Carissima, EV-I

Virallinen nimi: Carissima Rek.nro: VH16-021-0336
Syntymäaika: 26.06.2016, 4-vuotias Rotu: Trakehner
Sukupuoli: Tamma Väri, säkä: Kimo, 173cm
Maahantuoja: VP (VRL-14355) Omistaja: VP (VRL-14355)
Painotuslaji: Esteratsastus Koulutustaso: 160cm

30.09.2016 Estevarsojen arviointitilaisuus, 30,5p, EV-I

img     img     img    

Carissima-tamma on luonteensa puolesta ehkä hieman huonosti mieliin jäävä, sillä tammalla ei ole mitään räiskyviä piirteitä, mitkä tekevät tästä toisaalta varsin helpon hevosen. Isokokoinen trakehnerinhevonen ei ole kovinkaan temperamenttinen, vaan pikemminkin leppoisa ja luotettava hevoskaveri, joka on myös varsinainen laumasielu. Tamma ei siis viihdy yksikseen, vaan se tarvitseekin aina jonkun pitämään seuraa. Sillä ei tosin ole kaksista väliä onko seuranpitäjä kaksi- vai nelijalkainen, kunhan se vain hengittää. Carissiman kavereilta vaaditaan myös hieman pitkäjänteisyyttä, sillä se on leikkisä ja saattaa näin ollen käydä herkempien hevosten hermojen päälle telmiessään tarhassa. Carissima tykkää piehtaroinnista ihan hirveästi, joten tämän tarha kannattaa pitää mahdollisimman puhtaana. Muuten yleensä kimo hevonen voi joskus astella talliin saven värisenä, ja kuivuneen lian hinkkaaminen käy jo työstä. Onneksi tamma on hoitaessa kiltti, eikä sitä haittaa tyhjänpanttina seisoskelu. Jalat nousevat kavioita puhdistaessa ja niitä kengitettäessä reippaasti, eikä se hätäile varustamisen kanssa. Carissima on helppo hevonen taluttaa, sillä se mukailee ihmisen vauhtia ja liikkeitä eikä sen huomiota saa herpaantumaan edes lajitoverit tai maittava ruoka. Tasokkaana kisahevosena tamma kävelee kuljetusautoon tottuneena, mutta se ei reissaa ainakaan pitkiä matkoja mielellään yksinään. Kisapaikoilla utelias hevonen katselee tohkeissaan paikan hälinää, mutta ei ole kotioloja hankalampi hoidettava. Suoritukseen se pyrkii keskittymään aina täysillä, joskin toisinaan se saattaa myös innostua hieman liikaa.

Tamma on ratsuna sellainen perushelppo hevonen, jonka lähes jokainen saa liikkumaan ainakin eteenpäin. Hevosen maksimitason saavuttamiseen ratsastajalta vaaditaan kuitenkin hiukan jo tietämystä erinäisistä asioista, ja hänen täytyy osata hallita kehonsa hyvin. Isokokoisena hevosena tammalla on matkaavoittavat liikkeet ja sillä on vahva ravi ja laukka. Käyntityöskentelyssä liike on hieman heikompaa, mutta se ei kuitenkaan häiritse työskentelyä, ellei hevosen kanssa harjoitella vaihtelun vuoksi koululiikkeitä, joissa säännöllinen ja tahdikas käynti on eduksi näyttäviä liikkeitä tavoitellessa. Maastossa Carissima on yleensä rento eikä se kavahda erikoisiakaan maastoesteitä, mutta isot rekat ja vastaavat ajoneuvot saavat sen hieman varpailleen, jonka seurauksena se liikkuu tovin aikaa jännittyneenä ja ympäristöä herkemmin tarkkaillen. Isoimmalla mahdollisella estekorkeudella kisaava Carissima hyppää ratana aina 160 senttimetrin esteitä, yksittäisenä jonkin verran isompia ja irtona se huitelee ties missä korkeuksissa! Tamma liikkuu esteillä innostuneesti ja saattaa liian tohkeissaan ollessaan painaa hieman ohjasotteita vastaan pidätteitä aluksi vastustellen. Koska kisatilanteissa ei jaeta uusintayrityksiä, voi herkkäkätinen ratsastaja käyttää hieman vahvempaa kuolainta - esimerkiksi pelhamia delta-ohjalla - johon hevonen vastaa nopeammin eikä haluistaan huolimatta lähde omatoimisesti lisäämään vauhtia. Kun hommaa ei välttämättä tarvitse saada purkkiin ensimmäisellä yrityksellä, tammalla voi hyvin käyttää pehmeämpää kuolainta. Hyppypaikan Carissima valikoi tarkoin, mutta se ei aina viitsi pelata varman päälle ja hyppää toisinaan esteiden ylimpiä puomeja hipoen. Carissima on kuitenkin tarkka jaloistaan, joten se harvoin kolauttelee, vaikka ulkopuolisen silmiin hypyt näyttävät onnistuvan vain nippa nappa.

i. Yazor J
Kimo, 175cm
ii. Cornet
Kimo, 176cm
iii. Corlensky
Ruunikko, 171cm
iie. Clinton
Kimo, 177cm
ie. Yadette W
Musta, 170cm
iei. Corrado
Ruunikko, 172cm
iee. Yasmin W
Musta, 169cm
e. Cerielle
Kimo, 167cm
ei. Lancaster
Kimo, 170cm
eii. Nobida
Kimo, 171cm
eie. Lopshorn
Rautias, 167cm
ee. Cherie Folly
Kimo, 166cm
eei. Calypso Quan
Musta, 169cm
eee. Costersveld
Kimo, 166cm

o. Varsan nimi 00.00.2013 e/i. Vanhemman nimi Omistaja tähän
o. Varsan nimi 00.00.2013 e/i. Vanhemman nimi Omistaja tähän
o. Varsan nimi 00.00.2013 e/i. Vanhemman nimi Omistaja tähän
o. Varsan nimi 00.00.2013 e/i. Vanhemman nimi Omistaja tähän

Isä Yazor J on kimo, 175cm korkea trakehnerori, joka on tunnettu rohkeasta luonteesta ja hyvästä suorituskyvystä. Lempeäluonteinen ori on rakenteeltaan melko kevyt ja sillä on hyvät, suorat jalka-asennot. Orilla on kolme tahdikasta ja puhdasta askellajia, joista se on saanut 9-9-9 rivistön. Yazor J oli jo nuorena hevosena lupaava estehevonen; erinäisissä kyvyt esiin-tilaisuuksissa ori sai erinomaisia pisteitä ja lähes poikkeuksetta merkinnän rohkeasta, yhteistyökykyisestä luonteesta. Orin lopullinen potentiaali tuli kuitenkin esiin ikäluokkakilpailuissa, jossa ori teki tasaisen varmaa tulosta voittaen finaalin erinomaisin pistein. Tänään ori kilpailee esteratsastuksen Grand Prix-tason luokissa ja se on käytettävissä puhtaaseen trakehnerjalostukseen. Orin tiedetään periyttävän varsoille yhteistyökykyistä luonnetta sekä suurta kapasiteettia esteratsastusta ajatellen. Yazor J on kantakirjattu alunperin KTK-II palkinnolle, mutta KTK-palkinto on korotettu I-palkinnolle kilpailusuoritusten perusteella.

Isänisä Cornet oli kimo, 176cm korkea trakehnerori, joka teki menestyksekkään kilpauran 150cm tason luokissa. Cornet oli luonteeltaan rauhallinen järkihevonen, joka teki aina parhaansa suurella sydämellä niin kotona, kuin kilpailuissakin. Vaikka ori kilpaili pääsääntöisesti 150cm tason esteluokissa, se kilpaili myös muutamia Grand Prix-tason luokkia 160cm tasolla. Orin hyppykapasiteetti ei kuitenkaan riittänyt täysin näihin luokkiin, ja se teki kapasiteetin loppuessa turhia takajalanvirheitä. Cornetin onni oli, että sen omisti fiksu ja hevoslähtöinen ratsastaja - hevonen siirrettiin takaisin pienempään luokkakorkeuteen, jossa ori pystyi suorittamaan tasaisesti ja ennen kaikkea onnistuneesti. Isänemä Yadette W oli musta, 170cm korkea kevytrakenteinen trakehnertamma. Yadette W oli melko tavanomainen suursiittolan hevonen; varsa-ajan se sai kasvaa yhdessä valtavan lauman kanssa, jonka jälkeen hevonen ratsutettiin ikäluokkakilpailuita silmällä pitäen. Vaikka Yadette W oli kohtuu kapasiteetikas, se kapasiteetin huomattiin kuitenkin olevan puuttellinen suuria esteluokkia ajatellen - niinpä kestävä rakenteinen ja ergonomisesti liikkuva tamma siirrettiin jalostuskäyttöön. Yadette edustaa vanhanaikaista trakehnersukua, joten se on ollut kaikinpuolin arvokas siitostamma.

Emä Cerielle on kimo, 167cm korkea trakehnertamma, joka polveutuu hieman harvinaisemmasta trakehnersuvusta, jossa yhdistyy sukujuuret englantilaisen täysiverisen kanssa. Cerielle on kevytrakenteinen hevonen, jolla on melko pitkät ja matkaavoittavat askeleet. Sen askellajit ovat tahdikkaat ja voimakkaat, mutta hieman täysiverityyppisenä hevosena sen askellajit jäävät maahansidoituiksi ja laakeiksi. Cerielle on kilpaillut esteratsastuksessa aina 130cm tasolle asti, jossa hevonen pärjäsi keskivertohevosen tavoin: Toisinaan se tsemppasi itsensä ja ratsastajansa aina palkintojenjakoon asti, mutta toisinaan sen puutteellinen takajalkojen tekniikka toi puomeja mukanaan enemmän kun olisi ollut tarpeen. Tammalla kilpailtiin myös kouluratsastuksen parissa Vaativa A-tasolle asti, jossa hevonen teki tasaisia, rentoja suorituksia saaden lähes poikkeuksetta prosentit noin 65 prosentin tuntumaan. Cerielle on kantakirjattu II-palkinnolle, ja sitä käytetään tänään vanhoilla päivillä jalostuskäytössä. Tammalla on yhteensä kolme jälkeläistä, joista kukin kilpailee esteratsastuksen parissa.

Emänisä Lancaster oli kimo, 170cm korkea trakehnerori, joka teki menestyksekkään kilpailu-uran sekä este- ja kouluratsastuksen saralla. Lancaster on yksi harvoista hevosista, joka on pystynyt kilpailemaan korkealla tasolla ratsastuksen yleislajien parissa; se kilpaili esteratsastuksessa aina 150cm tasolle asti, jonka ohessa hevosen perusliikkumiseen kiinnitettiin maksimaalinen huomio kotitreeneissä. Siten hyväliikkeinen ja raamikas ori oli omiaan myös kouluratsastuksen maailmassa, jossa se kilpaili muutamia startteja aina pyhään yrjöön. Ori hyväksyttiin monen puoliverihevosen jalostusohjelmaan, ja sitä käytettiin runsaasti sekä este- että kouluhevosten jalostukseen. Emänemä Cherie Folly oli kimo, 166cm korkea trakehnertamma, joka polveutuu puoliksi englantilaisesta täysiverisestä. Kevytrunkoinen, herkkä ja hieman kuuma hevonen toimi juniorin kilpahevosena pysyen pitkään 100cm tasolla. Ratsukon siirtyessä intensiiviseen valmennusohjelmaan hyvän hyppytyylin omaavan tamman piilossa ollut potentiaali huomattiin, ja ratsukko eteni kohtalaisen nopeasti aina 135cm luokkiin asti. Todennäköistä olisi ollut, että ratsukko olisi edennyt vieläkin pidemmälle, mutta valitettavasti tamma sai laajan jännevaurion jonka vuoksi se astutettiin hyvän, emänsä veroisen varsan toivossa.

Palaa takaisin ylös

ERJ-estekilpailut, 39 sijoitusta

12.08.2016   ERJ   Kutsu   160cm   1/30
13.08.2016   ERJ   Kutsu   160cm   4/30
15.08.2016   ERJ   Kutsu   160cm   3/29
19.08.2016   ERJ   Kutsu   150cm   1/22
19.08.2016   ERJ   Kutsu   160cm   3/10
24.08.2016   ERJ   Kutsu   160cm   3/13
25.08.2016   ERJ   Kutsu   140cm   5/40
26.08.2016   ERJ   Kutsu   140cm   4/40
28.08.2016   ERJ   Kutsu   160cm   2/17
29.08.2016   ERJ   Kutsu   160cm   4/17
30.08.2016   ERJ   Kutsu   160cm   5/40
31.08.2016   ERJ   Kutsu   160cm   1/17
01.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   3/30
02.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   1/30
02.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   4/17
03.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   2/17
05.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   4/17
06.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   4/17
06.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   4/17
07.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   3/30
09.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   1/30
11.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   1/30
11.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   3/17
12.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   4/30
13.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   2/30
15.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   1/30
15.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   2/17
20.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   1/17
20.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   3/30
21.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   3/17
22.09.2016   ERJ   Kutsu   160cm   2/30
02.10.2016   ERJ   Kutsu   160cm   5/40
08.10.2016   ERJ   Kutsu   160cm   4/40
10.10.2016   ERJ   Kutsu   160cm   2/40
12.10.2016   ERJ   Kutsu   160cm   6/40
17.10.2016   ERJ   Kutsu   160cm   5/40
20.10.2016   ERJ   Kutsu   160cm   1/40
22.10.2016   ERJ   Kutsu   160cm   1/40
23.10.2016   ERJ   Kutsu   160cm   4/40

Palaa takaisin ylös

23.08.2016 Estevalmennus, omistaja VP

Istuin Carissiman harjoitusravissa kuin räsynukke, ja mietin mihin olin pääni laittanut. Samalla, kun yritin joustaa tamman valtavia raviliikkeitä alaselän kautta kohti vatsaa, vatsalihakseni huusivat armahdusta hoosiannalta. Valmennuksen pääpaino oli tänään erinäisissä puomi- ja kavalettiharjoituksissa, jonka kautta saimme hevoset jumpattua elastisemmaksi ja pikkuhiljaa lisää säätelyvaraa sekä eteen että taaksepäin. Vaikka ravi tuntui tuskalliselta istua, pystyimme tekemään Carissiman kanssa kohtuullisia pätkiä: Varsinkin viuhkaan asetetut puomit, jotka olivat asetettu joka toinen vasemmalta ja joka toinen oikealta ylös saivat Carissiman työskentelemään tehokkaammin takapäällä ja ratsastettava tie auttoi minua ratsastamaan hevosen ulkolavan hallintaan. Laukkatyöskentelyssä Carissima tuntui aavistuksen kuumuvan, muttei se ollut missään nimessä huonosta - valmentajan sanoin: Nyt, kun Carissima on hieman normaalia kuumempana, se on paremmin hereillä ja reagoi ratsastajan antamiin apuihin kuuliaisesti. Tällä kertaa jopa kaikki suhteutetut välit onnistuivat täysin sillä, että istuin tiiviisti hevosen ympärillä, pidin käden rentona melko lähellä harjamartoa ja tarpeen vaatiessa tein kaiken kokoavan työskentelyn istunnalla.

Valmennuksen loppuun tulimme teknistä ja pitkää rataa pienillä korkeuksilla ja koska valmennuksen alkuun hevoset olivat saatu erinomaisesti kahden pohkeen ja kahden ohjan väliin, oli tarkoituksena säilyttää hyvä tekemisen meininki myös radalla. Radalla pääsin siihen kuuluisaan wou-fiilikseen, sillä huolellisen verryttelyn sekä alkutehtävien johdosta Carissima kuunteli herkästi pieniäkin apuja. Minun piti vain istua rauhassa hevosen lähellä, ohjata se seuraavalle esteelle ja tarpeen vaatiessa auttaa lyhentämään tai pidentämään optimaalisen ponnistuspaikan löytämiseksi. Radan päätteeksi Carissima sai vuolaat kehut, ja verryttelin sen ravissa eteen-alas, jonka jälkeen tallitytöt lähtivät kävelemään valmennuksessa olleita hevosia maastoon. Tämä valmennus antoi kyllä tekemiseen uudenlaista puhtia; vaikka tamman selässä on vaikea istua alas etenkin ravin aikaan, täytyy sinne kotitreeneissäkin vain istua ja luottaa siihen, että oma keskivartalon lihaksisto jaksaa höykytyksen. Ja tulipahan todettua, että kyllä nuoreltakin hevoselta uskaltaa joskus vaatia vähän enemmän varsinkin sileäntyöskentelyn puolella, se kun ikävä kyllä on esteratsastuksen perusta.

Palaa takaisin ylös

Palaa takaisin ylös

Tämä on virtuaalihevonen, this is a SIM-game horse         webdesign © Cery 2016         pics © Jaques Toffi         all rights reserved © Iowa 2016