Maybeck Stud

Huovilan Isla

Shetlanninponi, tamma
Syntynyt 15.05.2019, 8v
Kulomusta, 104cm

Rekisterinumero VH19-017-0271
Valjakkopainoitteinen: Noviisi
Kasvattanut Huovilan Ratsutila
Omistaa Maybeck Stud VRL-02116 & VRL-14355

KTK-II


Usein rotuharrastajilla on kasvattaja, joiden tekemisiä seuraa haukansilmillä ja joita ylistää, kuin nousevaa kuuta. Meillä Maybeckilaisilla se kasvattaja on ehdottomasti Huovila, josta tuntuu löytyvän vain ja ainoastaan upeita poneja - ja jonka jokaisesta myyntivarsasta olemme niin innoissamme, että summaamme tilejä yhteen ponishoppailua varten. Niin kävi myös silloin, kun huomasimme neljävuotiaan kulomustan Isla-tamman etsivän uutta kotia.

Ensitapaaminen Islan kanssa ei ollut se ruusuisin - se seisoi karsinassa pylly vasten ovea, ja näytti varsin happamalta. Kun sen kasvattajaomistaja avasi oven, se liimasi korvat niskaan ja sai jopa minut kysymään, että potkiiko se. "Ei potki." sain vastaukseksi samalla, kun tamma antoi itsensä nätisti kiinni. "Se vain on tälläinen ikuinen hapannaama, joka kokeilee, onko pakko." kasvattaja jatkoi. Niitä sanoja en unohda koskaan - sillä joka ikinen kerta, kun joku uusi hoitaja kohtaa Maybeckin tiluksilla Islan, saan kertoa saman tarinan. En siis sanoisi, että tamma olisi mikään järjetön pahansuopa, mutta kokeileva. Kokeileva sen suhteen, saako pienellä uhmalla jatkaa omassa rauhassa, vai onko ihminen ihan tosissaan sen suhteen. Parhaimmillaan Isla on käytävällä hoitaessa, jolloin se seisoo kohtuullisesti paikoillaan - aina niin kauan, kunnes sen mielestä olisi aika tapahtua jo jotain muuta suurta ja ihmeellistä. Tylsistyessään tammalla on paheena etujaloilla kuopiminen sekä käytävänarujen suuhun napsiminen, mutta olemme tulleet siihen tulokseen, että kuopikoon tai napsikoon naruja niin kauan, kun se ei tee ihmiselle hallaa.

Vaikka Isla on ratsukoulutettu jo Huovilassa ollessaan, on sen leipälaji Maybeckin tiluksilla ehdottomasti valjakkoajo. Valjakkoponina Isla on melko suoraviivainen ja tekee hyvälle päälle sattuessaan sen, minkä ohjastaja siltä pyytää. Huonona päivänä se kiemurtelee aisojen välissä kuin känninen kala ja kyseenalaistaa suunnilleen kaiken, mutta tomeralla ohjastamisella huononkin päivän saa käännettyä työvoitoksi jolloin kulomusta ponitamma tyytyy kohtaloonsa ja pötkii kärryjen edessä täysin osaamistasonsa mukaisesti. Kouluajo ja kentällä suoritettu tarkkuusajo on pienen tamman mielestä maailman tylsintä ja puuduttavinta jolloin esimerkiksi siirtyminen käynnistä raviin vaatii toisinaan valovuoden tapahtuakseen, mutta maastossa se löytää energisen elinvoimansa ja pötkii eteenpäin sen, minkä lyhyistä jaloistaan pääsee. Kestävyyttä ajaessa Islan vahvuuksia on ehdottomasti shetlanninponille ominainen sisu, tarmokkuus sekä rohkeus - vielä tänä päivänä emme ole kohdanneet elementtiä, jota tamma epäröiden jäisi kyttäämään.

Ratsuna Isla on melko mielenkiintoinen - se osaa sellaisia temppuja, että se ei sovi perheen pienimmille harrastajille mutta sitten se on kuitenkin niin pieni, ettei se sovi kovin usealle osaavalle ratsastajalle. Tomeran, osaavan ratsastajan kanssa Isla kuitenkin on oikeastaan aika näyttäväkin; se kantaa itseään hyvässä ryhdissä ja osaa jopa hieman säädellä askellajeja sekä lyhyemmäksi, että pidemmäksi. Jos tammalle kuitenkin antaa liikaa vapautta, voin vannoa, että sen kanssa ratsastettua pääsee leipomaan kakkua. Siinä missä Isla on pidentänyt raviaan hienosti pitkällä sivulla, saattaa se vapautta saadessaan tullessa pelästyä seuraavassa kulmassa hui-niin-kauheaa mörköä jota kukaan muu ei näe ja heittää sellaiset käännökset, ettei ketterinkään marakatti pysy kyydissä. Kuten ajaessa, myös ratsastaessa Isla on parhaimmillaan maastossa, jossa se taittaa matkaa hyvillä mielin korvat hörössä - joskin se on muutaman kerran jättänyt Jessican ojanpientareelle ja tullut yksin kotiin.

Islan lastaaminen on yhtä huijaamista alusta alkaen. Ruoalle perso poni huijataan poikkeuksetta niin traileriin kuin rekkaan herkkuämpärin avulla, sillä ilman sitä ponitamma on valmis seisomaan lastaussillalla hievahtamattakaan vaikka puoli vuorikautta. Todistetusti.

Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Tyfoon v.d. Zanneshof
Ch, KTK-II
ii. Pikomäen Zorro
iii. Nestor v.d. Brunewald
iie. Myntons Kajsa
ie. Trixie v.d. Zanneshof
VVJ-II, SHLA-I, YLA2
iei. Wynton's Bright White
SHLA-I, YLA1
iee. Virkkilän Tessa
SHLA-II
e. Huovilan Idalia
KTK-II
ei. Hollymoss Calvin
KTK-II
eii. Skelberry Juniper
KTK-I
eie. Givenchy van de Vossenkamp
ee. Mangon Indian Red
VIR MVA Ch, KTK-I
eei. Huxter Comet Tail
VIR MVA Ch, KTK-II
eee. Scarlet of Wildwood
Ch, KTK-II


Syntymäaika Jälkeläinen Isä Omistaja
22.00.2017 t. Maybecks X Isähevosen nimi Ihmis Ihminen

Kilpailumenestys

Arvokilpailut

ei tuloksia

Näyttelytulokset

  02.09.2019 NJ-näyttelyt (Maybeck Stud) irtoSERT

Kilpailut

Valjakkoajossa 1483.74 op. (vaikeustasolla 4/3)

Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 666.58
Tahti ja irtonaisuus 0.04
Tarkkuus ja ketteryys 817.16


Päiväkirja ja valmennukset

13.08.2019   Valjakkoajovalmennus   Jannica

Islan ja Amelien kanssa saitte tänään tehdä käynnissä itsenäisesti alkuun töitä seuratessa teidän kehitystä pienen matkaa rinnalla kävellen, kun teit tamman kanssa voltteja, siirtymisiä ja pysähdyksiä, muutamat peruutukset otettiin myöskin. Sitten sait ruveta ravailemaan jo ympäri kenttää, jonne oli laitettu muutama kartio pituushalkaisijalle, niiden katseluun oikeastaan Islalla menikin mukavasti alkutunti, kun sen pienessä päässä varmasti raksutti kartioiden tarkoitus. Pian se ponillekin selvisi, Amelielle kartioiden käyttö keilojen sijaan olikin tuttua talvikaudelta. Tänään oli sen verran sateista, ettemme viitsineet raahata pellolta keiloja kentälle harjoittelua varten, eiköhän sen verran pujottelua jo olisi tammalle vesilammikoissakin, se kun ei millään meinannut päästä yli tallin puolella olevasta lammikosta. Pikkuhiljaa onneksi lammikossa asuva Lochness pääsi tammalta unohtumaan ja sait itsekin paremmin keskityttyä tehtävään, kun tamma rentoutui. Käynnissä pujottelu meni odotetusti hyvin, enkä joutunut oikeastaan mihinkään puuttunut.

Ravissa sitten olikin vähän vauhtia ja vaarallisia tilanteita, kun olit toisella ja kolmannella kartiolla hiukan myöhässä kääntämisen suhteen ja tamma keilasi kartiot mennessään niiden aiheuttaessa tietenkin kamalan rodeokohtauksen, johon et osannut varautua ollenkaan. Onneksi poni saatiin kuitenkin rauhoiteltua pian ja tehtävä jatkui jo hetken kuluttua, kuin vanhalta tekijältä. Sen verran kuitenkin ravissa oli vielä noviisitason valjakolle tekemistä, että päätimme yksissä tuumin jättää harjoituksen laukassa vielä tuonnemmaksi. Sen sijaan saitte ottaa Islan rakastamaa laukkatehtävää kahdeksikolla, jossa se sai esitellä laukanvaihtonsa ja olikin siitä taas oikein ylpeä, kuten myös ohjastajansa. Muutama kerta tultiin kuitenkin tason mukaisesti laukanvaihto ravin kautta ja se tuottikin heti ongelmia eteen. Käynnistä laukka kuitenkin vaihtui huomattavasti sutjakammin, joten saitte siitä ottaa vielä muutamat suunnanvaihdot, ettei tammalla oppinut yhdistämään kahdeksikkoa aina laukanvaihtoon. Ensi kerralla päätimme harjoitella vielä muutamia siirtymisiä ja pituushalkaisijalla lisää pujottelua, nyt oli tältä kerralta jo tunti täynnä.

30.08.2019   Valjakkoajovalmennus   Jenna

Saavuin jälleen Maybeckiin mutta tällä kertaa suunnitelmissa oli lähteä vain rennolle ajelulle ponien kanssa. Huhuilin tallikäytävälle kun missään ei näkynyt ketään eikä mistään kuulunutkaan mitään. Aution oloisesta tallista siirryin päärakennukselle, mistä Amelie ja Jessica löytyivät syömästä. Liityin kaksikon seuraan otettuani ensin tarjottua kahvia mukiin. Vaihdeltiin siinä kuulumisia hyvä tovi ennen kuin Jessica tajusi kellon lähentelevän jo kolmea.

- Mikäli aateltiin sinne ajelulle mennä, niin pitäisi varmaan jo lähteä. Ettei tarttee sitten iltatallia tehdä puolilta öin, tallimestari huomautti. Niinpä laitettiin astiat koneeseen ja eväät kylmään ennen kuin siirryttiin tallille.

- Ota sinä tänään vaikka Isla. Se on saanu nyt olla aikalailla lomalla viimeset päivät niin sille tekee ihan hyvää lähteä liikkeelle, Amelie tokaisi matkalla. Myönnyin ilomielin, sillä tamma oli mukava ajettava, vaikka olen ponista muutakin kuullut. Kävin nappaamassa tamman kimpsut ja kampsut valmiiksi käytävälle ennen kuin kävin hakemassa tumman tamman harjattavaksi. Piakkoin olimme saaneet kukin omat ponimme valjastettua ja kärryt kiinnitettyä, joten pääsimme lähtemään liikkeelle. Isla oli tänään selkeästi aiempaa kokemustani nihkeämpi mutta pistin sen lomailun piikkiin. Enpä itsekään ollut lomalta tullessani töihin järin riemastunut ajatuksesta. Kuljimme alkuun rauhallisessa käynnissä mutta ponien lämmettyä siirryttiin raviin, jossa kuljimme suurimman osan matkasta. Välillä otettiin vähän käyntiä ja laukkaa. Isla reipastui ensimmäisellä laukkaosuudella huomattavasti ja sen jälkeen tammaa sai olla melkein pidättelemässä, ettei se ryntäisi edellä kulkevan Amelien ja Dysonin päälle.

- Kohta tulee sitten hyvä, leveä suora. Otetaankos vähän kilpaa, Jessica innostui takaani huutelemaan ponien kavioiden kopseen yli.

- Vitsi, sehän kuulostaa hyvältä. Se kuka häviää niin tarjoo sitten seuraavat kuohuvat, Amelie tokaisi, kun yhdyin Jessican intoon. Suoran auetessa järjestäydyimme todella siistiin riviin ja Amelien laskettua kolmeen ampaisimme liikkeelle. Isla pärski kovaan ääneen matkalla kun kuljettiin pitkän matkaa hyvin rinta rinnan mutta Jessica vei voiton Kanelin kanssa. Se ponin ketale kulki kokoisekseen kuin isompikin täysiverinen. Me Islan kanssa sitten jäimme kuitenkin viimeisiksi tässä kilpailuissa mutta riemukasta menoa oli se kilpailu. Loppu matka kuljettiin rauhallisesti käynnissä.

Tallilla purettiin poneilta varusteet pois. Olin laittanut Islan jälleen käytävälle kiinni mutta tamma ei ollut kovin innostunut harjailusta ollenkaan ja se kuopi jo viiden minuutin jälkeen kärttyisenä.

Olehan nyt siinä. Kyllä sinä selviät vielä hetken, komensin tomerasti mustaa tammaa laittaessani valjaita siististi nippuun ennen kuin aloitin ponin harjaamisen. Kävin sen vähän suurpiisteisesti läpi ennen kuin tutkin sen jalat huolellisesti kavioiden puhdistuksen yhteydessä. Ponista ei löytynyt mitään vikaa, joten vein sen vielä tarhaan – turha seisottaa tallissa kun vielä oli hyvä sää eikä iltaruokakaan olisi vielä jokuseen tuntiin.