Maybeck Stud

Luzifurious

Luzi on myyty Routaruusuun, uudet sivut



Shetlanninponi, ori
Syntynyt 20.07.2018, 8v
Rautias, 100cm

Rekisterinumero VH18-017-0335
Valjakkopainoitteinen: Noviisi
Kasvattanut Emmallee Holden
Omistaa Maybeck Stud VRL-02116 & VRL-14355

VVJ-II


Furin sielunmaisemaa voisi kuvailla taideteokseksi kaikkine upeine väreineen ja yllätyksineen. Siinä on luonnetta ja voimaa, taitelijasielun itsenäisyyttä ja arvoituksellisuutta. Noh, nyt saan Furin kuulostamaan hyvin mahtipontiselta. Sellainenhan ei sen tyyliin suinkaan sovi. Ori on oppinut hillityksi herrasmieheksi, sellaiseksi joita 1800 luvun kartanoissa kasvatettiin jo pojanklopeista. Kaikki nämä piirteet tekevät Furista varsin helpon poniorin, joskin varsin sulkeutuneen. Se pitää huolet ja murheet itsellään eikä tiukankaan paikan tullen pidä turhaa meteliä. Draama on se mikä tämän hillityn ponin niskakarvat saa pystyyn, vaikka saattaa soidintanssien aikaan yltyä siihen itsekkin. Ja no, kuten sanoin, osaahan se yllättää.

Kaikesta huolimatta kyseessä on ihan tavallinen shetlanninponi jonka heikkous on ehdottomasti ruoka. Furin pystyisi opettamaan heittää vaikka voltin porkkanakarkista jotka ovat sen lemppareita. Furia ei suositella hoidettavan muualla kuin tallissa, ellei olosuhteet muuhun pakota. Hoitajalla menee nimittäin hyvin äkkiä hermo poniin joka jatkuvasti nyppii itseään tallipihan vihreälle. Ja sidoitpa sen kiinni miten hyvin tahansa, todennäköisesti selkäsi kääntäessä se on löytänyt lähimmälle ruoho apajalle. Eipä tallikäytävällä tai karsinassa kannata olla yhtään sen huolimattomampi, Furi kyllä poistuu salamana karsinan oven pienestäkin raosta jos vaihtoehtona on heinäkasalle pääseminen. Furilla on muutenkin taipumus lähteä karsinasta omille teilleen jos oven jättää vähääkään auki. Muutoin ori on kiltti ja kaikkien käsiteltävissä eikä mikään toimenpide ole sen mielestä epämiellyttävä. Kengittäjää kohtaan se on vähän päivästä riippuen epäileväinen, mutta viimeistään herkkupalan myötä ystävyys on varmistettu tunniksi eteenpäin.

Furi on siinä mielessä mukava poni, että vaikka se on perusluonteeltaan haaveilija, siltä löytyy useampi vaihde jotka kaikki ovat eteenpäin. Se liikkuu mielellään ja mielekkäästi niin ratsain kuin ajaessakin. Valjastettuna Furi on kuitenkin huomattavasti skarpimpi ja enemmän työ-asenteella. Ratsuna Furi tosin onkin kuskannut lähinnä pieniä junnuja ja lapsia, mutta onpa osallistunut myös muutamiin seurakisoihin koulupuolella. Ratsastaessa orin shetlanninponimainen itsepäisyys kuitenkin tulee niin vahvasti esiin, että nuo kilpastartit aikanaan olivat lähinnä hyvää pitkäjänteisyyden harjoittelua ratsastajalle. Tilanteen muututtua tylsäksi Furi lyö jarrun päälle eikä periaatteestakaan hievahda kovinkaan helpolla.

Onneksi poni on toista maata kun vanhat kiesit ja tuoksuvat nahkasoljet tulevat kuvioihin. Furi on paitsi hyvin eteenpäinpyrkivä, myös tarkka. Sille on tärkeää tehdä asiat oikein ja sitä se odottaa myös ohjastajalta. Ori turhautuu mitäänsanomattomiin tehtäviin ja vaatii joka treeniltä aivopähkinää purtavaksi. Eihän se tarvitse mitään kuperkeikkojen heittelyä olla tai muuta ihmeellistä, kunhan jotain missä ponin tarvitsee hieman miettiä jalan paikkaa. Furilla vaihde kasvaa myös nopeasti aika isoksi, joten jarruttaminen on sallittua ja parempi tehdä heti alussa selväksi kuka temmosta määrää.

Kilpailutilanteissa Furin tasaisesta perusluonteesta on paljon hyötyä. Se matkustaa kisapaikalle mieluiten yksin tai toisen rauhallisen kaverin kanssa. Kuten sanottu, Furi ei siedä draamailevia ponikavereita ja käy nopeasti kiukkuiseksi ja tarvittaessa komentaa hampaillaan. Itse matkustaminen on sille arkipäiväistä eikä mikään ongelma. Furi on vieraassakin ympäristössä oma itsensä ja tutun ihmisen kanssa se suhtautuu asioihin rauhallisesti. Valjakkoajokisoissa poni tuntuu jopa skarpimmalta kuin kotona - tämä saattaa silti hyvinkin olla illuusio, sillä usein myös ohjastaja on tuplaten keskittyneempi kisatilanteessa mikä heijastaa suoraan Furiin. Kaikenkaikkiaan sillä on iso sydän ja paljon miellyttämisenhalua, ainakin kun puhutaan sille itselleen mieluisista asioista.


Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Fast & Furious
rt, 101cm evm
ii. Lil Formula
rt, 101cm
iii. Speedy Speed
iie. Lil Malinda
ie. Tigerfields Freya
m, 105cm
iei. Tigerfields Jojo
iee. Enchantress
e. English Roulette
rt, 104cm evm
ei. Sungrave’s Toby
mpäis, 103cm
eii. Sungrave’s Totoro
eie. Sungrave’s April
ee. Russian Roulette
rt, 101cm
eei. White Russian
eee. Bluemonds Layla

Syntymäaika Jälkeläinen Emä Omistaja
15.08.2018 o. Maybecks Luzibär Gelligaer Ceri Liia
11.10.2018 t. Maybecks Rowanberry Mama of Drama Maybeck Stud


Kilpailumenestys

Arvokilpailut

ei vielä menestystä

Näyttelytulokset

  30.08.2018 VSN-näyttelyt (Adina) RCH
  28.08.2018 VSN-näyttelyt (Huvitus) RCH
  08.11.2018 VSN-näyttelyt (Maybeck Stud) RCH

Kilpailut

Valjakkoajossa 2042.93 op. (vaikeustasolla 5/4)

Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 974.12
Tahti ja irtonaisuus 0.00
Tarkkuus ja ketteryys 1068.81


Päiväkirja ja valmennukset

15.08.2018   Tuontiponit saapuu Maybeckiin   omistaja Bettina

Kun kaksi sisarusta, loppupeleissä hyvin samankaltaista, päättää perustaa hevosalan yrityksen, se on joko hitti tai huti. Toistaiseksi kaikki on mennyt loistavasti eikä arjessakaan ole valittamista. Kahina siskosten välillä on aika lailla jokapäivästä, mutta siihen on kaikki tottuneet, myös he itse. Elokuun pilvisenä keskiviikkoaamuna he kumpikin poukkoilivat Maybeckin tallipihalla odottaen ponia saapuvaksi. Ei siis yhtä ponia, vaan kahta. Tuontioreja molemmat.

"Mä en vieläkään ymmärrä kuinka sadan kömmähdyksen jälkeenkään et osaa käyttää meidän yhteistä kalenteria", Amelie manasi siskolleen kävellen hänen edessään edestakaisin. Tuulenpuuska toi mukanaan vilunväristyksiä ja nainen korjasi takinkaulusta ylemmäs tuima ilme kasvoillaan. "Mä pyyysin jo monta kertaa anteeksi eikä tässä nyt ole kuinkaan käynyt", Bettina puolusteli isosiskolleen. "Niin, ainakaan vielä", Amelie lisäsi ja pysähtyi äkisti. Hän näki hevoskuljetusauton horisontissa tallitiellä. "Noniin, haeppa Jessica tänne, näytös alkaa".

Bettina oli viikkoja aikasemmin onnistunut tuplabuukkaamaan kahden eri tuontiorin saapumisen Maybeckiin samalle päivälle. Eipä tuossa sinänsä ongelmaa ollut, mutta resurssit päivälle olivat alunperin yhden ponin vastaanotolle. Onneksi korvaamaton tallityöntekijämme Jessica pystyi saapumaan ylimääräiseen tallivuoroon hoitamaan orien kotiutusta.

Ensimmäisestä autosta jalkaantui musta etutukan alle hautautunut Bjørnebær. Norjalainen lupaus astui ulos varmoin liikkein ja tutkaili pää ja korvat pystyssä uutta ympäristöään. Bettinan ja Amelien keskustellessa kuljettajan kanssa Jessica otti orin hoitaakseen. Vasta täysi-ikäiseksi kääntynyt nuori nainen talutti ponia pihapiirissä varmoin ottein. Björniksi tuttavasti heti ristitty poni testasi myös hieman vaikutusvaltaansa etenkin kun päästiin tarhojen luo. Useammat kiljahdukset, hirnahdukset ja hörähdykset vaihdettuaan Björn pääsi hetkeksi omaan karsinaansa.

Puolen tunnin sisään pihaan kaartoi toinen auto. Kyydissä oli odotettavasti hyvin erilainen poni, Luzifurious joka matkusti suoraan Irlannista. Riehakasta irkkumiestä emme tosiaan saaneet, vaan varsin varman ja rauhallisen ponin. Furi oli kuitenkin selkeästi Björniä stressaantuneempi matkasta ja suorastaan hyppäsi ulos autosta ja kuljettajalla oli vähällä livetä ote riimunnarusta. "Vou vou, iisisti äijä", Bettina lähestyi kädet matalalla ponia kohti ojentaen. Furi haisteli Bettinan käsiä uteliaana, mutta hieman epäuskoisena. Amelie vuorostaan otti Furin talutettavakseen tallin pihapiirissä kun Bettina hoiti viralliset asiat pois alta kuljettajan kanssa. Siskokset näkivät Jessican kävelevän ulos tallista kohti uusien ponien tarhoja peukkua näyttäen. "Tuo tyttö on taivaan lahja", Amelie huikkasi kun käveli Bettinan läheltä ohi rautiaan orin kanssa. Bettina nyökkäsi ja tunsi myös suurta kiitollisuutta sekä ponien onnistuneesta matkasta, että aiheuttamansa ongelman ratkeamisesta.

14.10.2018   Laatuaikaa Maybeckissa   Disa

Lue neljän ystävyksen päiväkirjamerkinnät Furin, Fiinun, Börjen ja Chin päiväkirjoista!

Liinan piti osallistua Maybeckissä järjestetylle valjakkoajoleirille, mutta ilmoittautuminen jäi viime tippaan, eikä kesällä tullut hoitoponikaan ollut ihan parhaassa tikissä. Teinityttö otti äitinsä kanssa yhteyttä ponitallin pitäjiin ja yhteistuumin saatiin järjestettyä Liinalle ja parille kaverille ihan oma viikonloppuleiri! Maybeckiin saavuttuaan tytöille pidettiin tutustumiskierros, jonka jälkeen neljän hengen porukalle jaettiin omat “passihevoset”. Rautias ori, Furi, hurmasi Liinan täysin heti ensisilmäyksellä. Ponipoika oli hoitaessa uteliaasti korvat tötteröllä etsimässä mahdollisia herkkuja viikonloppuhoitajansa vaatteiden kätköistä. Ponien kanssa paljon puljannut Liina osasi olla silmät auki, joten kuuleman mukaan Furille tyypillisiltä karkausepisodeilta vältyttiin. Poni ei myöskään ehtinyt hammastella takataskuja, vaikka pari kertaa näytti siltä, että yritys oli kova. Alku-uteliaisuuden jälkeen ori veti syvään henkeä ja keskittyi nautiskelemaan saamastaan huomiosta.

Ajohommat ovat tulleet Liinalle kotopuolessa ihan tutuksi oman hoitoponin myötä, mutta nyt tyttö pääsi ensimmäistä kertaa kunnolla valjakko-oppiin. Jessica piti ensimmäisen ajotunnin, jonka aikana perehdyttiin perusasioihin. Furi oli sen verran meneväinen ajokki, että kärryillä sai olla tarkkana siitä, että avut tuli annettua oikein ja selkeästi. Kun kuski sai esitettyä asiansa hyvin, Furi teki työtä käskettyä ja meni varmasti kuin höyryveturi erilaiset siirtymiset ja reitit. Seuraavana päivänä Amelie opetti porukalle tarkkusajoa. Ori oli into piukassa, joten Liina sai keskittyä sekä hillitsemään vauhtia, että osumaan oikeiden tötsien väliin. Parit tennispallot lentelivät, kun mutkat meni suoraksi, mutta loppua kohden Amelie pääsi kehumaan kaksikkoa nopeatempoisesta yhteistyöstä - ja jopa tarkkuudesta. Kaksikko suoritti leirikisana pidetyn tarkkuusajoradan nopeimmalla ajalla, tiputtamatta yhtäkään tennispalloa!