Maybeck Stud

Burbacka Mauboissin

Shetlanninponi, ori
Syntynyt 25.03.2019, 8v
Mustanpäistärikkö, 104cm

Rekisterinumero VH19-017-0170
Valjakkopainoitteinen: Noviisi
Kasvattanut Burbacka
Omistaa Maybeck Stud VRL-02116 & VRL-14355

Ch
KTK-III


"Paju kuule.." mä lepertelin, ja nojasin leikkisästi vieraan miehen kainaloon välittämättä siitä, että miehen vaimo katsoi meitä murhaavasti - ehkä puolileikillään, ehkä tosissaan. "Se mustanpäistärikkö Mauboissin, se oli ihana." mä jatkoin, kunnes miehen vaimo keskeytti puheeni.
"Amelie mäkin oon paikalla. Ja tiedokses, että Mauboissin ei ole myytävänä - ei edes teille." Liia totesi tympääntyneen näköisenä. "Ai, ei edes, vaikka maksettais tuplaten keskiverto shetlanninponivarsan verran?" kysyin, ja virnistin.
"Ja kättä päälle siitä summasta, niin takuulla myydään." Paju totesi ja tarjosi näyttävästi kätensä kaupan sinetiksi.

Ja niinhän siinä kävi, että kovana kauppanaisena sain kuin sainkin haluamani. Mustanpäistärikkö poniori oli tehnyt minuun vaikutuksen jo eloisalla luonteellaan, mutta viimeistään nähtyäni tämän maneesissa liikkeessä, olin myyty. Muistan todenneeni ääneen, että sehän on kuin isompikin kouluratsu - niin elastisesti ja suuresti se liikkui.

Kun Maukka saapui Maybeckiin pienenä pojankoltiaisena, Bettina kyseenalaisti ostostani jos ei päivittäin, ainakin viikoittain. Jos jotain yllättävää tapahtui oli melkein arvattavissa, että Maukka oli asiassa jollain tasolla osallisena. Oli se sitten rikkoutunut aita, mustelma hoitajan kankussa, tyhjän kärryn kanssa talliin palaava poni tai mitä tahansa. Nyttemmin, rutkasti rajoja ja rakkautta (..ja ehkä vähän ikääkin) saatuaan Maukan energia on saatu kanavoitua työntekoon, eikä se aiheuta Maybeckin mailla jatkuvaa äksöniä.

Oikeastaan Maukka on nykypäivänä varsin kiva; se kykenee seisomaan käytävällä pitkiäkin aikoja kärsivällisesti, eikä se hermostu, vaikka sen ympärillä hääräisi useampia hoitajia. Klippaus ja peseminen ei kuulu päistärikön lempijuttuihin ikävästi kutittavan irtokarvan vuoksi, mutta sietää nekin miehen tavoin - ei ehkä yhtä hymyssä suin kun muut perushoitotoimenpiteet, mutta sietää kuitenkin. Tarhaaminen ja muu taluttelu tapahtuu kaikkien turvallisuuden vuoksi ketjun tai orikuolaimen kanssa, sillä toisinaan Maukan keskittyminen saattaa herpaantua ihmisestä lajitovereihin. Pieni paine saa kuitenkin orin muistamaan marssijärjestyksen, eikä se lähde sooloilemaan sen enempää.

Valjakkoponina Maukka on omaa laatuaan. Se on kevyt, kuuliainen ja kaikinpuolin miellyttävä ajaa sillä poni vaatii ohjastajaltaan käytännössä vain vauhdin ja suunnan - lopun se suorittaa kuin automaattiasentoon käännetty robotti. Maukalle sopii valjakkokärryjen edessä oikeastaan kaikki; se suorittaa niin koulu-, tarkkuus- kuin maratontreenitkin hyvällä eteenpäinpyrkimyksellä korvat höröllä. Parhaimmillaan se lienee kuitenkin maratonilla, sillä energinen päistärikkö on kuin tehty vauhtiin ja vaarallisiin tilanteisiin.

Vieraissa paikoissa Maukka on sellainen, mitä useimmat paljon maailmaa nähneet orit ovat. Se ilmoittaa saapumisestaan, muttei kuitenkaan jää huutamaan muiden hevosten perään tuntikausiksi tai stressaa vieraskarsinassa niin, että koko tallilla henkilökunta mukaanlukien on vatsahaava. Jos mahdollista, vieraissa paikoissa se on vielä kuuliaisempi ja herkempi ajaa, mitä kotona. Ehkä Maukka on iskoistanut itselleen ajatuksen, että vieraissa on parempi laittaa jalalla koreasti ja tehdä vaikutus kaikkiin - niin lajitovereihin, kuin kaksijalkaisiinkin.

Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Icëd Cölogne Boss
KTK-II
ii. Elëmënt Boss
mkrj, 101cm evm
iii. Louis Vuitton
iie. Dawn of Berry
ie. Sorciere du Bois
rnkjr, 100cm evm
iei. Donvalley Icarus
iee. Barabara
e. Cottonbay Pinc Bahama
ei. Cottonbay Blu Sphinx
mkrj, 97cmm evm
eii. Sparra
eie. Cottonbay Domino
ee. Cottonbay Bounty
rtpäist, 81cm evm
eei. Blissminis Dandies
eee. Tawwna


Syntymäaika Jälkeläinen Emä Omistaja
20.08.2019 o. Maybecks Barroché Maybecks Classic Novëy Milma, Sugarhill

Kilpailumenestys

Arvokilpailut

Näyttelytulokset

  29.04.2019 NJ-näyttelyt (Susiraja) irtoSERT
  30.04.2019 NJ-näyttelyt (Adina) irtoSERT
  20.8.2019 NJ-näyttelyt (Fellbury Stud) irtoSERT

Kilpailut

Valjakkoajossa 1407.6 op. (vaikeustasolla 4/3)

Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 586.11
Tahti ja irtonaisuus 0.00
Tarkkuus ja ketteryys 821.49


Päiväkirja ja valmennukset

07.04.2019   Kevätkuteita   omistaja Amelie

Voisi kai äkkiseltään kuvitella, että talliyrittäjän nurkat notkuvat tavaroista, mutta me Maybeckilaiset ollemme sen verran nopeita liikkeissä, ettei edes pöly ehdi laskeutumaan. Ei vaiskaan, vitsi vitsinä. Olemme aina olleet Bettinan kanssa sellaisia, että hukkaamme ylimääräiset tavarat esimerkiksi ystäville pieneen hintaan, ja ostamme vain tarpeeseen - tästä syystä Maybeckin nurkat ja kaapit pysyvät järjestyksessä, eikä missään ole ainakaan yleisesti tiedossa olevaa piiloa, jossa olisi sata vuotta vanhoja rikkinäisiä loimia ja valjaita.

Maukka on joutunut nuoruutensa kasvamaan muiden varusteissa, joten kevään kunniaksi otin puhelimen muutama ilta sitten kauniiseen käteen ja näpyttelin Kreivittären varusteliikkeen nettikaupassa muutaman, kivan mutta tarpeellisen tavaran ostoskoriin. Kevät tietää aina jossain kohtaa sadetta, joten Maukan oli jo korkea aika saada itselleen sopiva, veden pitävä sadeloimi sekä uusi riimu naruineen jotta vanhan jo vähän rispaantuneen setin voi heittää roviolle palamaan. Samaan syssyyn tilasin Maukalle myös edustuskäyttöön tumman suojasetin keltaoranssein yksityiskohdin (..kevät, miksi olet sekoittanut pääni?) sekä uuden harjasetin, joka todennäköisesti ajansaatossa tulee katoamaan hiljalleen muiden ponien harjapakkiin. Aivan, kuten jokaikinen kerta käy.

Tänään saatuani paketin tallin pihaan sovittelin varusteita suurella innolla mustanpäistärikölle poniorille. Itseasiassa tumma setti pienellä väriroiskeella oli orille ihan hauska - ja erottuisi iänikuisestä navy-musta-beige linjastamme edukseen. "Et sitten mee heti ensimmäiseen kuralätäkköön pyörimään näiden kanssa, vaikka nämä käyttöön onkin." mä höpötin orille virnistäen samalla, kun rapsuttelin sitä otsatukan alta.

01.05.2019   Vappuvalmennus   valmentajana Humutin

Vapun kylmästä säästä johtuen toririennot oli päätetty meillä pohjoisessa jättää suosiolla välistä, ja meikäläisen kotiinpaluu Ruotsin puolelta näin ollen pystyi pitkittymään päivällä. Kahvit mielessä tuli kirjoitettua lystikkäästi keskusteluryhmään, että jos joku tarjoaisi sumpit, toisin munkit. Ameliella ei mennyt minuuttiakaan soittaa ja tuumata, että heille voi tuoda ja tulla.

Sitä en osaa sanoa, että miten tässä päädyttiin kentälle. Muistan vaan, että Amelie oli munkit viskannut jonnekin Bettinan suuntaan ja taluttanut minut suoriltaan hiekalle, höpöttäen jotain “näytettävästä” ja “jos nyt pikkaisen kattoisit”. Hämmentyneenä olin nyökytellyt takaisin naisen porhaltaessa letti liehuen tallirakennuksen puolelle, kunnes reippaassa ravia minua ja kenttää lähestyi valpas mustanpäistärikkö poni omistajansa kuskinpenkillä.

Ponin nimeksi paljastui Burbacka Mauboissin, tai vaan Maukka, ja siinä jotenkin hämmennyksessäni olin ehtinyt jo suostua sitä valmentamaan. Bettina oli Jessican kanssa ennättänyt kentän laidalle ja ehti mutista jotain suunnitellusta piirittämisestä mitä tuuli korviini kantoi, mutta palasin tuijottamaan hieman avuttomasti kentällä verryttelevää ajokkia. Maukka näytti jo saaneen vappusimat tälle vuotta ainakin sen askeleen lennokkuudesta päätellen, niin koreasti se jalalla pisti pitkin kenttää. Saisipa nähdä, mikä puolituntinen oli edessä tämän kaksikon kanssa.

Kehiteltyäni jonkin sortin ohjelman kasaan pyysin harjoitusravissa keskelle kenttää ja pysähdyksen sekä tervehdyksen kautta uudelleen uralle ja kellonsuuntaisesti edeten. Harjoitusravissa jatkettaisiin kentän pitkän sivun puoliväliin, jossa ravissa edelleen kympin ympyrälle. Uralle palautus, jossa ravissa kulmaan, sieltä koko rata leikkaa ja päinvastaiseen kulkusuuntaan. Päätykulmassa puolestaan voltille, tällä kertaa käyntiin laskien, uralle palatessa jälleen harjoitusravia. Pitkälle sivulle päästäessä viiden sekunnin pysähdys, siitä nosto käyntiin kuuden askeleen verran, pysähdys viideksi sekunniksi, josta harjoitusraville aina toiseen päätyyn, jossa jälleen pysähdys ja käynnissä voltille. Tässä vapaata käyntiä, kunnes nosto raviin täyskaartoon suunnanvaihtoa varten, uralle ja reippaasti lyhyen sivun päätyyn, loivalle kiemuralle ja uran kautta kentän keskipisteelle päätökseen.

Amelie lähti tekemään ohjelman sadellessa, ja Maukka meni innolla eteenpäin. Ponin pullistelu sai aikaan tirskuntaa vapputuulen armottoman kylmässä viimassa, ja kieltämättä pienet naurut nostivat tunnelmaa. Mustanpäistärikkö nosteli jalkojaan kuin mokoma puoliverinen, liekö ne simat nyt siellä pohjilla auttoi vaiko tammojen kevätkiimat antoivat lisäpontta, mutta kaikkiaan mallikasta, reipasta ja huoletonta menoa. Amelien silmissä kiilteli (toivottavasti) kylmän tuulen tuomat kyyneleet valjakon edetessä radan vaiheita ja minun rääkkyessäni jotain jarruttelusta, sillä kiirettä alkoi olla liikaakin Maukan kiristellessä jo liiallisuuksiin. Ori selvästi vielä mietiskeli Amelien pyytäessä rauhallisempaa tempoa, mutta hidasti toisesta kehotuksesta. Käynnissä suoritettava voltti alkoi puolestaan raviaskeleella poninretaleen tahdosta, tosin sekin meni lopulta käynniksi. Ravinosto sujui hieman liiankin hyvin ja pysähdys taas ei meinannut orille oikein maittaa, sen mielestä tämmöinen ihme hissuttelu ei sitten laisinkaan sopinut sen esittäytymiseen. Onneksi Amelie oli jo varautunutkin päistärikkönsä vauhdinhimoon ja tyynnytteli hurjan (suloisen) ralliponinsa. Pysähdykset sujuivat hyvin käynnistä käsin, ja viimeinenkin stoppi tapahtui jo paljon luonnollisemmin ravista loppua lähestyessä. Käyntipätkä meni hieman tikittävässä kiireessä hissutteluista huolimatta, ja täyskaartoa varten Maukka nosti iloisen puoliveriravinsa. Täyskaarron valjakko hujautti läpi suoriltaan ja kulmasta etenevä kiemura oli sekin ohitse hetkessä. Ravissa keskiosaan ja vastahakoisen mutta iloisen Maukan pysähdys.

Kiitellen Amelie lähti loppuverryttelyihin päistärikön poninsa kanssa. Epäonnistuneesti vaaleaverikkö yritti vielä voivotella ajan loppumista ja kenties uutta kierrosta, mutta Bettina komensi sisarensa viivana keittiön puolelle, kunhan tuulille ja tammoille huuteleva Maukka pääsisi valjaistaan, ja itsellä ei ollut lainkaan halua alkaa ruokkimaan Amelien toistokierrosta - lähinnä Bettinan mesotessa ääneen vieressäni vieraiden hyppyyttämisestä.