Bogårdin Ruutuva.

Nojasin maneesin laitaan, ja katsoin herasilmäisen tummanpunaruunikon suomenhevosorin suorittamista kouluradalla.
"Mitä sä mietit, kun oot noin keskittyneen näköinen?" Tilda kysyi, ja viuhtoi kättä silmieni edessä.
"Mietin vaan." totesin. "Tai niin, mietin, että onkohan tää Vappulan oma hevonen. Tässä on sellaista karismaa, mitä Nelliin voisi yhdistää. Voisi saada aika hienon paketin." jatkoin, sillä tiesin, ettei Tildalle riittäisi ensimmäinen vastauksistani.

Tummanpunaruunikko jäi kummittelemaan mieleeni, ja seurasin sen suorittamista tiiviisti läpi hallikauden, ennen kuin olin varma, että ori olisi juuri se, mitä Nellille halusin. Kun ori näytti hallikauden läpi varmaa suorittamista Vaativa B tasolla ja se sykäytti aina uudelleen ja uudelleen, varmistuin viimein alkukeväästä että tässä se olisi - varsan isä, joka teetettiin Nellistä kotiin jääväksi.

Bogårdin Ruutuva eli "Ruutu"
VH19-018-0919

syntynyt 07.10.2019 Suomessa, nyt 8-vuotias
punarautias suomenhevosori, säkä 145 senttiä
koulutustaso kouluratsastuksessa Helppo A

kasvattanut Bogård
omistaa Bogård (vrl-14355)

Champion KTK-III

Vaikka itse sanonkin, tämän punarautiaan pienhevosen jalostuksessa kaikki meni nappiin. Se on vähän emäänsä parempi, eikä kalpene isänsäkään rinnalla. Ja pienhevoseksi se on pirun näyttävä, ja pötkii kouluaitojen sisällä siinä missä kymmenen tai kaksikinkymmentä senttiä korkeammat rotukaverinsakin.

Ruutu on perusluonteeltaan reipas ja rehti kaveri, joka on melko menevää sorttia. Tästä todisteena on sen oma tarha, joka on kuin pommin jäljiltä. Siinä missä yhdessä kohtaa on jäätävä kuoppa, metrin päästä löytyy puhkiretuutettu Gretan vanha kumisaapas. Eikä ole yksi ei kaksi kertaa, kun se samainen kumisaapas on lentänyt komeassa kaaressa toiseen tarhaan - milloin potkien, milloin hampailla lennättäen.
Vaikka Ruutu viihtyy ulkona paremmin kuin hyvin, tulee se ihmisiä vastaan tarhanportille, eikä taluttaessakaan esimerkiksi yritä jyrätä ihmisten yli. Keväisin se saattaa vähän pörhistellä tammoille, mutta pienellä riimunnaruun kohdistetulla paineella Ruutu muistaa paikkansa, eikä hötkyile sen enempään suuntaan ei toiseen.

Parhaimmillaan Ruutu on tallikäytävällä hoitaessa, sillä karsinassa se häärää toisinaan vähän liiaksi omiaan. Ei se silloinkaan mitään pahaa tee ilkeyksittään, mutta vuoroin tallikäytävälle ja vuoroin ikkunasta ulos kurkkiminen on sellaista pyörimistä, että pään saa helpomminkin sekaisin - ihan vaikka jossain kieputtavassa huvipuistolaitteessa. Kun oria hoitaa tallikäytävällä, se seisoo kauniisti paikoillaan pitkiäkin aikoja sillä se on vuosien mittaan ehdollistunut paikkaan tietäen, että se on pakollinen paha, josta pääsee jatkamaan matkaa sitä nopeammin mitä rivakammin ihminen pystyy toimimaan.
Ruutu on asiallinen myös esimerkiksi pestä ja klipata, eikä ori ota nokkiinsa kengittäjän tai eläinlääkärinkään vierailusta. Päinvastoin usein tuntuu olevan hauskaa, että saa tutkia vieraan ihmisen taskuja.

Ratsuna Ruutu on kokeneen ja rauhallisen ratsastajan hevonen, sillä ori on äärettömän herkkä eikä siedä määräänsä enempää esimerkiksi jännittynyttä istuntaa tai epäselkeitä apuja. Joskus joku valmentaja onkin nauranut, että se muistuttaa perusolemukseltaan tappiinsa asti viritettyä ratsuponia, jossa on takana paljon verta. Eikä se lotkautus ole välttämättä ollut pahasta, sillä tälläisen ratsun kanssa on äärettömän ihana tehdä hommia - kunhan tietää, mitä on tekemässä.
Ruudun vahvuuksia on ehdottomasti askellajien säätely, sillä orilla on näyttävät lisätyt askellajit, mutta se myös kokoaa itsensä sujuvasti pieneenkin pakettiin. Laukkatyöskentelyssä sillä on paheena vähän kuumua, mutta kuumuminen näkyy lähinnä tietynlaisena energisyytenä, joka suuntautuu enemmän ylös kuin eteenpäin.
Vaikeinta Ruudulle on eteen-alas venymistä vaativat tehtävät, sillä se kantaa itseään luontaisesti mielellään hyvin ryhdikkäänä takaosansa päällä. Syvässä ja matalassa muodossa työskennellessä Ruutu ei ole ihan niin tyytyväinen, mitä voisi, mutta pikkuhiljaa ori on löytänyt myös tähän työskentelymuotoon omat avaimensa.

Ruutu matkustaa hipihiljaa niin trailerissa kuin rekassakin, ja sen voi kuljettaa melko huolettomasti myös toisen orin kanssa samanaikaisesti. Vieraissa paikoissa Ruutu kantaa lempinimeä Ruuti, sillä se on täynnä energiaa ja saa lisäkorkeutta ainakin kaksikymmentä senttiä ollessa oikea ryhtiroope. Ratsastaja selässään se kuitenkin rentoutuu sen verran, että keskittyy ratsastajaansa ulkoisten ärsykkeiden sijaan, ja tekee ihan näyttäviäkin ratakokonaisuuksia. Itseasiassa parempia, mitä kotona koskaan - ehkä vieraissa saa pientä lisäboostia olemukseen.


© Bogård


i. Ruuneperi
ei meriittejä
ii. Takalan Manu
evm, trn, 157cm
ie. Torpan Tyttö
evm, prt, 152cm
e. Pusunelli
Ch, KTK-II, KRJ-I, YLA3
ei. Javilan Jouhikko
evm, vprt, 152cm
ee. Pusutellen
evm, prt, 142cm

Jälkeläisinfo

20.10.2019     Bogårdin Pikantti

Astutuksista

Ruutu on tarjolla puhtaaseen suomenhevosjalostukseen yksipolvisille tammoille. Varaukset sekä lisätiedot sähköpostitse.


menestys listalla.

Näyttelyjaoksen näyttelyt
  31.10.2019 (Susiraja) irtoSERT
  03.11.2019 (Bogård) irtoSERT
  11.11.2019 (Susiraja) irtoSERT

Virtuaaliset Show-näyttelyt
 

Kouluratsastuksessa 1894.29 op. (vaikeustasolla 5/4)

Nopeus ja kestävyys 0.00
Kuuliaisuus ja luonne 726.84
Tahti ja irtonaisuus 1167.45
Tarkkuus ja ketteryys 0.00


Rasti ruutuun.


17. marraskuuta 2019, Greta

"Mitä sä teet? Eikö olisi jo aika lähteä kotiin?" Tilda huikkasi, ja työnsi päänsä tallitoimiston ovesta sisään.
"Kai se olisi annettava pikkuhiljaa hevosillekin yörauha, siinä olet oikeassa. Mutta näpyttelen nyt vielä nämä muutamat laskut maksuun, että nekin on hoidettu alta pois." tuumasin naiselle, ja viittelöin kädelläni pöydällä lojunutta laskupinoa.
"Mikä tää on?" Tilda kysyi, ja nosti pinon päältä Virtuaalisten Suomenratsujen lähettämän kirjekuoren.
"Mä luulen, että Keijon ja Nutun laskut koskien laatuarvostelua." tuumasin katsettani tietokoneen ruudulta nostamatta. "Nyt kun siihen ilmestyit sihteerikön virkaa suorittamaan, niin avaa pois, niin maksetaan sekin." nauroin.

"Hyvä Greta Rosholm. Hevosenomistaja ja -kasvattaja." Tilda alkoi rykien lukemaan kirjekuoren sisältöä ääneen. Katsoin naista kulmat kurtussa, ja olin revetä nauruun - en tiennyt ketään, jolla olisi yhtä lennokas mielikuvitus.
"Täten ilmoitamme, että olemme syyskokouksessa myöntäneet tammalle Bogårdin Mahtimantalle sekä orille Bogårdin Ruutuvalle Champion-arvonimet menestyksellisestä näyttelyurasta. Paljon onnea!" Tilda jatkoi lukua.
Katsoin ystävääni silmät ymmyrkäisinä, ja repäisin kirjeen tämän kädestä lukeakseni sisällön itse. Totta se oli - vaikka kaukaiselta haaveelta tuntuikin!
"Ihan uskomatonta! Bogårdin ensimmäiset championit, ja vielä kaksi kerralla. Ja piru vie omia kasvatteja! Onnea!" Tilda hihkui ja hyökkäsi kaksin käsin kaulani ympärille.
"Nyt kyllä veit sanat suusta." nauroin ja tartuin halaukseen. "Eiköhän viedä Mantalle ja Ruudulle ekstraporkkanat yöheinien päälle ja mennä sisälle kilistämään tätä uutista kuohuvalla!" ehdotin naiselle, joka otti ehdotuksestani kiinni.

"Mantalle ja Ruudulle. Kasvatustyölle ja meille. Vitsi sentään, me ollaan tehty yhdessä ihan uskomattoman hyviä hevosia." lausuin, kun olin kaatanut kuohuvat lasiin. Ja totta se oli; ilman Tildaa en olisi koskaan voinut alkaa pyörittämään Bogårdia niin suurella drivella, mitä olin pystynyt. Hän oli enemmän, kuin oikea käteni.

VRL-00816

virtuaalitalli/virtuaalihevonen

© bågard 2019. | kuvat © smerikal & emelie cotterill