Maybeck Stud

Elnora of Ronay

Shetlanninponi, tamma
Syntynyt 04.08.2018, 8v
musta, 103cm

Rekisterinumero VH18-017-0313
Valjakkopainoitteinen: Noviisi
Kasvattanut Thoreau Shetlands
Omistaa Maybeck Stud VRL-02116 & VRL-14355


Vaikka Enni on maailman suloisin ja söpöin poni, jää se luonteensa puolesta monen muun ponin varjoon. Kiltti se on ehdottomasti, mutta varsinkin vieraiden ihmisten kanssa se on ennemmin hitaasti syttyvää sorttia kuin suuna päänä tekemässä tuttavuutta. Se katselee mielellään oman aikansa, ennen kuin tulee luokse - ja silloinkin viihtyy ihmisen seurassa vain hetken, ennen kuin hakeutuu uudelleen omiin oloihinsa. Tuttujen ihmisten seurassa; kuten Maybeckin siskosten ja henkilökunnan kanssa Enni on jo sujut, ja viettää näiden kanssa mielellään aikaa. Vaikka ei ihan aina uskoisi, pitkät harjaustuokiot ja rapsutteluhetket ovat pienen ponitamman mieleen varsinkin silloin, kun taskujen uumenista löytyy jotain herkullista purtavaa. Varustaminen, peseminen ja kengittäminen ovat tammalle rutiininomaisia asioita, jotka sujuvat kädenkäänteessä, mutta esimerkiksi rekkaan lastautuminen ja siellä olo on toisinaan hieman jännittävää. Koska Enni lastautuu ja kulkee mielellään trailerissa, olemme todenneet, että jännityksen tuo iso ja korkea kapistus - eihän se nimittäin pienelle ponille varmasti ole ominaista kiivetä korkealle rekan uumeniin.

Valjakkoponina Enni on omiaan kouluajossa, joka ei vaadi valjakolta vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Enni on hyvin rauhallinen ajettava, ja se on shetlanninponille epätyypilliseen tapaan erittäin kuuliainen - se tekee kaiken ohjastajan pyytämät korvat hörössä, eikä turhia pullikoi vastaan. Pienellä ponitammalla on varsin näyttävät keskiaskellajit, joiden lisäksi se kantaa itseään valjakkokärryjen edessä hyvässä, korkeassa muodossa. Vaikka Enni on omiaan kouluajossa, ei se ole yhtään pöllömpi tapaus tarkkuudessa tai maratonillakaan. Ei se ehkä ole aikaluokkien nopein, mutta se on sitäkin tarkempi ja kuuliaisempi jonka myötä ajovirheille ja siten virhepisteille ei jää sijaa.

Kilpailupaikoilla Enni on toisinaan hieman sulkeutunut, mutta omien ihmisten kanssa se uskaltaa jo rentoutua ja suorittaa taitavasti omalla tasollaan. Mitään pitkiä kisamatkoja emme kuitenkaan lähtisi edelleenkään tekemään - vaikka shetlanninponeilla on lajityypillisesti loputon vatsa, ei Ennille tahdo vieraassa paikassa aina maistua ruoka. Muutaman yön reissut kuitenkin sujuvat jo melko mallikkaasti, ja tamma on saanut näistä onnistuneista reissuista paljon itseluottamusta!

Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Regazzoni of Ronay
m, 105cm evm
ii. Rheinfeld of Ronay
rn, 105cm
iii. Rheingold
iie. Nevelette
ie. Pandora v. Yankees
m, 103cm
iei. Axenstein
iee. Palestrina
e. Elegante v. Gruston
m, 104cm evm
ei. Chalkstone
n, 105cm
eii. Trumpeter of Ronay
eie. Challure
ee. Elegancka
n, 104cm
eei. Chemborg
eee. Elgarda

Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipiscing elit. Proin quis blandit eros. Duis venenatis rhoncus felis sed vestibulum. Donec auctor mauris orci, non porta ipsum. Integer condimentum odio sed nibh egestas mattis. Mauris pellentesque odio sed diam elementum vel egestas sem lacinia. Maecenas tempor eros in neque vehicula sed fringilla nisi sodales. Nulla elit odio, pulvinar quis interdum vel, rutrum id lectus. Aenean pretium ornare lacus, ac vestibulum nibh elementum sed. Nunc neque diam, posuere a dictum nec, gravida. Cras ultricies ut metus a tincidunt. Duis venenatis rhoncus felis sed vestibulum. Cras non molestie tortor. Class aptent taciti sociosqu ad litora torquent per conubia nostra, per inceptos himenaeos.

Cras ultricies ut metus a tincidunt. Cras non molestie tortor. Class aptent taciti sociosqu ad litora torquent per conubia nostra, per inceptos himenaeos. Donec laoreet mattis augue rutrum viverra. Curabitur pellentesque sapien odio, et sodales augue sollicitudin quis. Phasellus mollis ut risus dapibus sodales. Pellentesque eget tempus sapien. Quisque semper fringilla nisi at vulputate. Etiam ornare porta urna a euismod. Etiam lobortis lorem ultricies massa laoreet pharetra. Proin quis blandit eros. Duis venenatis rhoncus felis sed vestibulum.


Syntymäaika Jälkeläinen Isä Omistaja

Kilpailumenestys

Arvokilpailut

  15.02.2017 Paikka SHLA VVJ-Cup, noviisi koulukoe 0/00

Näyttelytulokset

  00.00.2010 VSN-näyttelyt (Paikka) SW3

Kilpailut

Valjakkoajossa 0 op. (vaikeustasolla 0/3)

Nopeus ja kestävyys 0
Kuuliaisuus ja luonne 0
Tahti ja irtonaisuus 0
Tarkkuus ja ketteryys 0


Päiväkirja ja valmennukset

04.08.2018   Rahasalkku mukana Iso-Britanniaan   omistaja Amelie

Olimme jutelleet Bettinan kanssa pitkään siitä, mihin suuntaan haluaisimme kehittää Maybeckin hevoskantaa. Tästä syystä olimme kevään tullen aloittaneet pienen tammavarsapihaton rakentamisen ja siten hevoskannan kasvun mahdollistamisen; kun siitostammojen ja nuorten kasvavien ei tarvinnut viedä karsinapaikkoja, meille aukeni mahdollisuus kasvattaa ponimäärää muutamalla uudella kaviokkaalla. Selasimme pitkään Suomen ja Ruotsin markkinoita, mutta mitään kiinnostavaa ei tuntunut löytyvän. Melko keskinkertaista ponia, melko tunnetuilla suvuilla. Ei me sellaista tähän hätään haluttu vaan jotain aivan muuta ääripäätä - jotain sellaista, mitä ei Suomessa vielä oltu nähty.

Tästä syystä istahdin elokuussa lentokoneeseen ja suuntasin minnekkäs muuallekaan kuin Brittilään. Olin nähnyt useammasta shetlanninponitammasta ja -orista välittäjän ja kasvattajien kautta videoita sekä kuvia, ja nyt minun oli aika käydä katsomassa paikan päällä ne ponit, jotka olivat minua ja Bettinaa kuvaruudun kautta säväyttänyt. Näitä poneja yhdisti hyvä rakenne, hyvä liike-ergonomia, mukavan oloinen luonne sekä ennenkaikkea harvinaisemmat sukulinjat jotka elvyttäisivät Maybeckin - ja siten Maybeckin kasvattien - sukulinjoja.

Brittilään saavuttuani kiersin lähes viikon tutun välittäjän kanssa kasvattajien talleja. Sanotaan näin, että viikon aikana tuli nähtyä kaikenlaista - sellaisia poneja, joita en ostaisi edes teurashintaan ja sellaisia poneja, joista olisin ollut voinut maksaa pienen omakotitalon verran. Viikon mittaan minulle kuitenkin tuli tunne omasta ponista vain muutamasta tammasta, joita halusin käydä vielä lähtöpäivänä katsomassa uudelleen. Enkä välttämättä turhaan käynytkään.

"Terve Amelie, no, mitä sieltä on löytynyt?" siskoni vastasi puheluun, kun soitin hänelle viimeiseltä tallilta. "Täältä on löytynyt kaikenlaista. Mä tiedän, että me puhuttiin ehkä yhden, maksimissaan kahden ponin ostosta, mutta jos sä annat luvan, mä haluan lähteä hieromaan kauppoja kolmesta tammasta. Ne on kaikki hyvin erilaisia, mutta ne on oikeasti pirun makeita. Sellaisia, joita ei hetkeen toisilta kasvattajilta löytyisi." tuumin Bettinalle ehkä hieman vaikeasti, sillä tiesin, että olin itse enemmän ostoaikeissa kuin hän. "Kyllähän sä tiedät, että mä luotan sun silmään ja tunteeseen. Jos susta tuntuu, että ne on Maybeckin puuttuvia palasia, niin lyö nyt kaupat lukkoon ja lennä vasta sitten takaisin kotiin - maksa vaikka heti, jos saat niistä hintaa siten pois. Kyllä me kyyti niille järkätään kotisuomeen sitten myöhemminkin." Bettina vastasi yllättäen.

Bettinan suostumuksella lähdin hieromaan kauppoja kolmesta hyvin mukavasta tammasta - ja koska kaikki erittäin nuoret tammat pääsivät myöhemmin toteutetussa eläinlääkärin tarkastuksessa puhtain paperein läpi, lähti hevosrekka elokuun alkupuolella Iso-Britanniasta kohti Suomea ja Maybeckia. Hevosrekka, jonka kyydissä oli iki-ihanat Elnora, Sylvie sekä Josefine.