Maybeck Stud

Brownie Bear

Shetlanninponi, ori
Syntynyt 16.07.2018, 8v
Rautiaankirjava, 100cm

Rekisterinumero VH18-017-0600
Valjakkopainoitteinen: Noviisi
Kasvattanut Bill Brown
Omistaa Maybeck Stud VRL-02116 & VRL-14355

VVJ-I


Bearin ensikertaa nähdessäni se kiinnitti huomioni erilaisen värityksensä, mutta myös sen kultaisen, rauhallisen luonteensa vuoksi. Jos minun pitäisi kuvailla Bearia lyhyesti, kertoisin sen olevan sellainen rauhallinen ruunanrupsukka, joka on tyytyväinen elämäänsä kun sillä on katto pään päällä ja sille tarjotaan ruokaa ja liikuntaa sopivassa suhteessa toisiinsa nähden. Ja herkkuja, joiden vuoksi rautiaankirjava olisi valmis kiipeämään vaikka kuuhun saakka.

Yleisesti ottaen Bear on hyväkäytöksinen ori, joka on kaikenlaisissa tilanteissa helppo ja mutkaton käsitellä. Se viihtyy pitkiäkin aikoja puunattavana, eikä laita pahaksi vaikka sen ympärillä pyörisi kymmenen innokasta ponityttöä - ei, vaikka yksi killuisi harjassa, yksi kurkkisi sieraimesta sisään ja yksi pyrkisi ratsaille. Pitkäpinnainen, herrasmiehen elkeet omaava ori on asiallinen myös kengittäessä, klipatessa ja esimerkiksi raspatessa.

Bear on oikeastaan hyvin omanlaisensa valjakkoponina. Se on ehkä aavistuksen laiska, mutta se ei kuitenkaan ole sellainen, että sitä pitäisi patistaa jatkuvasti eteenpäin. Joku onkin joskus hauskasti ilmaissut, että Bear on sellainen mietiskelevä taivaanrannanmaalari, joka tietää, ettei työt tekemällä lopu vaikka työnteko kivaa onkin. Rauhallisen menonsa ansiosta Bear on omiaan varsinkin koulu- ja tarkkuusajossa, jossa se kykenee tekemään tasaisia suorituksia päivästä riippumatta. Maastossa Bear on sellainen on-off tyyppi, joka vähän päivästä vaihdellen maleksii kuin limavanastaan kiinni jäännyt etana tai etenee korvat höröllä tuulispään tavoin maratonesteeltä toiselle. Vaikka poniori joskus inspiroituisi vauhdin hurmasta, pysyy sillä maalaisjärki tallella - ei ole kertaa, kun Bear olisi kauhistellut vastaantulevia elementtejä tai pyrkinyt ottamaan hatkat, kun puskasta on lähtenyt lintuparvi lentoon.

Vieraissa paikoissa Beariin tulee usein hieman eloa, joka näkyy lähinnä ryhdikkyytenä ja uteliaana tilanneseuraamisena. Joskus se on ehkä hieman enemmän menossa, muttei se kuitenkaan ala ryskäämään ihmisten yli, tai esimerkiksi välitä ohi kulkevista tammoista tuon taivaallista. Viisas mies tietää, että hänet nähdään ja huomataan ilman suurempaa showtakin.

Bear matkustaa sekä trailerissa että rekassa moitteetta, ja sitä voi kuljettaa myös tammojen seurassa ilman pelkoa siitä, että ori laittaisi kuljetusvälineistön uuteen uskoon. Kunhan on ruokaa, ja pääsee tämän vuosisadan aikana perille, tuntuu olevan Bearin motto.


Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Little Bit Late
rtkrj, 100cm evm
ii. Late at Night
rtkrj, 101cm
iii. Little Playboy
iie. Kesmate
ie. Brenner
rt, 97cm
iei. Breirugg
iee. Irish Norna
e. Arraline
rt, 93cm evm
ei. Justin
rtkrj, 99cm
eii. Just William
eie. Tindra
ee. Bright Idea
rt, 92cm
eei. Irrlicht
eee. Brimaweer

i. Little Bit Late on 109cm korkea rautiaankirjava shetlanninponiori jonka omistaja ja kasvattaja on saksalainen Little B Shetlands. Ystävällisen mutta energisen luonteen omaava ori on menestynyt valjakkoajossa keskivertoa paremmin vaikka takapakkejakin on tullut vuosien varrella. Pieniä loukkaantumisia on tullut, mutta suurin on ehkä ollut se kun eräässä kilpailussa poniori loukkasi etujalkansa hieman pahemmin ja joutui sen vuoksi jättämään kilparadat taakseen. Onneksi ura oli muutenkin lopuillaan joten se ei paljoa Little B Shetlandsin porukkaa hetkauttanut. Oriin annettiin toipua rauhassa ja nykyään se toimii jalostusorina ja onkin ollut varsin suosittu tammojen omistajien keskuudessa.

ii. Pieni ja pippurinen Late at Night on hieman tuntemattomampi nimi shetlanninponien suvuissa Norjan ulkopuolella, sillä se ei ole paljoa kierrellyt kilpailuja kotimaansa ulkopuolella. 101cm korkea rautiaankirjava Late a Night menestyi kuitenkin kohtalaisen hyvin nuoren ohjastajansa kanssa Norjan kilpailuissa napsien muutaman sijoituksenkin noviisi tasolla ja jätti sitten kilpakentät taakseen kun vuosia kului ja ohjastaja siirtyi nuorempiin poneihin. Poniori jäi kuitenkin omistajalleen toimimaan jalostusorina sillä eteenkin sen hyvä rakenne ja luonne vetivät puoleensa muutamia tamman omistajia.

ie. 97cm korkea rautias shetlanninponi tamma Brenner on yksi Hjalldar Shetlandsiin hankituista siitostammoista. Nuorempana se teki hienon uran valjakkoponina kilpaillen ympäri pohjoismaita napsien voittoja ja sijoituksia tasaiseen tahtiin. Kun Brennerin oli aika jättää kilparadat taakseen niin siitä tuli mainio emä varsoilleen ja on saanut neljä varsaa tähän mennessä. Lempeän ja äidillisen luonteen omaava Brenner asuu edelleen Norjassa Hjalldar Shetlandsissa ja sille suunnitellaan vielä yhtä varsaa ennen täyseläkepäiviä. Tamma on myös kantakirjattu toiselle palkinnolle hyvin pistein.


e. Ulkonäöllisesti tämä rautias shetlanninponitamma Arraline on kaunis ja rakennekin on keskivertoa parempi. Arraline on kasvattajansa kasvatti tammalinjassa jo kolmas ja kasvattaja on ollut tammaan erittäin tyytyväinen. 93cm korkea Arraline on äärimmäisen ystävällisen luonteen omaava tamma joka kilpaili pohjoismaissa valjakkoajon parissa menestyen oikein mukavasti. Monet kerrat se toi palkinnot kotiin, mutta se joutui jättämään kilparadat taakseen nuorempana kuin kasvattaja halusi, sillä se loukkasi jalkansa tarhassa eikä se ole kestänyt sen jälkeen paljoa rasitusta. Nykyään tamma viettää siitostamman elämää kasvattajaomistajallaan ja on saanut tähän mennessä kolme jälkeläistä.

ei. 91cm korkea rautiaankirjava shetlanninponiori Justin oli poni joka jakoi mielipiteitä ihmisten keskuudessa hieman kahtia. Osa rakasti tätä energistä ja haastavaa ponia joka meinasi napata palasen kaikkien takapuolista jotka vain tulivat sen lähelle, mutta toinen puoli taas ei tykännyt siitä yhtään. Justin menestyi valjakkoajossa hieman vaihtelevalla menestyksellä sillä huonoina päivinä sen suoritukset menivät ihan penkin alle, mutta hyvinä päivinä se toi kaikki palkinnot kotiin. Justin ei ole onneksi periyttänyt näitä huonoja piirteitä kovinkaan moneen jälkeläiseensä sillä vain viidellä jälkeläisellä parista kymmenestä on sen kaltainen luonne. Justin jouduttiin lopettamaan 15-vuotiaana pahan kaasuähkyn seurauksena.

ee. Bright Idea on mitä ihanin ja rakastettavin, 92cm korkea rautias shetlanninponitamma, joka hurmasi kaikki ihmiset luonteellaan. Koskaan sen elämän aikana sillä ei ole ollut yhtäkään huonoa päivää ja se on ottanut kaikki kaksi- ja nelijalkaiset ystävät ilolla vastaan. Bright Idean menestys valjakkoajossa oli keskivertoa parempaa, mutta koskaan siitä ei mitään ihan huippua tullut. Kasvattajaomistajan luona oltiin kuitenkin tyytyväisiä sillä tamman luonne oli täysi kymppi, rakenteessakaan ei ollut paljoa moitittavaa ja olihan se menestynytkin ihan kivasti. Nykyään tamma on jo vanhempi, joka viettää täysiä eläkepäiviään laiduntaen päivät pitkät muiden tammojen kanssa. Bright Idea on saanut neljä jälkeläistä jotka ovat perineet siltä hyvää rakennetta ja miellyttävää luonnetta.

Sukuselvitys © Natalia

Syntymäaika Jälkeläinen Emä Omistaja
08.12.2018 o. Maybecks Brownie Brüns Niuë Maybeck Stud


Kilpailumenestys

Arvokilpailut

Näyttelytulokset

  27.12.2018 NJ-näyttelyt (Koistilan Suomenhevoset) irtoSERT
  28.02.2019 NJ-näyttelyt (Stall Fernweh) irtoSERT

Kilpailut

Valjakkoajossa 2499.18 op. (vaikeustasolla 6/3)

Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 1112.54
Tahti ja irtonaisuus 0.00
Tarkkuus ja ketteryys 1386.64


Päiväkirja ja valmennukset

15.12.2018   Näyttelypäivä   omistaja Amelie

Kun huomasin, että Prime Sporthorsesin tiloissa järjestettiin Match Show-näyttelyt kaikille roduille, olin välittömästi ilmoittamassa mukaan Maybeckin poneja. Noin minuutin pähkäilyn jälkeen päätin ilmoittaa näihin kissanristiäisiin Bearin ja Ceran, sillä nämä ponit olivat jonkinlaisen äksönin tarpeessa - eikä ne näyttäneet suloisessa talvikarvassaan yhtään hullummalta mahdollista menestystä ajatellen.

Pienen pakkasaallon rantauduttua suomeen näyttelypäivä alkoi kirjaimellisesti jäätävissä tunnelmissa. Siinä missä auton tuulilasi oli umpijäässä, trailerin käsijarru oli jäätynyt niille sijoilleen. "Ei helvetin helvetti!" mä parkaisin, ja soitin vanhan isäukon apuun, sillä tallin rekkakalusto oli varattu Bettinalle koko viikonlopun ajaksi. "Mähän sanoin sulle, että aja se traileri kärryhallin suojiin ennen, kuin pakkaset iskee." Marco naljaili tallille saavuttuaan. Ärsytti, sillä pahasti harmaantuva isäni oli jälleen kerran oikeassa. "Ehkä ensikerralla. Hoida sä nyt nämä kuntoon, niin mä meen pakkaamaan ponit kuljetuskuntoon." virnuilin isälleni, ja katosin päätallin uumeniin.

Näyttelypaikalle perille saavuttuamme fiilikseni oli kaikinpuolin hyvä aamuisesta jäärallista huolimatta. Tallitytöt olivat lähteneet mukaan, ja aamuvarhain apuun rientänyt isäkin hyppäsi auton kyytiin - en edes jaksa muistaa, koska hän olisi tullut mihinkään epäviralliseen tapahtumaan mukaan. Kantakirjaus- ja laatuarvostelutilaisuudet olivat sellaisia, joihin hän osallistui, vaikka Maybeckin poneja ei olisi ollut mailla halmeilla. Ehkä höpsähtänyt eläkeläinen halusi pysyä aallonharjalla.

Sekä Bear, että Cera käyttäytyivät näyttelypaikalla moitteettomasti. Molemmat seurasi intensiivisesti muiden kavioikkaiden kulkua, mutta jaksoivat seistä aloillaan ja keskittyä ympärillä hääriviin ihmisiin. Verryttelyssä ne kävelivät ja ravasivat ihmisen vierellä kuuliaisesti ja muutaman kerran molempia seisottaakseni ne seisoivat rauhallisesti, hyvässä ryhdissä paikoillaan.

Bearin parina oli musta shetlanninponiori, joka esiintyi kehässä varsin asiallisesti ja rauhallisesti - minua niin nauratti, kun tuomari varmisti esittäjältä varmaan sata kertaa, onko kyseessä oikeasti ori. Mutta olihan se, perirauhallinen sellainen. Bearin ollessa vuorossa se esiintyi hyvässä ryhdissä, joskin ollen ensimmäisellä ravikierroksella aavistuksen hidastempoinen. Tämä kuitenkin saatiin korjattua seuraavalla kierroksella, kun muistin pitäväni kädessä raippaa. Pieni kosketus orin takapäähän ja johan ravattiin! Ja ravattiin muuten niin, että saatiin punainen ruusuke - eli toisinsanoen Bear oli parista tänään parempi ja pääsi jatkamaan punaisten parhaana BIS-kehään.

Heti Bearin kehän jälkeen vaihdoin lennosta ponia, sillä Cera oli sijoitettu ehkä vähän hölmösti heti seuraavan kehäpariin. Tästä lannistumatta esitin Ceraa niin hyvin kuin pystyin - ja sehän kannatti, sillä tuomari kehui tammaa maasta taivaisiin. "Tässä meillä on erittäin kaunis, rotutyypillinen shetlanninponi, joka on jokapaikasta sopusuhtainen ja ryhdikäs. Eikä tämän liikkeissäkään ole vikaa, kuten ehkä huomasitte, juoksutin tätä tammaa kaksi kertaa ihan vain nähdäkseni sen elastista, hyvällä liikemekanismilla olevaa ravia lisää. Tänään punainen ruusuke menee upeasti liikkuvalle Ceralle, ja se jatkaa poikkeuksellisesti toisena shetlanninponina päivän BIS-kehään." tuomari kertoi mikrofooniin samalla, kun hymyilin leveästi upean tamman vierellä. "Ei ollut puusilmä tämä tuomari, Cerahan on makea. Onnea vaan kasvattajalle!" Marco hihkui, kun kävelin Ceran kanssa kehästä ulos.

Koska molemmat poneista - niin Bear että Cera - jatkoivat päivän BIS-kehään, jäimme seuraamaan vielä kahta luokkaa osallistuaksemme päivän pääpalkintojen jakoon. Niin hevosissa että poneissa oli toinen toistaan upeampia kaviokkaita ja sitä ehti jo monta kertaa miettimään, miten Bear ja Cera pärjäisivät näiden joaajatuksiukossa. "Esität vaan kaikessa rauhassa." Marco totesi ja hymyili, vaikken ollut puhunut ajatuksistani mitään ääneen. Hölmistyin.

Myöhään iltapäivällä esitin Ceran itse, ja jätin Bearin Jessican esitettäväksi. Best in show-kehässä Bear alkoi heräämään muille hevosille ja se kyttäsi varsinkin Ceran perään, mutta Jessica sai esitettyä orin kuitenkin kohtuullisen hyvin. "Ja päivän viidennen best in show-palkinnon saa tänään upea, rautiaankirjava Brownie Bear." tuomarin kehäsihteerinä toiminut nainen kuulutti, ja ohjasi Jessican ja Bearin kehän sivuun. Yleisön aplodit saivat minussa aikaan kylmät väreet. Oli ihanaa, että Bear pärjäsi, vaikkei kyseessä nyt ollutkaan mitkään superviralliset rotunäyttelyt!

Piina tuntui ikuisuudelta, kun jäljellä oli vain Cera ja niin jumalattoman upea voikko ratsuponiori, että kuvittelin juoksuttaneeni ponitammaa jo kaksi tuntia loppukehässä. "Tänään erittäin vaikealla päätöksellä tuomari palkitsee BIS-II sijoituksella shetlanninponitamma Maybecks Cherry Queenin, ja näyttelyn voittaa upeaakin upeampi ratsuponiori Mulberry Onyx! Onnea voittajalle ja sijoittuneille! Nyt yleisö, aplodeja!" kehäsihteeri kannusti yleisöä samalla, kun hyppelehdin onnellisena Ceran vieressä.

"Vitsi mikä päivä!" mä totesin iloisesti, kun hyppäsimme autoon pitkän näyttelypäivän päätteeksi. "En voisi juuri nyt olla onnellisempi." sanoin ja hymyilin. "Ei sun tarvitsekaan. Ja mä olen ylpeä teistä ja teidän kasvatustyöstä. Tässä taas nähtiin, että kyllä teillä on Bettinan kanssa silmää käyttöponeille." Marco hymähti ja tarttui lämpimästi kädestäni. Se merkitsi enemmän, kuin tuhat sanaa ja kuu taivaalta. Tuntui upealta, kun isä oli tyttärestään ylpeä.

24.12.2018   Näyttelypäivä   omistaja Amelie