähtänyt eläkeläinen halusi pysyä aallonharjalla.

Sekä Bear, että Cera käyttäytyivät näyttelypaikalla moitteettomasti. Molemmat seurasi intensiivisesti muiden kavioikkaiden kulkua, mutta jaksoivat seistä aloillaan ja keskittyä ympärillä hääriviin ihmisiin. Verryttelyssä ne kävelivät ja ravasivat ihmisen vierellä kuuliaisesti ja muutaman kerran molempia seisottaakseni ne seisoivat rauhallisesti, hyvässä ryhdissä paikoillaan.

Bearin parina oli musta shetlanninponiori, joka esiintyi kehässä varsin asiallisesti ja rauhallisesti - minua niin nauratti, kun tuomari varmisti esittäjältä varmaan sata kertaa, onko kyseessä oikeasti ori. Mutta olihan se, perirauhallinen sellainen. Bearin ollessa vuorossa se esiintyi hyvässä ryhdissä, joskin ollen ensimmäisellä ravikierroksella aavistuksen hidastempoinen. Tämä kuitenkin saatiin korjattua seuraavalla kierroksella, kun muistin pitäväni kädessä raippaa. Pieni kosketus orin takapäähän ja johan ravattiin! Ja ravattiin muuten niin, että saatiin punainen ruusuke - eli toisinsanoen Bear oli parista tänään parempi ja pääsi jatkamaan punaisten parhaana BIS-kehään.

Heti Bearin kehän jälkeen vaihdoin lennosta ponia, sillä Cera oli sijoitettu ehkä vähän hölmösti heti seuraavan kehäpariin. Tästä lannistumatta esitin Ceraa niin hyvin kuin pystyin - ja sehän kannatti, sillä tuomari kehui tammaa maasta taivaisiin. "Tässä meillä on erittäin kaunis, rotutyypillinen shetlanninponi, joka on jokapaikasta sopusuhtainen ja ryhdikäs. Eikä tämän liikkeissäkään ole vikaa, kuten ehkä huomasitte, juoksutin tätä tammaa kaksi kertaa ihan vain nähdäkseni sen elastista, hyvällä liikemekanismilla olevaa ravia lisää. Tänään punainen ruusuke menee upeasti liikkuvalle Ceralle, ja se jatkaa poikkeuksellisesti toisena shetlanninponina päivän BIS-kehään." tuomari kertoi mikrofooniin samalla, kun hymyilin leveästi upean tamman vierellä. "Ei ollut puusilmä tämä tuomari, Cerahan on makea. Onnea vaan kasvattajalle!" Marco hihkui, kun kävelin Ceran kanssa kehästä ulos.

Koska molemmat poneista - niin Bear että Cera - jatkoivat päivän BIS-kehään, jäimme seuraamaan vielä kahta luokkaa osallistuaksemme päivän pääpalkintojen jakoon. Niin hevosissa että poneissa oli toinen toistaan upeampia kaviokkaita ja sitä ehti jo monta kertaa miettimään, miten Bear ja Cera pärjäisivät näiden joaajatuksiukossa. "Esität vaan kaikessa rauhassa." Marco totesi ja hymyili, vaikken ollut puhunut ajatuksistani mitään ääneen. Hölmistyin.

Myöhään iltapäivällä esitin Ceran itse, ja jätin Bearin Jessican esitettäväksi. Best in show-kehässä Bear alkoi heräämään muille hevosille ja se kyttäsi varsinkin Ceran perään, mutta Jessica sai esitettyä orin kuitenkin kohtuullisen hyvin. "Ja päivän viidennen best in show-palkinnon saa tänään upea, rautiaankirjava Brownie Bear." tuomarin kehäsihteerinä toiminut nainen kuulutti, ja ohjasi Jessican ja Bearin kehän sivuun. Yleisön aplodit saivat minussa aikaan kylmät väreet. Oli ihanaa, että Bear pärjäsi, vaikkei kyseessä nyt ollutkaan mitkään superviralliset rotunäyttelyt!

Piina tuntui ikuisuudelta, kun jäljellä oli vain Cera ja niin jumalattoman upea voikko ratsuponiori, että kuvittelin juoksuttaneeni ponitammaa jo kaksi tuntia loppukehässä. "Tänään erittäin vaikealla päätöksellä tuomari palkitsee BIS-II sijoituksella shetlanninponitamma Maybecks Cherry Queenin, ja näyttelyn voittaa upeaakin upeampi ratsuponiori Mulberry Onyx! Onnea voittajalle ja sijoittuneille! Nyt yleisö, aplodeja!" kehäsihteeri kannusti yleisöä samalla, kun hyppelehdin onnellisena Ceran vieressä.

"Vitsi mikä päivä!" mä totesin iloisesti, kun hyppäsimme autoon pitkän näyttelypäivän päätteeksi. "En voisi juuri nyt olla onnellisempi." sanoin ja hymyilin. "Ei sun tarvitsekaan. Ja mä olen ylpeä teistä ja teidän kasvatustyöstä. Tässä taas nähtiin, että kyllä teillä on Bettinan kanssa silmää käyttöponeille." Marco hymähti ja tarttui lämpimästi kädestäni. Se merkitsi enemmän, kuin tuhat sanaa ja kuu taivaalta. Tuntui upealta, kun isä oli tyttärestään ylpeä.