Maybeck Stud

Maybecks Boötes

Shetlanninponi, ori
Syntynyt 17.10.2018, 8v
Rautias, 81cm

Rekisterinumero VH18-017-0477
Valjakkopainoitteinen: Noviisi
Kasvattanut Maybeck Stud
Omistaa Maybeck Stud VRL-02116 & VRL-14355

KTK-III


Boötes on perusluonteeltaan sellainen lempeä hössöttäjä, joka antaa uteliaisuuden nostattaa toisinaan turhan paljon päätään. Tarhassa minikoon poniori on leikkisä, jonka vuoksi sen vakiotarhasta löytyy niin vanhaa kumisaapasta kuin kivillä täytettyjä mehukattipurkkeja. Tästä voineekin päätellä, että orin lempileikkeihin kuuluu kaikkien tavaroiden kuljettaminen suullaan - joskaan se ei lopu tähän - sillä ei ole yksi ei kaksi kertaa kun viereisessä tarhassa oleva hevonen on saanut tuntea ilmaharjoituksissa olleen kumisaappaan persuksissaan.

Vaikka Boötes on perusluonteeltaan hyvin leikkisä, antaa se ihmiselle melko hyvin tilaa. Taluttaessa se kulkee pääsääntöisesti maltillisesti ihmisen vieressä ihmisen määräämää vauhtia, mutta kyllästyessään se saattaa ruveta napsimaan riimunvartta suuhunsa. Tammojen ohi kulkiessa varsinkin kevät- ja kesäaikaan se toisinaan machoilee äänihuuliaan unohtamatta, mutta topakalla kieltokäskyllä tai pysähdys-peruutus harjoitteella Boötes kuitenkin palautuu siivosti maanpinnalle.

Hoitotoimenpiteitä tehdessä Boötes kannattaa sitoa molemminpuolin kiinni, sillä vain yhdeltä puolelta kiinni ollessaan hoitaminen on pahimmillaan pelkkää hampaiden kiristelyä orin seilatessa paikasta toiseen. Kaksinpuolin kiinni ollessaan Boötes keskittyy hoitajaansa ja nauttii sen antamasta huomiosta. Harjatessa poniori on oikea paksunahkainen shetlanninponi, sillä mitä kovemmalla harjalla ja mitä kovemmin ottein oria harjaa, sen enemmän poni tuntuu tilanteesta nauttivan. Kavioita puhdistaessa ja kengittäessä ori on melko ongelmaton, mutta normaalia pidempään kestäessään se saattaa alkaa viihdyttämään itseään napsimalla ketjuja suuhunsa. Suitsia laittaessa riimu kannattaa aina jättää orin kaulalle, sillä Boöteksella on huonona tapana lähteä valumaan eteenpäin heti, kun riimu valahtaa sen niskalta pois.

Ajaessa Boötes on energinen ja melko yritteliäs, mutta toisinaan se haluaisi tehdä asioita ennemmin oman kuin ohjastajan pään mukaan. Koulua ajaessa Boöteksen vahvuutena ovat ehdottomasti sen suuren liikelaajuuden ja jouston omaavat askellajit, jonka lisäksi ori kantaa itseään varsinkin rotunsaedustajaksi hyvin ketterästi. Perustehtäviä kuten siirtymisiä ja erinäisiä uria ajaessa Boötes on tasainen ja kuulainen avuille, mutta toisinaan se vaatii ohjastajaltaan hirmuisen paljon vaativimpia tehtäviä tehdessä. Vaikeampia ja keskittymistä vaativia tehtäviä tehdessä se tarvitsee herkän, mutta nopean ja selkeän ohjastajan, joka osaa löytää kultaisen keskitien vaivatta. Liikaa vaadittaessa tai epäselkeitä apuja annettaessa Boötekselle tulee toisinaan pieni uhma, jonka myötä se laskee kaiken leikiksi. Onni onnettomuudessa Boötes on kuitenkin melko anteeksiantavainen ja esimerkiksi pienen käyntitauon jälkeen hevosen kanssa voi lähteä suorittamaan tehtävää uudelleen ilman, että se olisi keskisormi pystyssä.

Poniorin todellinen leipälaji on kuitenkin maratonajo, jossa Boötes on todellinen kultakimpale. Maratonilla energisesti liikkuva rautias tarvitsee ohjastajaa oikeastaan vain sen verran, että se ohjaa hevosen portilta toiselle. Maratonilla Boöteksen vanha kolmitahtinen laukka on suuri etu, sillä sitä on helppo säädellä optimaalisen suorittamisen aikaansaamiseksi. Voisi kai kuvailla, että Boötes on yleisesti ottaen varmajalkainen ja rohkea poni joka ei pelkää liikkua maastossa.

Koska oria on laahattu nuoresta pitäen kaikenmaailman kissanristiäisiin, lastautuu se sekä traileriin että rekkaan moitteetta. Vieraassa paikassa ori saattaa alkuun olla hieman levoton ja pyöriä ihmisen ympäri, mutta pikkuhiljaa se rauhoittuu ja tasaantuu. Kilpailuiden verryttelyssä ori hörähtelee aavistuksen enemmän tammoille mitä kotipuitteissa, mutta se ei menetä kuitenkaan keskittymistään täysin. Radalla ori saa usein oikean tsemppivaihteen silmään, jolloin sen kanssa toimiminen on rehellisesti kuvailtuna suurta nautintoa. Se menee eikä meinaa, ja tekee juuri niin kuin ohjastaja siltä pyytää.

Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Mangon Polaris
KTK-III
ii. Northwind Regulus
Ch, KTK-III
iii. Northwind Sirius evm
iie. Bousta Little Fawn evm
ie. Silverbell Peach Pink
KTK-III
iei. Arend v.d. Spik evm
iee. Silverbell Cotton Candy evm
e. Valyrian Dullahan
KTK-III
ei. Campcroft Mercury
Ch, KTK-III, VVJ-II, SHLA-I
eii. Holcombe Maximus evm
eie. Birchlea Emelie evm
ee. Blueberry Crown
KTK-II
eei. Blackberry Sherbet evm
eee. Pink Brownie evm


Syntymäaika Jälkeläinen Emä Omistaja
26.02.2019 o. Maybecks Böem Maybecks Marmite Serena, Kuunokka

Kilpailumenestys

Arvokilpailut

Näyttelytulokset

  04.11.2018 NJ-näyttelyt (Maybeck Stud) irtoSERT
  28.11.2018 NJ-näyttelyt (Maybeck Stud) irtoSERT

Kilpailut

Valjakkoajossa 1672.88 op. (vaikeustasolla 4/3)

Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 647.14
Tahti ja irtonaisuus 0.00
Tarkkuus ja ketteryys 1025.74


Päiväkirja ja valmennukset

08.10.2018   Pienen pieni karhunvartija   omistaja Amelie

On paljon asioita, joita teen Bettinalta salaa. Muunmuassa viesti Routaruusun Crimikselle oli sellainen - olin ihastunut hänen minikoon shetlanninponitamma Pullaan ja haaveilin tamman astuttamista tallin omalla Polariksella. Ensimmäistä kertaa ikinä en välittänyt siitä, ettei vanhempiehdokkaat olleet rakenteellisesti näyttävimpiä; niiden pieni koko, sympaattinen luonne ja hyvä ajettavuus kivaa sukupuuta unohtamatta oli minulle siinä hetkessä riittävintä.

Ilokseni Pullaponin omistaja antoi ehdotukselleni vihreää valoa, ja niin sopimusten myötä suloinen rautiaanpäistärikkö ponitamma vieraili Polariksen luona muutamia kertoja ja sittemmin muutti Maybeckiin kokonaan varsomista varten. Pulla suhtautui pieneen elämänmuutokseen varsin positiivisesti, mikä oli tietysti kiva juttu - sitä ei kauheasti hetkauttanut muuttunut ympäristö, vaan se vaikutti varsin tyytyväiseltä päivästä toiseen heinäpaalin vieressä.

Myöhään lokakuussa Pulla pyöräytti Maybeckin varsomiskarsinaan maailman pienimmän - ja suloisimman - rautiaan orivarsan, joka sai koko tallin henkilökunnan pasmat sekaisin. Vaikka osasimme odottaa syötävän suloista miniponia, oli tämän maitovarsan suloisuus jotain aivan omaa luokkaansa. Ja voi Pulla, miten hyvin se varsaansa piti - jo ensihetkistä asti tamma on ollut silmin nähden ylpeä ensimmäisestä varsastaan ja seurannut tämän toimia viisas, huolehtiva katse silmissään.

Siinä missä Bettina murjotti vieläkin salaa hankkimaani leasingtammaani, kahlasin tähtikartastoa löytääkseni pienelle orivarsalle täydellisen nimen isälinjan pohjoisteemaa jatkaakseni.
"Karhunvartija." mä mutisin kirjaa lukiessani ja jatkoin, "Latinaksi Boötes tai Bootes on tähdistö pohjoisen taivaan Otavan hännän osoittamassa suunnassa."
"Täydellinen nimi, vai mitä?" jatkoin hiljaisen hetken jälkeen, ja tönäisin siskoani kylkeen saadakseni jonkinlaisen vastauksen.
"On, on. Mutta ensi kerralla mä haluan olla mukana alusta asti!" Bettina muistutti ivallisesti ja katsoi tallitoimiston ikkunasta mielenosoituskellisesti pihalle.

19.10.2018   Match show-näyttelyissä   omistaja Amelie

Kun naapuritalli julkaisi Facebookissa ilmoituksen match show-näyttelyistä mietin pitkään, veisinkö jonkin poneista näihin kinkereisiin. Olin pitkään sitä mieltä että kukaan poneista ei tarvitse juuri tällä hetkellä kehätreeniä, mutta tulinpa kuitenkin toisiin ajatuksiin - mikäpä muu olisi nuorelle oripojalle niin hyvää treeniä, kuin viedä se kiven heiton päähän kotitallista näkemään jotain muutakin, kuin kodin rutiininomaista, normaalia arkea.

Näyttelyä edeltävänä päivänä passitin Jessican pesemään Boöteksen, jonka jälkeen hän sai jättää nuoren, kolmivuotiaan orin sisälle yöheinille pihaton sijasta. Ihan vain siltä varalta, että poni ei keksisi mennä pyörimään johonkin mutalammikkoon. Aamulla varhain kipitin talliin ruokkimaan sisällä olevat hevoset, jonka jälkeen suuntasimme pikasliippauksen jälkeen Boöteksen kanssa trailerin kyytiin. Vaikka matka ei ollut pitkä - vain muutaman kilometrin - koin, että matkaan oli parempi lähteä trailerilla. Jos päivä venyisi, ei kotiinpaluu kestäisi miljoonaa vuotta.

Näyttelyihin päästyämme Boötes käyttäytyi varsin mallikkaasti - lienee pienessä tukkajumalassa pientä vieraskoreutta. Ennen kehää Boötes vähän hirnui muiden lajitovereiden perään, mutta kehässä se käyttäytyi varsin mallikkaasti. Itseasiassa jopa niin hienosti, että se palkittiin parhaana varsana ja jatkoi vielä päivän lopuksi pidettävään best in show-kehään. Harkitsin vakavasti tämän kehän skippaamista, mutta tällä kertaa odotus palkittiin: Boötes nimittäin palkittiin päivän best in show 2-palkinnolla ja se sai kotiinviemisiksi upean ruusukkeen lisäksi emännälleen hierontalahjakortin ja 150euroa rahaa. Ei yhtään hullumpi näyttelyuran aloitus!