Maybeck Stud

Bjørnebær

Shetlanninponi, ori
Syntynyt 03.08.2018, 8v
Musta, 104cm

Rekisterinumero VH18-017-0330
Valjakkopainoitteinen: Noviisi
Kasvattanut Lotte Aanenbro
Omistaa Maybeck Stud VRL-02116 & VRL-14355

KTK-II
VVJ-I
SHLA-II
YLA3


Suoraan Norjasta Maybeckiin saapunut Börje-poika ei voi olla muuta, kuin ikuinen renttu. Siinä missä se sulattaa ponitätien sydämiä, se myös rikkoo niitä. "Puhuu, mutta ei pussaa." sopisi Börjeen paremmin, kuin nyrkki nenään. Jos orilla on oikein hyvä päivä, se kiehnää ihmisessä kiinni miljoona tuntia rapsutusta vaatien samalla, kun se puhaltelee sympaattisesti lämmintä ilmaa ihmisen kasvoille. Ja se ilme, millä se rapsuttajaansa katsoo - jos ei tietäisi, voisi luulla, että se on täynnä rakkautta ja ihannointia. Se on kuitenkin pelimiehen ele, joka on opeteltu vain hyvää saadakseen; se nimittäin unohtuu alta aikayksikön silloin, kun poniorin mielihyvätasot ovat täynnä. Vaikka Börje on pääsääntöisesti varsin rakastettava poni, asuu sen sisällä pieni ilkikurinen pojankoltiainen jolta korvat sekä käytöstavat on unohtunut kotiin. Ei ole kerta eikä kaksi, kun ori on jäänyt kököttämään yksin tarhaan iltatallin aikaan koska ihmisen seura tarhasta talliin-matkalle ei kiinnosta, eikä kolme kertaa kun ori on kadonnut karsinastaan sillä sekunilla, kun ihminen on kääntänyt sille selkänsä harjapakkia kopeloidakseen.

Vaikka Börje osaa olla sekä erittäin kiltti että erittäin tuhma, on se valjakkoponina sen verran ryhdistäytynyt, että useimmiten se on ihan vain kiltti. Börje on loppujenlopuksi melko miellyttävä ajaa; kun sille keksii sopivasti vaihteluvuutta tekemiseen, se tekee sen, minkä siltä haluaa ja osaa pyytää. Orilla on näyttävät perusliikkeet ja hieman ponia painostamalla sen liikkumiseen saa melko paljonkin twistiä, joka hurmaa viimeistään kaikki poniroduista pitävät tädit sekä valjakkoajotuomarit. Koska orilla on perusliikkumisen lisäksi kiva työskentelymuoto ja se on tasainen ajettava, tekee se koulua ajaessa melko tasaisia, tyylipuhtaita suorituksia. Tarkkuutta ja maratonia ajaessa Börje vaatiikin ohjastajaltaan jo enemmän taitoa, sillä ponin mielestä vauhti voi ihan hyvin korjata virheet ja toisinaan shetlanninponeille tyypillinen patalaiskuus nousee esille kun poni säästää askeleita kurvatakseen mutkat suoriksi. Eli voisi kai todeta, että kun ihminen pitää järjen päässä ja vähän miettii ajolinjojaan, myös tarkkuudelta ja maratonilta on mahdollista päästä maalilinjalle yhtenä kappaleena ilman täysosumia portteihin.

Vieraissa paikoissa Börje pitää itsestään mielellään meteliä ja esittää itseään showponin elkein niin tuleville morsmaikuille, että näiden omistajille. Vanhemmiten se on kuitenkin reissannut sen verran, että reissaamisesta ja vieraista paikoista on tullut sille rutiineita - edelleen alkuverryttely menee pörhistellessä, mutta työtä ja aivojumppaa tarjoamalla morsmaikut unohtuvat ja työnteko alkaa hiipiä takaraivon perukoilta mieleen. Vieraissa paikoissa majoittuessa Börjelle on syytä viritellä karsinaverhoja oman, yksityisen yksiön aikaansaamiseksi, sillä muutoin ori kyttää jatkuvasti muita hevosia unohtaen muun muassa heinän tärkeyden polkemalla sen jalkoihinsa. Pimeässä, verhoillussa yksiössä Börje kuitenkin viihtyy hyvin - ja ruokakin maistuu niin, ettei vatsa kurni tyhjästä mahasta.


Sukutaulu ja jälkeläiset

i. Bjørnmann
m, 105cm evm
ii. Bjørnung
m, 105cm
iii. Litenmann
iie. Vennlig
ie. Kallevig Åshild
m, 105cm
iei. Skarstind Tormod
iee. Kallevig Lise
e. Blåbær
m, 104cm evm
ei. Rokkahaugen Eivind
m, 103cm
eii. Rokkenhaugen Håvard
eie. Hildegunn
ee. Tyttebærlyng
m, 104cm
eei. Kniven
eee. Lavander

Börjen suku koostuu pitkälti menestyneistä valjakkopainotteisista shetlanninponeista, mutta mukaan mahtuu myös muutama koulupuolen edustaja. Isän puolen suvusta isä Bjørnmann ja isän isä Bjørnung ovat molemmat kilpailleet paljon valjakkoajossa ihan hyvin menestyen, kun taas isän emä Kallevig Åshild on pärjännyt kouluratsastuksen parissa. Emän suvun puolelta emä Blåbær edustaa kouluratsuna ja tämän vanhemmat, ei. Rokkahaugen Eivind ja ee. Tyttebærlyng ovat kilpailleet pääosin valjakkopuolella.

i. Bjørnmann on kilpaillut valjakkoajossa melkein koko ikänsä, ja menestystäkin on karttunut. Ajettavuudeltaan Bjørnmann on kuitenkin isänsä tavoin hieman haastava, eikä tämän takia orin ura lähtenyt helpolla käyntiin. Se oli jopa vaarassa joutua teuraaksi vasta 6-vuotiaana, mutta pääsi loppujen lopuksi osaaviin käsiin. Kovapäinen ja varmaotteista johtamista vaativa Bjørnmann päätyi monen mutkan kautta kokeneelle valjakkoajoharrastajalle, ja on sittemmin pärjännyt kisakentillä hyvin. Bjørnmann on kiertänyt ympäri pohjoismaita sekä myös Viron ja Latvian puolella tehden hyvää tulosta. Tämän lisäksi myös näyttelypuolella se on saanut hyviä lausuntoja, ja kantakirjaankin pääsi II-palkinnolle. Tällä hetkellä ori kilpailee vielä aktiivisesti valjakkoajossa, mutta on jo ehtinyt toimia muutaman kesän jalostustehtävissä jättäen jälkeensä viisi varsaa.

ii. Bjørnungin ollessa noin 6 vuotias se siirtyi ravikäytöstä ratsukoulutukseen ja sittemmin myös valjakkoajoon. Raveissa sillä ei vain yksinkertaisesti riittänyt vauhti eikä mielenkiinto juosta ravirataa ympäri. Sen sijaan ratsukoulutuksen saatuaan se toimi ratsun tehtävissä melkein vuoden verran vaihtelevalla menestyksellä. Sillä oli ja on edelleen omaa tahtoa, ja luonteeltaan ori on hieman kovapäinen, eikä näin ollen halunnut oikein toimia junioriratsastajan käsissä. Ehti tämä kaksikko silti startata muutamat koulu- ja estekilpailut, kunnes Bjørnungin tuli aika vaihtaa omistajaa. Uudella omistajallaan se siirtyi tavoitteelliseen valjakkoajotreeniin, jossa se toimi huomattavasti paremmin, kuin ravi- tai ratsukäytössä. Uuden omistajansa kanssa ori on menestynyt valjakkopuolella upeasti, ja muutama PM-kultapokaalikin kiiltelee sen palkintokaapissa - kukapa olisi uskonut? Nyt vanhemmalla iällä Bjørnung on kuitenkin hiljalleen siirtynyt jalostuskäyttöön ja osa-aikaeläkkeelle. Se kyllä kilpailee vielä jonkin verran, mutta parhaat menestysvuodet ovat jo takana päin. Jälkeläisiä orille on syntynyt kahdeksan.

ie. Kallevig Åshild oli oikea tuhattaituri monessa lajissa, mutta kilpailumielessä päälajinaan sillä oli valjakkoajo. Ratsuna tamma toimi kyllä myös oikein hyvin, mutta omistajan mielenkiinnon ja tarpeeksi pienikokoisen kilpailijan puuttuessa sillä ei juurikaan kilpailtu koulu- tai esteratsastuksen parissa. Nuorempana Åshild teki muutaman vuoden töitä ratsastuskouluponina, mutta siirtyi sitten yksityisomistukseen, ja aloitti juuri tuolloin varsin menestyksekkään valjakkoponin uran. Vanhemmalla iällä Åshild sai kolme varsaa, kaksi oria ja yhden tamman.

e. Blåbær on mukavaluonteinen pieni tamma, joka kilpailee satunnaisesti kouluratsastuksen ja valjakkoajon parissa. Koulupuolella se on niittänyt jo paljon menestystä alueellisissa mestaruuskisoissa sekä pienemmissä kilpailuissa, ja jatkaa kouluponin uraa hyvällä menestyksellä tälläkin hetkellä. Koulukilpailujen lisäksi tamman kanssa on nyt pikkuhiljaa alettu treenaamaan valjakkoajoa, ja Blåbær on osoittautunut lupaavaksi ajopuuhissa. Valjakkoajokilpailuissa se ei ole vielä käynyt, mutta kuuleman mukaan starttaa ensimmäisissä kilpailuissaan joulukuussa 2018. Jälkeläisiä tammalla on toistaiseksi yksi, mutta uusia varsasuunnitelmia on mietitty mahdollisesti muutaman vuoden päähän.

ei. Rokkahaugen Eivind oli upea ilmestys niin näyttely- kuin kisa-areenoillakin! Se hurmasi kaikki ulkomuodollaan ja aivan ihastuttavalla luonteellaan. Oria käytettiinkin paljon jalostuksessa, ja jälkeläisiä sille syntyi parisen sataa. Jälkeläisilleen Eivind periytti pääosin hyvää luonnettaan ja lennokkaita liikkeitään, sekä mutkatonta käsiteltävyyttä. Ori oli todella hyvä ajaa, ja ratsunakin se toimi loistavasti. Valjakkopuolella se kilpaili menestyksekkäästi voittaen monet suurkilpailut, tai vähintäänkin sijoittuen toiseksi. Eivind eli pitkän ja terveen elämän, kunnes kuoli vanhuuteen lähes kolmenkymmenen vuoden ikäisenä.

ee. Tyttebærlyng on nykyään oloneuvoksen virkaa viettävä eläkeläinen, josta kerrotaan jos jonkinmoista tarinaa. Tamma kilpaili nuoruudesaan valjakkoajon lisäksi myös jonkin verran raveissa. Se menestyi kuitenkin paremmin valjakkoajossa, ja jäi lopulta vakituisesti siihen käyttöön. Tyttebærlyng vaihtoi kotiaan peräti viisi kertaa elämänsä aikana, mutta ei varsinaisesti hevosesta johtuvista syistä. Sillä vain oli huonoa tuuria omistajiensa kanssa, joista kolme kuoli, ja yksi erosi pitkästä parisuhteestaan, jonka takia parin hevosalan yritys meni konkurssiin. Monen mielestä tamma tuotti huonoa onnea omistajilleen, mutta veikkaan kyseessä olleen vain varsin huonoa tuuria. Viimeisimmän omistajansa kanssa tamma kilpailla vielä tovin ja sitten päättää menestyneen valjakkoajouran. Uran jälkeen tamma jäi siitoskäyttöön, ja on saanut viisi hienoa varsaa.

Sukuselvityksen © Elisa, kiitos!

Syntymäaika Jälkeläinen Emä Omistaja
04.09.2018 o. Maybecks Mørketid Jeannefée N Maybeck Stud
25.03.2019 o. Maybecks Björn Borg Bryntowys Ruellia Kida, Honeycrust Shetlands


Kilpailumenestys

Arvokilpailut

  15.09.2018 Huvitus SHLA VVJ-Cup, noviisi koulukoe 6/36

Näyttelytulokset

  31.08.2018 VSN-näyttelyt (Maybeck Stud) RCH
  30.08.2018 VSN-näyttelyt (Adina) RCH

Kilpailut

Valjakkoajossa 1464.82 op. (vaikeustasolla 4/3)

Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 583.01
Tahti ja irtonaisuus 0.00
Tarkkuus ja ketteryys 881.81


Päiväkirja ja valmennukset

15.08.2018   Tuontiponit saapuu Maybeckiin   omistaja Bettina

Kun kaksi sisarusta, loppupeleissä hyvin samankaltaista, päättää perustaa hevosalan yrityksen, se on joko hitti tai huti. Toistaiseksi kaikki on mennyt loistavasti eikä arjessakaan ole valittamista. Kahina siskosten välillä on aika lailla jokapäivästä, mutta siihen on kaikki tottuneet, myös he itse. Elokuun pilvisenä keskiviikkoaamuna he kumpikin poukkoilivat Maybeckin tallipihalla odottaen ponia saapuvaksi. Ei siis yhtä ponia, vaan kahta. Tuontioreja molemmat.

"Mä en vieläkään ymmärrä kuinka sadan kömmähdyksen jälkeenkään et osaa käyttää meidän yhteistä kalenteria", Amelie manasi siskolleen kävellen hänen edessään edestakaisin. Tuulenpuuska toi mukanaan vilunväristyksiä ja nainen korjasi takinkaulusta ylemmäs tuima ilme kasvoillaan. "Mä pyyysin jo monta kertaa anteeksi eikä tässä nyt ole kuinkaan käynyt", Bettina puolusteli isosiskolleen. "Niin, ainakaan vielä", Amelie lisäsi ja pysähtyi äkisti. Hän näki hevoskuljetusauton horisontissa tallitiellä. "Noniin, haeppa Jessica tänne, näytös alkaa".

Bettina oli viikkoja aikasemmin onnistunut tuplabuukkaamaan kahden eri tuontiorin saapumisen Maybeckiin samalle päivälle. Eipä tuossa sinänsä ongelmaa ollut, mutta resurssit päivälle olivat alunperin yhden ponin vastaanotolle. Onneksi korvaamaton tallityöntekijämme Jessica pystyi saapumaan ylimääräiseen tallivuoroon hoitamaan orien kotiutusta.

Ensimmäisestä autosta jalkaantui musta etutukan alle hautautunut Bjørnebær. Norjalainen lupaus astui ulos varmoin liikkein ja tutkaili pää ja korvat pystyssä uutta ympäristöään. Bettinan ja Amelien keskustellessa kuljettajan kanssa Jessica otti orin hoitaakseen. Vasta täysi-ikäiseksi kääntynyt nuori nainen talutti ponia pihapiirissä varmoin ottein. Björniksi tuttavasti heti ristitty poni testasi myös hieman vaikutusvaltaansa etenkin kun päästiin tarhojen luo. Useammat kiljahdukset, hirnahdukset ja hörähdykset vaihdettuaan Björn pääsi hetkeksi omaan karsinaansa.

Puolen tunnin sisään pihaan kaartoi toinen auto. Kyydissä oli odotettavasti hyvin erilainen poni, Luzifurious joka matkusti suoraan Irlannista. Riehakasta irkkumiestä emme tosiaan saaneet, vaan varsin varman ja rauhallisen ponin. Furi oli kuitenkin selkeästi Björniä stressaantuneempi matkasta ja suorastaan hyppäsi ulos autosta ja kuljettajalla oli vähällä livetä ote riimunnarusta. "Vou vou, iisisti äijä", Bettina lähestyi kädet matalalla ponia kohti ojentaen. Furi haisteli Bettinan käsiä uteliaana, mutta hieman epäuskoisena. Amelie vuorostaan otti Furin talutettavakseen tallin pihapiirissä kun Bettina hoiti viralliset asiat pois alta kuljettajan kanssa. Siskokset näkivät Jessican kävelevän ulos tallista kohti uusien ponien tarhoja peukkua näyttäen. "Tuo tyttö on taivaan lahja", Amelie huikkasi kun käveli Bettinan läheltä ohi rautiaan orin kanssa. Bettina nyökkäsi ja tunsi myös suurta kiitollisuutta sekä ponien onnistuneesta matkasta, että aiheuttamansa ongelman ratkeamisesta.

04.09.2018   RMP Ensiarvostelutilaisuudessa   omistaja Amelie

Mä en oikeastaan tiennyt, mihin mä olin lähtenyt kun ilmoitin Björnin Rate My Ponyn ensiarvosteluun. Mutta se vaikutti hauskalta idealta, ja niin norjalaissyntyinen poniori pääsi kokeilemaan arvostelutilaisuutta ensimmäisenä Maybeckiläisenä. Eikä se ihan metsään mennyt, sillä Björn palkittiin upeasti 3 Star Prospect palkinnolla pistein 1156p./1900p. Björnin arvostelu on luettavissa kokonaan täällä.

Rakennearvostelusta voidaan olla montaa eri mieltä, sillä Björn sai päästä, kaulasta, etuosasta, rungosta sekä takaosasta vain kohtalaiset pisteet, kun taas jaloista ja kavioista se sai erinomaiset pisteet. Havaittavissa siis tiukkaa tuomarointia, sillä Björn on loppuviimein varsin korrektirakenteinen shetlanninponi. Pidetään siis jatkossakin sydänlasit päässä ja pidetään Björniä maailman komeimpana shetlanninponina ja käydään hurmaamassa näyttelylautakuntien tuomarit - ei se meitä hidasta tai harmita, että joku antaa jonakin päivänä hyvin tiukat rakennepisteet.

Jostain syystä Björniä tänään kuitenkin vähän jännitti suorittaa tehtäviä melko stressialttiissa ympäristössä, joten se sai rohkeudesta vain kohtalaiset pisteet kun taas muun muassa tempperamentista, herkkyydestä ja älykkyydestä varsin mukavat pisteet. Myös liikkeistä ja taidoista se sai hyvät pisteet, jonka lisäksi se palkittiin erinomaisilla pisteillä kohdassa käytös tilaisuudessa. En voisi olla tyytyväisempi pienen poniorin suorittamiseen tänään - olihan tämä sellaista kokeilua ja ihan uuden jutun arvioimista! Eikä tämänpäiväinenkään palkinto ole yhtään häpeäksi, päinvastoin - tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavia tavoitteita.

14.10.2018   Laatuaikaa Maybeckissa   Disa

Lue neljän ystävyksen päiväkirjamerkinnät Furin, Fiinun, Börjen ja Chin päiväkirjoista!

Kun Miian ystävä Liina soitti sopineensa kaveriporukalleen oman valjakkoponileirin Maybeckin shettistallilla, Miia ilmoitti siltä seisomalta tulevansa mukaan. Poneilla kärryttely ei ollut teinille ihan tuntematon juttu, sillä Miia oli viihtynyt pienestä pitäen raviponien taustajoukoissa. Saavuttuaan Maybeckiin kaveruksille pidettiin esittelykierros tallin tiluksilla, jonka jälkeen heille jaettiin viikonlopun “passihevoset”. Miia sai hoidokikseen mustan Börje-orin, joka paljastui heti ensi metreillä aika viekkaaksi nappisilmäksi. Onneksi Miialla oli silmät selässään, joten sen kummemmilta tempauksilta vältyttiin.

Kuskilla oli ohjastamisen perusasiat hallussa, joten Jessican vetämän ensimmäisen ajotunnin agenda oli tämän valjakon kohdalla uudenlaisten hienosäätöjen löytäminen. Jo heti alussa kävi selväksi, että Börje piti pitää aika työteliäänä, jotta siitä sai parhaan terä irti, eikä tekeminen ollut vain vähän sinne päin. Poni meni mielellään mutkat vähän lapa edellä kurvaten, kun oli kiire kiihdyttää kaverin perään. Topakka tyttö otti haasteen vastaan ja sai tasaisilla, mutta määrätietoisilla avuillaan ponia suoremmaksi ja sen askelluksen kivan rytmikkääksi etenkin ravissa. Seuraavana päivänä Amelie piti tarkkuusajotunnin, jonka aikana kaksikko teki hyviä suorituksia, joskin vauhti oli aina välillä aika reipas. Pari kertaa Börje oli jatkamassa matkaa omaan suuntaansa, mutta kun Miia oli valmistelujen kanssa tarkempi, ponikin ymmärsi mitä siltä seuraavaksi odotetaan. Leirin lopuksi kisattiin tarkkuusajoradalla, jonka valjakko suoritti kyllä ajan suhteen tasapäin Liinan ja Furin kanssa, mutta matkaan mahtui pari tötsän kaatoa. Hauskaa oli kuitenkin!